Miksi niin moni vanhempa pelleillee erityisruokavalioilla???

Onhan niitä kokkeja, jotka tekevät pikkujäynää lisäämällä hiukan possua jauhettuna esim. bologneseen, jota ruokalassa tarjoillaan rättipäille.

Meillä päiväkoti-ikäinen lapsi kertoi ihan normaalina asiana, että "Mian" kotona ei syödä sianlihaa, kun niillä on sellainen tapa.

Asennavamma on ehkä se pahin vamma.

meillä vain lääkärin todistus oikeuttaa erityisruokavalioon- ja kaikki lääkärit on allergiakoulutettu.



Yllättäen allergiset ovatkin oikeasti allergisia eikä heitä ole kuin muutama monen kymmenen lapsen pk:ssa

Nälkäinen syö vaikka jänistä, sanoo vanha sananlasku. Ei terve lapsi tarvitse kalliita ulkomaisia paprikoita, oliiveja, mystisiä mausteita jne. Lanttua, naurista, porkkanaa ja suomalaista lihaa, kyllä niillä pärjää aika pitkälle!

Lapsi on siis allerginen jollekin E-koodille, lisäaineelle tai väriäineelle tai joidenkin näiden yhdistelmälle.

Arvatkaa vaan kuinka vaikea pk:n on tätä ymmärtää vaikka on lääkärin todistusta ja kaikkea muuta dokumenttia..

Miksi sitä ei muka saada selville? Ja miten päiväkodin henkilökunnan olisi otettava huomioon sellainen allergia, että "se nyt on allerginen jollekin tai sitten joillekin yhdessä"? Mitä tuollaisessa ruokarajoituksessa kartetaan?

Kiinnostaa tietää miten olette ko. johtopäätökseen päätyneet? Mitkä on oireet? Mitä ruoka-aineita syötyään oireet ilmenevät?

Nälkäinen syö vaikka jänistä, sanoo vanha sananlasku. Ei terve lapsi tarvitse kalliita ulkomaisia paprikoita, oliiveja, mystisiä mausteita jne. Lanttua, naurista, porkkanaa ja suomalaista lihaa, kyllä niillä pärjää aika pitkälle!

tehdä ja tarjoilla jokaiselle lapselle eri ruokaa.

ap

Poikaani hieman altistettiin omenalle

ja kas, ambulanssi vei 7v ikäisen ensiapuun aika nopeasti. Terveydenhoitajan ja keittiön vastaavan mukaan poika vain teeskenteli, kun ei saanut hengitettyä. Kuolema kävi aika lähellä.

Meillä on väännetty jo kaksi vuotta kättä yläasteikäisen lapsen koulun keittiön emännän kanssa. Asenteensa on, että "kyllä ne allergiat katoavat päiväkoti-iän jälkeen". Joo, no aina eivät katoa. Lopputuloksena lapsella ei aina ole hänelle sopivaa ruokaa koulussa. Onneksi ei saa samankaltaisia reaktioita kuin poikasi. Hurjalta kuulosti tuo!

Meiltä lähtee ekalle nyt lapsi, joka saa anafylaktisen reaktion tietystä ruoka-aineesta. Koulu alkaa tiistaina, menen maanantaina pitämään ekan luokan opettajille session Epipenin (adrenaliinikynän) käytöstä. Samalla kerron myös, mitkä oireet lapsi saa ihan aluksi, ennen kuin allerginen reaktio menee pahemmaksi. Onneksi lähiala-asteella on fiksu keittiömestari, jonka kanssa on jo lapsen ruokavaliosta puhuttu ja jonka keittiöstä ruuat tulivat myös lapsen päiväkotiin. Iltapäiväkerhon ohjaajien valmistamaan välipalaan suhtaudun vähän epäilevämmin.

Niille, joilla ei ole lapsia joilla on ruokarajoituksia: olkaapa onnellisia.

että harva keksii noita ruokarajoitteita, vaan ne ovat aitoja. Sillä laktoosittoman, maidottoman, vehnättömän (tai mikä se rajoite onkaan) ruokavalion noudattaminen on niin paljon työläämpää, että ei sitä kukaan huvikseen tee. Ja usko pois, kaikenlainen käsittely (esim. pakastaminen, keittäminen jne) muuttaa allergeenien rakennetta. Tiedän perunalle allergisia, jotka voivat syödä pakastettua perunaa. En pitäisi mahdottomana, että pitkälle prosessoitu kala eli kalapuikko saattaisi jollekin kala-allergiselle sopiakin.

Mä tunnen äidin,muutoin fiksun ja aikuisen akateemisestikin koulutetun,jonka tytär ei syö kalaa koska on allerginen mutta kalapuikkoja syö =D

työlästä, että antaisin oikean käteni jos se taikoisi kaikki allergiat pois lapsiltani. 8 vuoden allergiarumban jälkeen en enää uskalla toivoakaan parempaa. Jokapäiväinen huolehtiminen ja tarkkana oleminen on kuulkaa niin kuormittavaa, että varmaan eliniästäni on tippunut jo kymmenen vuotta pois ihan vaan stressitason vuoksi.

sekä päiväkodissa että kavereiden kesken. Syövät mukisematta lähes kaikkea tai ainakin maistavat, allergioita ei ole ja muutenkin ovat reippaita. Ja nämä siksi, että meidän perhe ei ole mennyt ruoka eikä muussakaan kasvatuksessa trendihöpötyksiin. Nykypäivänä vanhemmuus on hukassa ruokakasvatuksessakin.

tässäkin asiassa ja erityisesti Erkka Valovirran erittäin maalaisjärkinen allergiaohjelma. Eli syöttäkää lapsillelle ihan kaikkea, altistakaa (obs. myös allergikkoja jotka eivät saa anafylaksiaa)- vai eikö se olekaan kivaa kun teidän pientä Lumia-Kuunsäde-Paskanmarjaa kohdellaan kuten ketä tahansa??

Jos haluat niin voit tulla meille antamaan meidän lapsille kaikkia haluamisia ruokia kunhan saan ensin näyttää lääkkeet joita saatat tarvita... Ja kunhan peset isojen lasten pissavaatteita kun pidätyskyky menee. Ja pidät lapsia sylissä kun itkevät ja kitisevät mahakipua ja huonoa oloa. Yöllä voit valvoa ja silitellä sekä lohdutella lapsia kun heräilevät tunnin välein. Ehkä siivota oksennuksia. Ja rasvata lapsia sekä pidellä heitä käsistä etteivät repisi ihoaan rikki. Jos et pidä niin sänkyvaatteet ja lapsen vaatteet on aamulla veressä ja kasvot ruvella. Ja aamusta ei kannata tarjota aamupalaa kun kenellekkään ei maistu ruoka ennen puoltapäivää kun refluksin polttama kurkku on niin kipeä...

Meillä on kaikilla lapsilla laajat "dietit". Ja kokeilen joka päivä mahdollisuuksien mukaan jokaiselle jotakin kokeilematonta tai aikaisemmin sopimattomaksi todettua. Valitettavasti silloin kun lapsi toipuu jostain sopimattomaksi osoittautuneesta kokeilusta tai on sairas tai ollaan reissussa jne niin ei voida kokeilla. Ja kun usein kokeilut joutuu tekemään usein että tulos olisi varma on testaaminen tosi hidasta ja usein ruoka-aine valitettavasti sopimaton.

Olen siedättänyt yhdelle lapselle perunan onnistuneesti. Toiselle yritettiin siedättää maitoa mutta sen seurauksena tilanne romahti ja monia aikaisemmin sopivia ruoka-aineita tippui pois.

Voi kun elämä olisikin niin helppoa kun "kenellä tahansa" eikä tarvitsisi tehdä monia ruokia ja vieldä eskarin keittiöönkin omat ruuat. Ja vielä kuunnella muiden kitinöitä kuinka "keksitään kaikkia ruokarajoituksia...".

Mä tunnen äidin,muutoin fiksun ja aikuisen akateemisestikin koulutetun,jonka tytär ei syö kalaa koska on allerginen mutta kalapuikkoja syö =D

Minä voin syödä miekkakalaa. Muista kaloista saan oireita. Ja ei: en ole kokeillut kaikkia maailman kalalajeja, mutta olen allerginen mm. lohelle, muikulle, silakalla, seille.

Yksi lapsistani on allerginen lohelle. Eikä millekään muulle kalalle. Lohesta saa kunnon reaktion (= silmät turpoavat ja ryhtyvät valumaan, samoin kieli turpoaa). On jo täysi-ikäinen, ei ole vaan tämä allergia loppunut. Ja kyllä: kokeilee säännöllisin väliajoin, onko edelleen allerginen. Toistaiseksi on ollut.

sekä päiväkodissa että kavereiden kesken. Syövät mukisematta lähes kaikkea tai ainakin maistavat, allergioita ei ole ja muutenkin ovat reippaita. Ja nämä siksi, että meidän perhe ei ole mennyt ruoka eikä muussakaan kasvatuksessa trendihöpötyksiin. Nykypäivänä vanhemmuus on hukassa ruokakasvatuksessakin.

Onneksi et saanut niitä allergikkoja itsellesi. Olisitkin varmaan ollut hieman ihmeissäsi.

ja leikkien tarkkailu on aina tärkeämpää kuin lasten kanssa oleminen. Sylittelyä voi muuten harjoittaa ihan siinä ruokapöydässä ja leikin varjolla asioiden harjoittelu ei sekään ole ruoka-aikaan harvinaista.

Varhaiskasvatus on lapsen huomioimista kokonaisuutena, ei ainoastaan LTO:n toiminnan kohteena! Lisäksi varhaiskasvatuksessa olennaisena osana on perheen tukeminen sen määrittämissä rajoissa.

Ja ruokailut ovat yksi tärkeä osa päivää, niissä esim. malliopitaan ruokailutapoja jne. Opitaan uusia makuja. Keskutellaan. Harjoitellaan paikallaan istumista ja odottamista.

Mutta tahtoisitko todella, että lounas venyy ja venyy, kun kaikille tarjoillaan eri ruokaa kaikkien oikut huomioiden, eri lapsilla on eri säännöt samassa pöydässä vanhempia myötäillen jne. Silloin ensinnäkin lapset joutuvat odottamaan tuhottoman kauan, tai päiväunille päästään aivan eri aikoihin, jolloin rauha rikkoontuu, myöhään tulevat eivät kuule satua ja heättävät jo nukahtaneet, herääminen tapahtuu aivan eri aikoihin jne. Päiväkotielämä ei vain toimi ilman tiettyä rutiinia. Miksi siitä ruokailusta olisi tehtävä valtava tehtävä, kun sen kuuluisi olla lapsiryhmässä mukava hetki?

ap

sekä päiväkodissa että kavereiden kesken. Syövät mukisematta lähes kaikkea tai ainakin maistavat, allergioita ei ole ja muutenkin ovat reippaita. Ja nämä siksi, että meidän perhe ei ole mennyt ruoka eikä muussakaan kasvatuksessa trendihöpötyksiin. Nykypäivänä vanhemmuus on hukassa ruokakasvatuksessakin.

Mä olisin niiiiiiiiin mielelläni ollut menemättä "ruokahömpötysiin". Vaan kävipä toisin. Hömpötämme edelleen. Viimeisin hömpötys lapsen maidon siedätyshoito, jotta saadaan paha maitoallergia laantumaan. Sairaalan johdolla toki.

sekä päiväkodissa että kavereiden kesken. Syövät mukisematta lähes kaikkea tai ainakin maistavat, allergioita ei ole ja muutenkin ovat reippaita. Ja nämä siksi, että meidän perhe ei ole mennyt ruoka eikä muussakaan kasvatuksessa trendihöpötyksiin. Nykypäivänä vanhemmuus on hukassa ruokakasvatuksessakin.

Nyt alkoi kiinnostamaan. Voiskikö ylläolevan kirjoittaja kertoa miten saan lapsiltani allergiat pois ? Etsisim oikein mielelläni vanhemmuuteni jos se vain parantaa lasten allergiat...

Lapsi on siis allerginen jollekin E-koodille, lisäaineelle tai väriäineelle tai joidenkin näiden yhdistelmälle.

Arvatkaa vaan kuinka vaikea pk:n on tätä ymmärtää vaikka on lääkärin todistusta ja kaikkea muuta dokumenttia..

Miksi sitä ei muka saada selville? Ja miten päiväkodin henkilökunnan olisi otettava huomioon sellainen allergia, että "se nyt on allerginen jollekin tai sitten joillekin yhdessä"? Mitä tuollaisessa ruokarajoituksessa kartetaan?

Kiinnostaa tietää miten olette ko. johtopäätökseen päätyneet? Mitkä on oireet? Mitä ruoka-aineita syötyään oireet ilmenevät?

Jos lapsi saa säännöllisesti esim. tiettyjä keksejä syödessään pahan ihottuman ympäri kehoa (päästä varpaisiin myös limakalvoille) niin eiköhän se aika varmasti ole allergiaa, ainakin lääkäreiden mielestä on.

Onneksi lapsi voi syödä ihan kotiruokaa, mutta esim. tietyn merkkiset lihaliemikuutiot aiheuttaa ihottuman. Jotkin valmisruuatkin esim. pitsat aiheuttaa myös ihottuman.

Suurin osa aineista, jotka aiheuttaa reaktion ovat onneksi herkkuja, tiettyjä jäätelöjä, sipsejä, keksejä, nonparellit kaikki tms.

Toivoisin, että pk:ssa ei tarjota niitä joihin me tiedämme hänen reagoivan, eli esim. Carneval-keksejä, mutta viime keväänäkin saimme kutisevan pojan kotiin ja syynä oli Carneval-keksit.

Toki on vaikeaa kun ei tiedätä varmaksi mikä sen aiheuttaa ja annan itsekin lapsen syödä kotona kaikkea mistä ei ole tullut oireita ja saa maistaa kaikkea uuttakin. Ainoastaan ne mistä oireita on tullut ovat vältettävien listalla. Jos jostain uudesta oireet tulee niin sitten se ruoka-aine jätetään jatkossa pois.

se on ihan keksittyä. Kuten on se länsimainen hapatuskin, että koiria ja torakoita ei muka voi syödä. Totta kai voi, hyviä proteiinin lähteitä. Meistä jokainen on kuitenkin oman kulttuurinsa vanki. Ei ole kohtuutonta, ettei sinun ole pakko syödä toakoita. Eikä ole kohtuutonta, ettei muslimin ole pakko syödä sikaa.



Nuo aistiyliherkkyydet: totta kai niitä on. Ja mitäpä luulet, että silloin toimintaterapeutti käskee tekemään? Niin: harjoittelemaan varovasti. Ääniyliherkkyys ei poistu äänien täydellisellä välttämisellä, kosketusyliherkkyys ei poistu sen ärsyttävän kosketuksen täydellisellä poistamisella.



BTW: me emme ainakaan koskaan pakkosyötä ketään. Meillä on toive maistamisesta ja se maistaminen riittää. Jos ei suostu edes maistamaan, niin ei sitten, mutta ei saa näkkäriäkään. Seuaavalla ruualla jo todennäköisesti ruoka maistuu. Ruokailuasioista ei saisi tehdä elämää suurempia.

ap

ja leikkien tarkkailu on aina tärkeämpää kuin lasten kanssa oleminen. Sylittelyä voi muuten harjoittaa ihan siinä ruokapöydässä ja leikin varjolla asioiden harjoittelu ei sekään ole ruoka-aikaan harvinaista. Varhaiskasvatus on lapsen huomioimista kokonaisuutena, ei ainoastaan LTO:n toiminnan kohteena! Lisäksi varhaiskasvatuksessa olennaisena osana on perheen tukeminen sen määrittämissä rajoissa.

Ja ruokailut ovat yksi tärkeä osa päivää, niissä esim. malliopitaan ruokailutapoja jne. Opitaan uusia makuja. Keskutellaan. Harjoitellaan paikallaan istumista ja odottamista. Mutta tahtoisitko todella, että lounas venyy ja venyy, kun kaikille tarjoillaan eri ruokaa kaikkien oikut huomioiden, eri lapsilla on eri säännöt samassa pöydässä vanhempia myötäillen jne. Silloin ensinnäkin lapset joutuvat odottamaan tuhottoman kauan, tai päiväunille päästään aivan eri aikoihin, jolloin rauha rikkoontuu, myöhään tulevat eivät kuule satua ja heättävät jo nukahtaneet, herääminen tapahtuu aivan eri aikoihin jne. Päiväkotielämä ei vain toimi ilman tiettyä rutiinia. Miksi siitä ruokailusta olisi tehtävä valtava tehtävä, kun sen kuuluisi olla lapsiryhmässä mukava hetki? ap

Kai olet tutustunut päiväkoteihin, joissa samalla henkilökuntamäärällä kuin muuallakin, mutta antamalla lapsille enemmän vapautta, on saatu kaikille enemmän aikaa. Vähemmän suunnittelua, enemmän valinnanvapautta. Kaikkien ei ole tarpeen mennä nukkumaan samaan aikaan tai lainkaan.

Harvassa päiväkodissa olen nähnyt ruokaa tarjoiltavan, eli olet siinäkin mielessä aika kummallisessa paikassa töissä.

Sen lisäksi esim. laktoosin siedon testaaminen voi hyvinkin olla ihan tarpeetonta, koskapa sen sietämisen voi hyvin katsella kotikonstein.

Meillä viidestä lapsesta kolme ei siedä laktoosia normaalisti. Ensimmäiselle tehtiin eka laktoosinrasitustesti vajaa viisivuotiaana. Sen jälkeen sitten hän siirtyi hylatuotteisiin. Vatsavaivoja tutkittiin lisää 8-vuotiaana. Ihan koepalalla vatsalaukusta (sairaalassa jne). Ei löytynyt keliakiaa tms, mutta löytyi laktaasientsyymin liki täydellinen puutos. Eli ihan laktoosittomaksi ruokavalio.

Mutta kas: sama lapsi kasvoi isommaksi ja sietää satunnaisesti ihan tavallista jäätelöä.

Seuraaavalle lapselle tehtiin laktoosinrasitustestit vasta kouluun mennessä. Hän oli hylatuotteilla jo ennen sitä. Testit tehtiin vasta kun tarvittiin kouluun lääkärintodistus. Eli ihan täysin turhan päiten. Nyt on intti-ikäinen ja sinne ei onneksi vaadittu lääkärintodistusta ;-)... Oireet laktoosia sisältävästä ruuasta ovat niin selvät, ettei tarvitse ihmetellä, sopiiko vai eikö. (= maha menee täysin sekaisin, jos syö jotain mikä ei ole hylaa tai laktoositonta)

Kolmatta lasta ei sitten sen kummemmin kiusattu turhilla testeillä. Sietää hylaa. Kouluunkin on käynyt ihan ok vaan ilmoitus, onneksi.

Kaksi nuorinta sietävät laktoosia. Kuten myös lasten isä. Minä en. On geneettisesti periytyvä ominaisuus.

Ei laktoosi-intolerantikko.

ap

Meillä esikoinen saa voimakkaita käyttäytymishäiriöitä joistakin mausteista ja lisäaineista. Varsinkin lisäaineista on tosi vaikea löytää syyllistä vaikka kuinka olen tehnyt taulukoita mitä tuotteet sisältää ja sopiiko vai ei.



Meillä ainakin on niin että lapsella on monia lisäaineita ja mausteita jotka yksin pieninä määrinä sopii mutta sitten jos saa samana päivänä usemapaa sopimatonta ainetta tai yhtä määrällisesti paljon niin tuleekin oireita.



Eli aina ei ole niin helppoa selvittää mikä on syyllinen ja meilläkin on kielletty tietyt aineet päiväkotiin kokonaan mutta kotona saa niitä joskus syödä. Tämä johtuu siitä että kotona voin viikonloppuna tarkkailla määriä mitä lapsi syöö ja voin siis antaa vaikka yhden meetwurstin siivun jota ei päiväkodissa saa syödä lainkaan. Toisena päivänä voi sitten saada juoda mukillisen kaakota ilman ongelmia mutta jos nämä antaa samana päivänä niin oireilee...



Elämä ja allergiat on yllättävän monimutkaisia =)

meilläkin on kielletty tietyt aineet päiväkotiin kokonaan mutta kotona saa niitä joskus syödä. Tämä johtuu siitä että kotona voin viikonloppuna tarkkailla määriä mitä lapsi syöö ja voin siis antaa vaikka yhden meetwurstin siivun jota ei päiväkodissa saa syödä lainkaan. Toisena päivänä voi sitten saada juoda mukillisen kaakota ilman ongelmia mutta jos nämä antaa samana päivänä niin oireilee...

Elämä ja allergiat on yllättävän monimutkaisia =)

Lapsi voi syödä tietyn määrän vehnää satunnaisesti ilman oireita :). Kotona saa esim. juhlissa, samoin kavereiden synttäreillä on saanut. "Perus"ruokavaliosta on poissa.

Tämä on hienosti ymmärretty päiväkodissa ja myös koulussa, minne hän nyt lähtee. Lukee myös lääkärin koulua varten kirjoittamassa todistuksessa.

Ajatuksena on, että pidetään vehnän sietokykyä yllä niillä pienillä määrillä ettei allergia pahene. Mutta ei aiheuteta isompia oireita.

Vehnästä kun siis ei tule "isoa" reaktiota, vaan ihottumaa. Esim. kala ja kananmuna ovat kokonaan vältettävien listalla, koska kalasta tulee anafylaktinen reaktio ja kananmunastakin voimakkaampi allerginen reaktio (naama turpoaa + akuutti vatsakipu + velttous).