Lue keskustelun säännöt.
Miksi haluatte lapsia pienellä ikäerolla?
15.08.2011 |
Ystävällismielisesti kyselen, itse nimittäin haluan nauttia taaperoajasta ihan ilman vauvva kun toi ekat 3 vuotta on NIIN täynnä kaikkea kivaa kun lapsi oppii uutta koko ajan. Sitten voisin ajatella hyysääväni taas uutta vauvvaa.
Kommentit (50)
[quote author="Vierailija" time="15.08.2011 klo 20:45"]
- että eka voidaan riemuita titinallet ja hiekkakakut yhdessä
- sitten pelata afrikantähteä ja laseka pulkkamäkeä yhdessä
- sitten pyöräillä ja lasketella yhdessä
- sitten mennä laskettelemaan ja vesipuistoon yhdessä
- jne.
Ja kaikilla on aina kivaa, koska tekemiset ja kohteet sopivat molempien ikään. 3-vuotias ja 10-vuotias ei nimittäin koe samaa riemua Muummimaassa...
[/quote]
Tämän tyyppistä vastausta olin itsekin tänne tulossa kirjoittamaan.
On helppoa ja mukavaa kun lapset on suunnilleen samanikäisiä. Samoista asioista nauttivat samoihin aikoihin.
Meillä kolme lasta kolmen vuoden sisällä. En ole ikinä kitissyt, etten jaksa ja on ylivoimaisen vaikeaa. Toki on tullut valvottua lasten vauva-aikoina paljon, mutta sitä kesti aikansa ja sen tiesi kyllä silloin jo. Ei siinä tullut mieleenkään inistä siitä.
Vuosi sitten alettiin opettamaan lapsia laskettelemaan. Ei sitäkään voitaisi koko perhe tehdä yhdessä jos ois nyt vaikka 10v. ja 2v. Sitä kun tässä on kuunnellut kun parikin kaveria on nurissut siitä, että meillä se on niin helppoa kun kaikki on niin lähekkäin syntynyt. Nämä ihmiset itse tahtoisivat vaikka mennä just laskettelemaan, mutta eivät voi kun on esim. 11v. 5v. ja vauva. Kyllähän sen tuonkin sais järjestelemällä käymään niin, että kaksi isompaa pääsisi mäkeen, mutta eivät viitsi/jaksa nähdä niin paljon vaivaa.
Olen kyllä kuullut myös yksilapsilta kuinka vaikeaa ja raskasta se elämä on lapsen kanssa kun ei olekaan enää sitä omaa aikaa ja joutuu sovittelemaan lastenhoitojärjestelyjä yms. Meillekin monesti soiteltu viikonloppuisin, että jos oltais kotona, voisko heidän Nico-Petteri tulla meille leikkimään kun ei ole ketään leikkikaveria. No, sori, yleensä ei käy. Ollaan koko poppoo talvella rinteessä viikonloput, kesäisin uimarannoilla tms. Ja hyvin viihtyy meidän lapset kun on seuraa omasta takaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2011 klo 18:33"]
Ystävällismielisesti kyselen, itse nimittäin haluan nauttia taaperoajasta ihan ilman vauvva kun toi ekat 3 vuotta on NIIN täynnä kaikkea kivaa kun lapsi oppii uutta koko ajan. Sitten voisin ajatella hyysääväni taas uutta vauvvaa.
[/quote]
Ehkä siksi, koska en "hyysää" vauvaa vaan kaikki lapsemme ovat täysvaltaisia jäseniä perheessämme, eivät "leluja" minun äitileikissäni?
Minulal on kokemusta monenlaisista ikäeroista, suurperheellinen kuin olen. Parhaiten olen huomannut arjessa toimivan noin 2 vuoden ikäeron.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2011 klo 18:43"]
Enkä voi tajuta miten se olis lapselta pois jos syntyy pikku sisarus :D
[/quote]
Lastenpsykiatrin mukaan pikkusisaruksen syntyminen on lapselle sama asia kuin aikuiselle se, että puoliso hankkisi itselleen rakastajan.
[/quote]
Sitä suuremmalla syyllä kannattaa tehdä pienellä ikäerolla. Meillä ikäeroa vuosi ja isompi ei edes tajunnut olla mustasukkainen, kun oli niin pieni kuopuksen syntyessä.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2011 klo 18:43"]
Enkä voi tajuta miten se olis lapselta pois jos syntyy pikku sisarus :D
[/quote]
Lastenpsykiatrin mukaan pikkusisaruksen syntyminen on lapselle sama asia kuin aikuiselle se, että puoliso hankkisi itselleen rakastajan.
[/quote]
Vain lapselle, jonka olemassaolonoikeutus perustuu siihen että on "mamin muru" eli leikkikalulapsille Täysivaltaisille perheenjäsenille uusi lisä laumaan on merkki sen vahvistumisesta. Nykyään harva kunniottaa lastaan niin paljon että suostuu antamaan hänelle muuta kuin leikkikaluarvon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mekin haluttiin keskittyä esikoiseen ensin kunnolla, joten meillä on pitkähkö ikäero. Mutta ymmärrän tuon, että halutaan pieni ikäero että lapset olisivat läheisiä toisilleen, kyllähän se nyt ainakin lapsuudessa vaikuttaa lasten yhdessä touhuamiseen.
Suomalaisten kinastelu keskustelupalstoilla on aivan ilmiömäistä... :D
Eiköhän se ole ihan makuasia, kummasta vaihtoehdosta pitää enemmän, kumpi sopii itselle, omaan persoonaan ja elämäntilanteeseen paremmin.
Ymmärrän täysin ne pienen ikäeron "hyvät" puolet (kuin myös "huonotkin"), mutta itse myös henkilökohtaisesti pidän enemmän isommasta erosta (4-5 vuotta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä syyt olivat ihan käytännölliset, eli
- Vauvakurjuuden keston minimointi: vaipparumba- ja valvonta minimiin
- Lyhyillä jaksoilla poissa töistä pystyi kattamaan useamman lapsityövuoden
- Sisaruksista kasvaa läheiset ja heillä on seuraa toisistaan
Nyt kun lapset ovat jo isoja, voi sanoa että hyvin onnistuttiin.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 12:25"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2011 klo 18:43"]
Enkä voi tajuta miten se olis lapselta pois jos syntyy pikku sisarus :D
[/quote]
Lastenpsykiatrin mukaan pikkusisaruksen syntyminen on lapselle sama asia kuin aikuiselle se, että puoliso hankkisi itselleen rakastajan.
[/quote]
Sitä suuremmalla syyllä kannattaa tehdä pienellä ikäerolla. Meillä ikäeroa vuosi ja isompi ei edes tajunnut olla mustasukkainen, kun oli niin pieni kuopuksen syntyessä.
[/quote]
Nimenomaan pienellä ikäerolla olevat lapset kärsivät uudesta sisaruksesta. Heille sisaruksen syntyminen on sama asia kuin aikuiselle se, että puoliso hankkisi itselleen rakastajan. Lapset pitää tehdä isolla ikäerolla. On itsekästä tehdä lapset pienellä ikäerolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2011 klo 18:47"]
mutta just se olis kaikki aika vauvan kanssa siltä taaperolta pois, musta on niin hauska seurata ja pulista senkanssa koko ajan mutta miten se onnistuis kun olisi se pikkuinen hoidettavana? Olisko kärsivällisyyttä kun nukkuisi yöt huonosti ym.. ehkä me stupid :)
[/quote]
ehkä juuri se kun et tiedä mihin mittoihin naisen rakkaus venyy :P uskon ettei kovinkaan moni ajattele asiaa noin. Sinun on huono kertoa miten pienellä ikäerolla käy kun et ole itse sitä kokenut
Biologinen fakta. Olen tahtonut saada ison perheen ja siihen olisi sinun tyylillä mennyt 15 vuotta, olen puolittanut ajan!
Itse taas tykkään arjesta tälläsenä. Ei sovi kaikille mutta en minä taas tahtoisi lapsia yli 3 vuoden ikäerolla. Pakkoko ihmisien on tehtävä asiat miten sinä tahdot tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 18:42"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 12:25"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2011 klo 18:43"]
Enkä voi tajuta miten se olis lapselta pois jos syntyy pikku sisarus :D
[/quote]
Lastenpsykiatrin mukaan pikkusisaruksen syntyminen on lapselle sama asia kuin aikuiselle se, että puoliso hankkisi itselleen rakastajan.
[/quote]
Sitä suuremmalla syyllä kannattaa tehdä pienellä ikäerolla. Meillä ikäeroa vuosi ja isompi ei edes tajunnut olla mustasukkainen, kun oli niin pieni kuopuksen syntyessä.
[/quote]
Nimenomaan pienellä ikäerolla olevat lapset kärsivät uudesta sisaruksesta. Heille sisaruksen syntyminen on sama asia kuin aikuiselle se, että puoliso hankkisi itselleen rakastajan. Lapset pitää tehdä isolla ikäerolla. On itsekästä tehdä lapset pienellä ikäerolla.
[/quote]
höpöhöpö ihan ite päätelly.
Ihan sama mitä tutkimuksia kukaki tekee nii julkastaa aina vaa ne hyvät puolet. Toinen psykiatsi voi tehä saman tutkimuksen toisinpäin eli mitä hyötyä pienestä ikäerosta ja ihan varmaa löytää enemmän miinusta isosta ikäerosta
Mielummin kertarytinä kuin jatkuva kitinä. Lapsilla ikäeroa 1v3kk. Ei ole tarvinnut itkeä täällä tai missään muuallakaan elämän kurjuutta, kyllä on hyvin mennyt ja nyt koululaisina ovat kuin paita ja peppu. Meille sopi vallan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 19:19"]
Mielummin kertarytinä kuin jatkuva kitinä. Lapsilla ikäeroa 1v3kk. Ei ole tarvinnut itkeä täällä tai missään muuallakaan elämän kurjuutta, kyllä on hyvin mennyt ja nyt koululaisina ovat kuin paita ja peppu. Meille sopi vallan hyvin.
[/quote]
Mikä tässä aiheutti alapeukun? Sekö että meillä on kaksi hyvinvoivaa lasta vai mikä jurppii? Mulle on muiden perheiden lasten ikäerot se ja sama, kunhan kerroin miten meillä on mennyt. Ihme sakkia täällä pyörii
[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 18:42"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 12:25"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2011 klo 18:43"]
Enkä voi tajuta miten se olis lapselta pois jos syntyy pikku sisarus :D
[/quote]
Lastenpsykiatrin mukaan pikkusisaruksen syntyminen on lapselle sama asia kuin aikuiselle se, että puoliso hankkisi itselleen rakastajan.
[/quote]
Sitä suuremmalla syyllä kannattaa tehdä pienellä ikäerolla. Meillä ikäeroa vuosi ja isompi ei edes tajunnut olla mustasukkainen, kun oli niin pieni kuopuksen syntyessä.
[/quote]
Nimenomaan pienellä ikäerolla olevat lapset kärsivät uudesta sisaruksesta. Heille sisaruksen syntyminen on sama asia kuin aikuiselle se, että puoliso hankkisi itselleen rakastajan. Lapset pitää tehdä isolla ikäerolla. On itsekästä tehdä lapset pienellä ikäerolla.
[/quote]
Jaaha, meillä lapset on hyvä unisia ja läheisiä toisilleen, että revippä siitä jotain huonoa!
On kurjaa jos et kykene hoitamaan pikkulapsi aikana kuin yhtä lasta, silloin se varmasti on pois lapsilta. En minäkään olisi hommannut lapsia jos en niitä osaisi hoitaa määrääni enempää.
Että hyvähän se on että myöntää itselleen omat rajoitteensa.
Minulla on 5 lasta ja pienellä ikäerolla hommattuja, on myös työpaikka ja mies joka osaa seksin lisäksi hoitaa perhettäänkin. :D
[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 19:27"]
[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 19:19"]
Mielummin kertarytinä kuin jatkuva kitinä. Lapsilla ikäeroa 1v3kk. Ei ole tarvinnut itkeä täällä tai missään muuallakaan elämän kurjuutta, kyllä on hyvin mennyt ja nyt koululaisina ovat kuin paita ja peppu. Meille sopi vallan hyvin.
[/quote]
Mikä tässä aiheutti alapeukun? Sekö että meillä on kaksi hyvinvoivaa lasta vai mikä jurppii? Mulle on muiden perheiden lasten ikäerot se ja sama, kunhan kerroin miten meillä on mennyt. Ihme sakkia täällä pyörii
[/quote]
Jokkut vastaa ketjun viimeiselle, eikä sille jolle ajatteli vastaavansa.
pari perhettä jossa 3-4 lasta ja tämä vanhin n.3v saa kaiken syyn niskoilleen, vaikka vaan vähän yrittää saada huomita. äidin kaikki aika menee niihin kahteen pienempään. näiden esimerkkien vuoksi itse haluan pienet ikäerot , mutta se saa olla jo n.3v.
ja muuten siskoni kanssa meillä on 12v ikäeroa ja olemme todella läheiset.
kaikenlaisista perheistä ei se ole ikäeroista kiinni :D
- että eka voidaan riemuita titinallet ja hiekkakakut yhdessä
- sitten pelata afrikantähteä ja laseka pulkkamäkeä yhdessä
- sitten pyöräillä ja lasketella yhdessä
- sitten mennä laskettelemaan ja vesipuistoon yhdessä
- jne.
Ja kaikilla on aina kivaa, koska tekemiset ja kohteet sopivat molempien ikään. 3-vuotias ja 10-vuotias ei nimittäin koe samaa riemua Muummimaassa...
Kommentoin tässä esille noussutta ajatusta, että lapset olisivat läheisempiä keskenään, jos heillä on pieni ikäero. En oman kokemukseni vuoksi oikein usko tuohon. Meillä läheisin suhde on neljästä lapsesta heillä, joilla on 10 vuoden ikäero. Toki kaikilla on hyvä suhde. Läheisyyteen vaikuttaa paljon myös perheen ilmapiiri, lasten luonteet ja kiinnostukset ja vanhempien toimet ja jaksaminen. Ikäero ei ole määräävä tekijä.