Opetatko lapsillesi että ketään ei jätetä yksin leikkien ulkopuolelle?
Esim. jos taloyhtiön pihapiirin lapset leikkivät ulkona yhdessä, niin silloin kaikki otetaan mukaan. Yhtä ei jätetä sivusta seuraajaksi.
Jos huomaat että näin tapahtuu, puututko tilanteeseen, vai annatko homman jatkua?
Kommentit (25)
Minulla on jo alakouluikäiset. Kyllä he itse setvivät tekemisensä.
Jos meillä ollaan omalla pihalla tai sisällä ja kyse on perheemme vieraista, niin sitten puutun.
Muuten en puutu lasteni kaverisuhteisiin.
He kyllä tosin leikkivätkin sekä yhdessä hyvin että muutenkin kaikkien kanssa.
Omille lapsilleni olen aina sanonut että ketään ei saa jättää yksin, eli jos jollain ei ole ketään kaveria niin PITÄÄ ottaa leikkiin mukaan.
En ole kyllä puuttunut tilanteeseen jossa omat lapseni eivät ole mukana, tosin en muista semmoista olleeni todistamassakaan.
Toi on niin aikansa elänyt juttu kuin vain olla voi. Nykyään lapsilla on omat kaverit ja omat menot eikä taloyhtiöiden pihoilla enää leikitä kaikki yhdessä vaan osa menee Maijalle, osa ostarille, osa harrastuksiin, osa naapurin kaverin pihalle jne.
Minulla on jo alakouluikäiset. Kyllä he itse setvivät tekemisensä.
Jos meillä ollaan omalla pihalla tai sisällä ja kyse on perheemme vieraista, niin sitten puutun.
Muuten en puutu lasteni kaverisuhteisiin.
He kyllä tosin leikkivätkin sekä yhdessä hyvin että muutenkin kaikkien kanssa.
Koska sitähän se on jos yksi jätetään pois. Siis tilanteessa jossa kaikki ovat yhdessä, paitsi se yksi, jota ei huolita mukaan.
eli ketään ei saa jättää yksin kaveriporukan ulkopuolelle.
Toisaalta taas jos leikitään kahdestaan, aina ei ole pakko ottaa muita siihen mukaan. Joskus täytyy saada näinkin olla, aina ei tarvita isoa porukkaa. Tämä vähän tilanteen mukaan.
Pyydän myös lastani, joka on sosiaalisesti melko rohkea, hakemaan ujompia mukaan leikkiin jos jättäytyvät alkuun syrjempään.
Mun mielestä tämä kuuluu vanhemmille. Olen yllättynyt kuinka moni vastaaja kuvittelee että pienet lapset osaavat tällaiset itse. Nämä pitää opettaa! Ei ihme, että suomalaiset ovat masentuneita ja yksinäisiä kun pienestä pitäen annetaan syrjäytyä :(
vaan ne leikkii milloin missäkin, eikä kaikkeen vaan voi puuttua. Ovat jo niin isoja, etten ole valvomassa.
Ovat molemmat koulussa, jossa erityisesti panostetaan siihen, että kaikki ovat kaikkien kanssa jne. mutta kyllä lapsillakin jossakin vaiheessa pitää olla oikeus valita ystävänsä ihan itse. En minäkään leiki aina kaikkien kanssa, vaan valikoin seurani! Enkä oleta, että töissä minut tullaan hakemaan jokaiseen kahvipöytäkeskusteluun erikseen jne.
Myös siellä työpaikalla, ei kai sielläkään käännetä selkää yhdelle ja pakoilla sinne kahvipöytään niin että se yksi vaan ei olisi samaan aikaan kahvilla?
Ovat molemmat koulussa, jossa erityisesti panostetaan siihen, että kaikki ovat kaikkien kanssa jne. mutta kyllä lapsillakin jossakin vaiheessa pitää olla oikeus valita ystävänsä ihan itse. En minäkään leiki aina kaikkien kanssa, vaan valikoin seurani! Enkä oleta, että töissä minut tullaan hakemaan jokaiseen kahvipöytäkeskusteluun erikseen jne.
minä esimerkiksi olen työpaikallani ainoa suomenkielinen ja ulkopuolelta tullut. Muut ovat ruotsinkielisiä ja tunteneet toisensa ja toistensa suvut aina. En ikinä ole ihan tasaväkinen heidän kanssaan. Aika usein jään ulkopuolelle heidän jutuistaan - eikä haittaa yhtään!
Kukaan vanhempi nyt vaan ei voi enää juosta koko ajan koululaistensa perässä kyttäämässä, pääseekö Liisa tai Matti varmasti mukaan.
Viimeksi kun leikkipuistossa kävin, siellä potkiskeli kiviä yksi luokan tytöistä, kun muut leikkivät pihalla. Kun kysyin, miksi tää tyttö oli siellä pihalla, niin kävi ilmi, että HÄN oli määräillyt ja pomottanut muita ja esimerkiksi kieltänyt näitä tulemasta meille hakemaan meidän lapsen pikkusiskoa leikkiin mukaan, koska "hän ei halua leikkiä vauvojen kanssa". No porukka sitten tylysti valitsi tämän meidän pikkusiskon ja tuli porukalla hakemaan tämän mukaan leikkeihin. Kuka siis siinä oikeastaan teki väärin? Tää yksin pihalle jätetty pomottaja vai tää porukka?
Tällä samaisella tytöllä on aina ollut tätä määräämisen piirrettä - ja tiedän tasan, mistä se tulee, koska hänen äitinsä on ihan samanlainen. KAIKKI pitää tehdä aina niinkuin hän haluaa tai hell breaks loose.
Elämä on. Siperia opettaa.
Ja missä lapset sanoi ettei halunnut leikkiä sen syrjivän lapsen kanssa?
Hehän otti yhden lapsen mukaan ja yksi (kiusaava syrjijä) lähti mököttämään.
Toi on OK, ihan sillä että leikitään kaikkien kanssa ja se syrjivä saisi osallistua halutessaan mutta päättää toisin. Kyllä yksin saa aina leikkiä!
Minä puutun tuollaisiin tilanteisiin. Omat lapset on aina "joutunu" sosiaalisiin tilanteisiin ja olen koittanut rohkaista lapsia leikkimään vähän erilaistenkin kanssa ja mietitty onko muilla sisaruksia joiden kanssa oppii leikkimään jne.
Tottakai tuohon vaikuttaa vanhempien antama esimerkki mutta joskus saa tehdä myös työtä sen eteen JOS lapsi sattuukin olemaan erilainen kuin mitä vanhempi itse on. Kasvattaa voi ihan olemalla tai opettamalla.
mutta tuokin tilanne NÄYTTÄÄ helposti siltä, että se yksi olisi jätetty yksin.
Ja takuulla olisi noussut älämölö, jos tää ko. lapsen äiti olisi sinne osunut.
Hän nimenomaan järjestää ja organisoi ja suhaa koko ajan sekaantuen ko. lapsen kaverisuhteisiin.
Ja tulos on sitten se, että lapsi luulee, että maailma tosiaan pyörii hänen ympärillään ja että hän voi määräillä muiden tekemiset.
11
koska lapseni leikkipuistossa ja pihalla käyvät ottamassa automattisesti kaikki leikkeihinsä mukaan. Tai ehkä ne vain on niin fiksuja...
Ja pihalla on 4-vuotiasta asti niitä, jotka eivät halua leikkiä tuon ja tuon ja tuon kanssa, kiusaavat ja ovat inhottavia. Mistä lie oppineet...
en siis tarkoittanut että aina on leikittävä kaikkien kanssa eikä ystäviään saisi valita. Ja tottakai jos joku käyttäytyy ikävästi, pomottaa ja määräilee, ei sellaisen kanssa tarvi olla.
ENkä myöskään ole tarkoittanut että koko ajan pitäisi laukata lasten perässä vahtimassa ja varmistelemassa, en minäkään sitä tee, ihan vaan ollaan kotona puhuttu asiasta lasten kanssa.
Ja kyllä sosiaalisesti taitavan 8aikuisen) ihmisen tunnistaa siitä että hän ottaa kaikki huomioon. Jos vaikka on joku porukka, vaikka työpaikalla, jossa tulee tilanne että joku tuntuu jäävän ulkopuoliseksi, tottakai fiksu ihminen tekee jotain asialle. Siis jotain, kuten esim yrittää vetää mukaan keskusteluun.
Toi on niin aikansa elänyt juttu kuin vain olla voi. Nykyään lapsilla on omat kaverit ja omat menot eikä taloyhtiöiden pihoilla enää leikitä kaikki yhdessä vaan osa menee Maijalle, osa ostarille, osa harrastuksiin, osa naapurin kaverin pihalle jne.
Tietysti on myös ne omat kaverit joiden luona vieraillaan. Mutta en nyt sanoisi että on aikansa elänyt juttu.
Puutun jos huomaan että yksi jätetään ulkopuolelle. Silloin selvitellään miksi näin tapahtuu.
vaan ne leikkii milloin missäkin, eikä kaikkeen vaan voi puuttua. Ovat jo niin isoja, etten ole valvomassa.
Ovat molemmat koulussa, jossa erityisesti panostetaan siihen, että kaikki ovat kaikkien kanssa jne. mutta kyllä lapsillakin jossakin vaiheessa pitää olla oikeus valita ystävänsä ihan itse. En minäkään leiki aina kaikkien kanssa, vaan valikoin seurani! Enkä oleta, että töissä minut tullaan hakemaan jokaiseen kahvipöytäkeskusteluun erikseen jne.
Tarkoitin tilannetta, jossa pihan kaikki lapset tekevät porukalla jotain, mutta yhtä lasta ei oteta mukaan, sanotaan että et saa tulla. Sekö on sinusta ihan ok?
Ei ketään saa jättää ulkopuolelle.
Kehotan aina miettimään miltä itsestä tuntuisi jos jätettäisiin ulkopuoliseksi.
Ja puhumme tästä tuon tuosta. Samoin olen opettanut, ettei poikani kannata pitää vain yhtä kaveria, vaan kannattaa olla useamman kanssa hyvää pataa. Tämä siis lähinnä sen takia, että pojallani on yksi kaveri, joka haluaisi omia hänet kokonaan, mutta toivon, ettei poikani suostu siihen.
kaikkein parhaiten mallista.
Jos äiti ei hyväksy kaikkia ystävikseen, vaan näyttää mallia, miten toisten kanssa ollaan ja toisten ei, niin lapsi oppii saman.
Kaikki leikkivät yhdessä, ikähaitarilla 6 - 12 vuotta. Ne jotka eivät ole mukana, ovat niitä määräilijöitä tai mököttäjiä tai sellaisia, jotka haluaisi itse leikkiä vain "pareittain" ja jättäytyvät sitten itse pois.
Mutta siis olen sitä mieltä, että tässä vaiheessa lasten pitää vain nyt saada harjaannuttaa itse niitä taitojaan. Ei siis enää äitejä ohjailemaan ja komentelemaan.
3
Sekavasti kirjoitettu aloitus....