Lue keskustelun säännöt.
Niin MISTÄ tunnistaa suomalaisen vaikka kansainvälisellä lentokentällä?
12.08.2011 |
Kun tuossa alempana kiivaasti asiasta debattia käydään, eikä kukaan tohdi tunnustautua suomalaiseksi, vaan ovat venäläisiä, irlantilaisia, italialaisia ja minkämaalaisiksi nyt onkaan luultu.
Ilmeisesti suomalaisuus on niin hävettävä asia, ettei kukaan kehtaa tunnustaa jos on Heathrow'n kentällä tunnistettu ko maan kansalaiseksi...
Mutta kertokaa hyvät immeiset nytr näitä suomalaien tuntomerkkejä, että minäkin tiedän olenko kansani tyylipuhdas edustaja???
Kommentit (38)
tai tutuista vaatemerkeistä tai koruista. Mutta ei todella kaikkia. Olen mäkin useamman kerran jutellut suomalaisen kanssa englanniksi ulkomailla:-)
Yhtä hyvin mä tunnistan irkut, missä sit ovatkaan:-) ( kun mies on sieltä,, ja siellä asunutkin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
silmissänsä orpo katse lapsen eksyneen.
tai ihan vaan kasvonpiirteistä ja olemuksesta. Tyypillisestä suomalaisesta hiuslaadusta. Vaikea sanoa mistä yksittäisestä asiasta se tunnistaminen johtuu. Tunnistan kyllä aika suurella varmuudella myös muutamia muita ryhmiä kuten turkkilaiset, ja japanilaiset.
Minusta siinä ei ole mitään negatiivista, jos tulen tunnistetuksi suomalaiseksi, meillä on hyvä maine melkein joka paikassa :)
ei paljon kulmakarvoja tai ne ovat tosi vaaleat (eli hieman ilmeetön), usein aika leveä naama, alistunut olemus (ryhti ja olemisen tapa), vaatimattomat ja KÄYTÄNNÖLLISET vaatteet (Marimekkoa, naisilla ei useinkaan korkeita korkoja). Ei siis pelkkä ulkonäkö, vaan koko olemisen tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MATALAT kengät
hiukset, joita ei ole näytetty kampaajalle.
Mies, jolla on tennisukat sandaaleissa.
2 vaalea lasta - tyttö ja poika - joista tytöllä Marimekon huivi päässä.
sitä on vaikea sanoa, mutta sen vain tunnistaa. Minulla nyt on vain tuoreena vertauskohtana Haaparannan ikea. Mutta selkeästi siellä näkee kuka on suomalainen ja kuka ruotsalainen, vaikka heillä olisi ihan samat henkkamaukat päällä. Sen vain tunnistaa. Minutkin ihan varmatsi tunnistaa siellä suomalaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kännykkä viritetty vyötärölle, lompakko perstaskussa, vyö kurottu tiukalle vyötärölle ja paita työnnetty housunkauluksen sisälle.
Totinen ilme, mennään reipasta kävelyvauhtia ja näytetään jonossa hermostuneelta.
Nykerönenä, ohuehkot maantienväriset hiukset, sandaalit, näprää puhelinta, silmissänsä orpo katse lapsen eksyneen.
Varustus: beessit shortsit ja vyölaukku miehellä, urheilusannikkaat + sukat, pikeepaita Dressmannilta. Naisella spagettiolkaimet, allit, kietaisuhame, hiuksissa punainen tai musta (tai kaksivärinen) värjäys. Tatuoinnit näkyvillä molemmilla.
Tunkevat lentokentällä matkalaukkuhihnaan kiinni ja kulkevat pysähdellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki tyylistä hiukan tunnistaa, mutta kyllä useammin kielestä. Mä kun matkustan vieraskielisen mieheni kanssa, niin usea suomalainen puhuu mulle englantia ( vaikka käytän Kalevala koruja)
No osan tunnistaa ulkonäöstä tai tutuista vaatemerkeistä tai koruista. Mutta ei todella kaikkia. Olen mäkin useamman kerran jutellut suomalaisen kanssa englanniksi ulkomailla:-)
Yhtä hyvin mä tunnistan irkut, missä sit ovatkaan:-) ( kun mies on sieltä,, ja siellä asunutkin)
Rallikuskienglanti rulez
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kansallisuuksia ei noin vain erota esim. lentokentillä. Ja vaikkapa ruotsalaisella leirintäalueella ei ulkonäön perusteella erota suomalaisia ja ruotsalaisia toisistaan (eikä silti kaikki karavaanarit ole samanlaisia). Noiden stereotypioiden ylläpitäminen ei ole minusta järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja arvon kuvailijat eivät tietenkään itse ole näitä tunnistettavia suomalaisia, eihän?
Itseni minä ainakin kuvasin. Itsekritiikkiä löytyy ja itselle nauramisen taitoakin. Ihan tyypillinen suomalainen klisee-marimekkomamma olen ;)
Joko lyhyet hiukset tai ohut hiirenhäntä ponnarilla.
Silmälasit ja kiltit silmät.
T-paita ja farkut tai caprit.
Vyötärölihava.
Ohuet kultaiset rinkulat sormessa.
Tasainen pylly ja paksut nilkat.
Sukat ja sandaalit tai lenkkarit, joka tapauksessa "käytännölliset" kengät.
Ruma käsilaukku tiukasti sidottuna ympärille, ettei kukaan varasta sitä.
Voi meitä suomalaisia naisia!!
Niin ja vaalea iho.
Dublinin kentällä näin Timo Soinin ja samalla lennolla oli sitten. Mennessä tunnistin ainakin naapurin ja erään tunnetun ex-urheilijan (Lapset samassa koulussa)
Minusta kansallisuuksia ei noin vain erota esim. lentokentillä. Ja vaikkapa ruotsalaisella leirintäalueella ei ulkonäön perusteella erota suomalaisia ja ruotsalaisia toisistaan (eikä silti kaikki karavaanarit ole samanlaisia). Noiden stereotypioiden ylläpitäminen ei ole minusta järkevää.
ja tunnistaa aika varmasti suomalaisen ruotsalaisesta kaupungilla. Leirintäalue paikkana onkin sitten jo rennompi.
Joku oli vinkannut miten ei joudu taskuvarkaiden uhriksi "kun kääntää taskupussit ulkopuolelle niin ei ole taskuvarkaat riesana". Kuka muu kuin suomalainen voi keksiä tuollaista!!!
Naiset:Meikitön naama yhdistettynä vaatimattoman väriseen ja malliseen tukkaan. Vanhemmilla naisilla lähes poikkeuksetta lyhyet/lyhyehköt hiukset. Silmälasit, nekin mahdollisimman vaatimattomat. Matalat, järkevät kengät. Caprihousut tai mekko+legginssit. Ei juurikaan koruja.
Miehet: Sellainen hailakka yleisväritys (hiukset + silmät), pottunokka.
Jos on puku, niin lahkeet usein ihan himpan liian lyhyet ja malli+väri muutaman vuodet takaa. Kraga joku mitään sanomatonta markettityyliä tai sitten joku "hullun hauska sarjakuvahahmo".
Jos taas rennompaa päällä, niin usein ne iän ikuiset sporttisandaalit (sukilla tai ilman), reisitaskuhousut tai shortsit, hiukan venähtänyt T-paita. Yleensä joku reppu laukkuna. Ja valitettavaa kyllä - usein tämä lookki höystettynä mojovalla hien hajulla.
Kyllä bongaa ihan sieltä kaupungiltakin eikä vaan lentoasemalla Helsinkiin lähtevän lennon portilta. Ja myös ihan niiltä reittilennoilta.
Nimim: 20 lentoa ympäri maailmaa tämän kesän aikana...
Jukolan Jussin ulkonäkö miehellä, energinen kävelytyyli. Naisella silmälasit, ne on ehdottomat. Ja beiget vaatteet usein, lyhyet hiukset, hyvin väritön ja ilmeetön käytös.