Jumala ei ole olemassa siksi, että sinä niin uskot.

Älkää uskoko minuun ja saatte tuntea sen nahoissanne. Samoin kuin lahjattomuutenne jouluna kun ette uskoneet joulupukkiin.

Ihan turhaa alkaa asiasta väittelemään. Jokainen saa valita itse. Minä uskon ja Jumalan poikaan myös.

ajatella, että kaikki olisi vain sattumaa. Miten kaikki toimisi niin hyvin kuin toimii?

Itsekästä, mammonaa tavoittelevaa, vai millaista?

Kun katsoo kaikkea maailman ihmeellisyyttä on hyvin vaikeaajatella, että kaikki olisi vain sattumaa. Miten kaikki toimisi niin hyvin kuin toimii?

Kaikki ei todellakaan toimi kovin hyvin.

Miten kaikki toimisi niin hyvin kuin toimii?

huonot ideat on karsiutuneet pois. Sitä sanotaan evoluutioksi.

Jumalan, Kristuksen kohtaaminen juuri Sinun, yksilöihmisen kanssa - siitä on elämän ja pelastuksen salaisuudessa kyse kristillisen ymmärryksen mukaan, ja seuraavassa eräs ymmärrettävä johdatus asiaan; lämpimästi rohkaisen tutustumaan, kun nyt olet sattunut lukemaan tämän viestin, jossa tämä linkki on :) http://www.sinuntahtesi.com/rakkaus.html

Aivan kuten sinäkin.

Joten otetaanko rauhassa ja jatketaan elämäämme?

Tosin en tiedä miten omaani jatkan kun lapsi siitä kuoli, mutta sinä varmaan osaat sanoa tähänkin ratkaisun?

Joten otetaanko rauhassa ja jatketaan elämäämme? Tosin en tiedä miten omaani jatkan kun lapsi siitä kuoli, mutta sinä varmaan osaat sanoa tähänkin ratkaisun?

ja otan osaa menetykseesi - en edes sano voivani kuvitella, miltä sinusta tuntuu.

Mutta voit sanoa mihin uskoa? Tai ettei kannata uskoa..



Oma usko kantaa hyvin pitkälle näköjään vaikka olen ollut tapauskovainen. Lapsuudessa opitut virret ja rukoukset auttaa jotenkin. Niihin oli ihana mennä syliin kun ei tiennyt mitä muutakaan tehdä. Lauloi vaan lastenvirsiä joita joskus oppi ulkoa, aikuisena ne oli unohtanut mutta kurjuudessa ne vaan tuli mieleen ja huomasi laulavan niitä.

Minua ei vauvana ole kastettu vaan otin kasteen konfirmaatiopäivänä. Kotona ei ole ollut uskonto tapetilla vaan koulussa kuulin uskonnosta, oli aamunavauksia ja opettaja soitti aamuvirren.



Ei uskonto tarjoa kaikkeen vastausta eikä kaikkea voi ymmärtää, silti siinä on hyvää. Ja se riittää minulle että on uskoa, toivoa ja rakkautta.



12

Tosin en tiedä miten omaani jatkan kun lapsi siitä kuoli, mutta sinä varmaan osaat sanoa tähänkin ratkaisun?

En valitettavasti tiedä ratkaisua sinun suruusi. Sen sijaan mieleeni tuli espoolaisen terapeutti-kirjailija Salme Blosterin kertomus siitä, miten hän jälkikäteen koki uudella tavalla elämänsä raskaimmat vaiheet; hän koki, että ei ollut sittenkään yksin noissa raskaissa vaiheissa, vaan Jumala, Kristus oli hänen kanssaan ja lähellään. Jumala ei ollut jättänyt häntä, vaan pysyi hänen lähellään.

Jumala sanoo: "Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös MURTUNEIDEN ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen." (vanha testamentti, Jesajan kirja, luku 57, jae 15)

Salme Bloster puhuu kärsimyksestä tässä ohjelmassa http://www.tv7.fi/vod/player.html?id=8507

Mutta voit sanoa mihin uskoa? Tai ettei kannata uskoa..

...mielestäni ole mitään väärin, eikä mitään väärinkäytöstä tai esim. pakottamista ketään kohtaan.

Mutta ydin ei ole jonkun suuntauksen jakaminen muille vain jakamisen takia, vaan siksi että uskoo/ymmärtää kyseessä olevan jotakin ainutlaatuista ja arvokasta, jota ihmiset universaalisti tarvitsevat ja jota ei tule pitää vain omana tietonaan. Eräs koskettava tapa ilmaista tätä arvokasta on tässä pienessä videossa

http://www.fathersloveletter.com/Finnish/#4

Jumala on olemassa vaikka sinä et niin usko.

Voisitko todistaa jollain ihan oikealla asiaperusteella viittaamatta ihmisten kirjoittamiin kahteen romaaniin (koska maailmassa on yllin kyllin samanlaisia teoksia)? Todistaisitko samalla aukottomasti sen, että mikä uskonto ja millä perusteella on se ainoa oikea? Haluaisin myös tietää, että miksi valitsit kaikista maailman uskonnoista omasi (uskoisin, että järkevänä ihmisenä et tyytynyt sinua automaattisesti ympäröineeseen uskontoon vaan opiskelit kaikkia uskontoja sitten valitsit vahvoin argumentein sen omasi)?

Mutta voit sanoa mihin uskoa? Tai ettei kannata uskoa..

Oma usko kantaa hyvin pitkälle näköjään vaikka olen ollut tapauskovainen. Lapsuudessa opitut virret ja rukoukset auttaa jotenkin. Niihin oli ihana mennä syliin kun ei tiennyt mitä muutakaan tehdä. Lauloi vaan lastenvirsiä joita joskus oppi ulkoa, aikuisena ne oli unohtanut mutta kurjuudessa ne vaan tuli mieleen ja huomasi laulavan niitä.

Minua ei vauvana ole kastettu vaan otin kasteen konfirmaatiopäivänä. Kotona ei ole ollut uskonto tapetilla vaan koulussa kuulin uskonnosta, oli aamunavauksia ja opettaja soitti aamuvirren.

Ei uskonto tarjoa kaikkeen vastausta eikä kaikkea voi ymmärtää, silti siinä on hyvää. Ja se riittää minulle että on uskoa, toivoa ja rakkautta.

12

Koska satuit syntymään Suomeen?:))))

Jumalan, Kristuksen kohtaaminen juuri Sinun, yksilöihmisen kanssa - siitä on elämän ja pelastuksen salaisuudessa kyse kristillisen ymmärryksen mukaan, ja seuraavassa eräs ymmärrettävä johdatus asiaan; lämpimästi rohkaisen tutustumaan, kun nyt olet sattunut lukemaan tämän viestin, jossa tämä linkki on :) <a href="http://www.sinuntahtesi.com/rakkaus.html" alt="http://www.sinuntahtesi.com/rakkaus.html">http://www.sinuntahtesi.com/rakkaus.html</a&gt;

Millaista on elämä ilman uskoa? Itsekästä, mammonaa tavoittelevaa, vai millaista?

koska uskoo ihmiseen, eikä todistaakseen olevansa hyvä uskovainen tai koska jumala käskee?

Jumala ei ole olematta olemassa siksi, että sinä et usko.



Joten eiköhän oteta rauhallisesti ja jatketa elämäämme.

Jumala ei ole olematta olemassa siksi, että sinä et usko.

Joten eiköhän oteta rauhallisesti ja jatketa elämäämme.