Lue keskustelun säännöt.
Mieheni vihaa lastani
10.08.2011 |
joka on edellisen suhteeni hedelmä siis.
Meillä on kaksi lasta. Poika mieheni kanssa, ja tyttö edellisen mieheni kanssa.
Mieheni haukkuu ja näyttää inhonsa tytärtäni kohden, ja kun olen koittanut keskustella asiasta mieheni kanssa, hän sanoo että tytöt ovat vahvempia, ja kuopukselle tulisi olla kiltimpiä.. Tyttäreni on mahdollisimman paljon poissa kotoa, koska ahdistaa miehen käytös. Hänellä on masennus ja on ollut osastolla hoidossa..
En tiedä mitä minun pitäisi tehdä, pitäisikö kylmästi erota miehestä, vai antaa 16 (kohta 17) vuotiaan tyttäreni muuttaa isälleen tai pieneen yksiöön? En itsekkään enää jaksa tätä. Saan mieheltäni kuulla usein kuinka huonon lapsen olen kasvattanut.
Toisinaan mietin myös voisiko kyse olla nykyisen miehenki katudesta exääni kohtaan, joka on nuorekas ja erittäin miehekäs rakennusmies, kun taas nykyinen mieheni on ns. paperihommissa eikä lainkaan urheilullinen..
Pelkään että minullekkin puhkeaa pian masennus.. :(
Kommentit (41)
että olet tähän asti halunnut vaan unohtaa että miehesi kiusaa tytörtäsi koska hän on kuitenkin poikanne isä ja kohtelee tätä hyvin. Et myöskään ole halunnut alkaa tappelemaan miehen kanssa lapsestanne tai erottaa tätä isästään.
Sitä kuitenkin ihmettelen että miksi et ole aiemmin antanut tyttäresi muuttaa isänsä luokse!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun esikoiseni on vasta 10 v.
Suhteemme alussa (n. 5v sitten) mies ja tyttö tulivat erittäin hyvin toimeen. Kaikki tutut ihasteli sitä, kuinka mies tykkäsi lapsista ja harrastuksen kautta olikin paljon tekemisissä n. tyttöni ikäisten lasten kanssa.
Saimme kaksi yhteistä lasta parin vuoden välillä. Pikkuhiljaa miehen asenne minun lasta kohtaan alkoi muuttua niin, että nykyään taitavat tyttö ja mies vihata toisiaan. Mies selvästi joskus kohtelee lapsia eriarvoisesti. Mies ei ole tippaakaan kiinnostunut tytön harrastuksista tai koulusta. (tosin ei kyllä minunkaan menemisistä..)
ON todella surullista, että tilanne on mennyt tällaiseksi. Mukaan kuvioihin tuli jossain vaiheessa miehen alkoholin käyttö. Tai ongelma taisi olla jo olemassa ennen suhdettamme, mutta tajusin asian todellisen tilan vasta muutama vuosi sitten.
Olen eroamassa miehestä, kunhan vain löydän uuden kämpän. Toivottavasti ennen joulua pääsen pois täältä.
Ero pienten lasten kanssa ei ole helppoa eikä sitä tule tehdä hetken mielijohteesta. Itse olen asian päättänyt jo. Suosittelen AP:lle samaa, jos tilanne on todellakin tuollainen. Tuntuu pahalta nähdä, kuinka lapsi voi huonosti omassa kodissa. Meilläkin tyttö on mahdollisimman vähän kotona, ja lähes kaikki viikonloput omalla isällään. (Tämä asuu sen verran kaukana, ettei tyttö voisi arkia viettää siellä, eikä tyttö sinne muuta mm. isänsä hankalien työaikojen ja pitkän koulumatkan takia)
Mies tietenkin on sitä mieltä, että minä olen kasvattanut tytön huonosti. Olemme yeittäneet keskustella asioista ulkopuolisen kanssa, tuloksetta.
Mies ei kykene myöntämään todellisia ongelmia, joista suurin on alkoholi. Jos sen myöntäisi, niin uskoisin, että siitä voisi lähteä suhde ja koko perhe paranemaan. Mutta koska miehessä ei omasta mielestään ole mitään vikaa, ja min liioittelen ja ylireagoin, on minun aika lähteä täältä lasten kanssa.
Jos AP esikoisesi tahtoo muuttaa isänsä luo, anna muuttaa. Siis jos eksäsi kykenee huolehtimaan masennuksista ym. asioista. Jutelkaa asiasta kunnolla, jos esikoinen sitä haluaa.
Mitä sitten teetkin, niin toimi nyt äläkä enää jahkaile. Jos tyttö haluaa muuttaa isälleen niin anna muuttaa mutta saatat menettää tytön tällä tavoin kokonaan. Minusta sinun pitää nyt osoittaa tytölle että mies on väärässä, eikä tytössä ole mitään vikaa ja että sinä rakastat tyttöä ehdoitta. Siksi sinun ja lasten muutto eri asuntoon kuin mies voisi olla ratkaisu. Älä myöskään laita tyttöä valinnan eteen, koska hän saattaa tehdä epäitsekkään valinnan muuttaa vaikkapa yksin, jotta sinä saat asua miehesi kanssa.
Masennuksesta kärsivä teini ei missään tapauksessa pärjää yksin asuessaan.
Et sinä voi antaa kenenkään kohdella lastasi huonosti, muista se. Jos ei puhumalla tule tulosta, niin mies pihalle. Ei voi olla kovin hyvä mies, josta lasta kiusaa :(
iljettävä mies sinulla.
löytyy miehiä jotka rakastavat aikaisemman liiton lapsia kuin omiaan!! mulla onneksi semmoinen.
Kyllä se oma lapsi on miehelle aina tärkeämpi!
Tajusin. Tottakai lapseni hyvinvointi on minulle tärkeämpää.. nyt vain odottelen että mies tulee töistä ja otan itseäni niskasta kiinni. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minun äitini ei koskaan eronnut vastaavassa tilanteessa ja kaksi nuorempaa sisarustani on vieläkin 25 ja 28-vuotiaana aivan pihalla, toinen huumekoukussa, toinen kroonisesti masentunut.
Tajusin. Tottakai lapseni hyvinvointi on minulle tärkeämpää.. nyt vain odottelen että mies tulee töistä ja otan itseäni niskasta kiinni. :)
Otat eron tietysti.
Tyttäresi mielenterveys on paljon tärkeämpi kuin miehesi.
Ole äiti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ja kun sinä et missään tapauksessa halua niin ihanasta miehestä, tyttären suhteen jää vain kaksi vaihtoehtoa.
Sinä olet ihan niin kuin minun äitini, ja miehesi on niin kuin minun äitini mies. Ymmärrät varmaan, miksi en voi missään tapauksessa käyttää hänestä nimeä isä, en edes isäpuoli.
Minun äitini valitsi (joutui valitsemaan) sen vaihtoehdon, että järjesti minut pois kotoa - tai eihän se koskaan minun kotini ollutkaan. Mikä pahinta, äiti ei sitten ollut myöskään myöhemmin äiti minulle sanan tavanomaisessa merkityksessä, ei myöskään mummo minun lapsilleni. Ei edes sitten, kun mies jo kuoli.
Kysy nyt tyttäreltäsi, kumpi vaihtoehto hänen mielestään on parempi, isälleen vai omilleen. Pidä kuitenkin huoli siitä, että et hylkää tytärtäsi samalla tavalla kuin minun äitini minut, ja vielä sellaisen miehen vuoksi!
että mies tulee kotia ja annan viimeisen mahdollisuuden..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"viimeinen mahdollisuus"? Luuletko oikeasti, että kun sanot: "alat käyttäytyä hyvin tytärtäni kohtaan, tai tulee ero" niin mies kuin taikaiskusta muuttaa käytöstään pysyvästi, johdonmukaisesti, ja kokonaisvaltaisesti?
Ja vaikka näin epätodennäköisesti tapahtuisikin, niin entä sitten tyttö? Hän on joutunut kokemaan, että kotona hän ei ole minkään arvoinen, häntä vihataan ja kohdellaan huonosti, kotona ei ole turvaa - eihän hän pysty millään kovin nopeasti alkaa luottamaan siihen, että asiat ovat nyt toisin. Kun hän on jo teini, niin ei ehkä ennen kuin muuttaa kotoa. Eikö nyt olisi järkevämpää antaa tytölle täydellinen toipumisrauha = tytön mielessä varmasti turvallinen ja hyväksyvä koti (eli koti, jossa ei ole tuota miestä). Uskon, että voit vielä korjata tytön asiat, mutta sinun täytyy ymmärtää tilanteen vakavuus.
antaisi kenenkään miehen mennä lapsieni edelle!! en katselisi viittä minuuttia noin idoottia miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin sen pitää mennä. Älä missään nimessä hylkää lastasi päästämällä häntä muuttamaan omilleen. Tyttösi on vielä lapsi.
niin.. ehkä sitten vain sanon että tahdon erota..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heilut täällä ihan sen mukaan, mitä jotkut nettikirjoittelija sanovat. Tuosta ao. kommentistasi voi oikein lukea, että kun mies kerran ärähtää sinulle, niin teetkin taas mitä hän käskee.
Tee nyt itsellesi selväksi
- mikä tilanne on nyt
- millaiseen tilanteeseen haluat päästä
- millä keinoin siihen pääsee
- miten saat käyttöösi nämä keinot
no, nyt minäkin komentelen sinua, mutta jospa ymmärrät mitä tarkoitan. Sinun on oltava nyt päättäväinen ja rohkea lapsesi vuoksi.
niin.. ehkä sitten vain sanon että tahdon erota..
kirjoituksesi kosketti henk kohtaisesti, sillä itse olen sairastanut vakavan masennuksen juuri 20 iässä ja olin myös osastohoidossa tuon takia. Taisi olla itsenääistymisjuttuja mm. mistä johtui, mutta lllaskiksin myös isän vaikutuksen tuohon masennukseeni. Muistan ajatelleeni, että kun olisin "poissa", en olisi kenenkään tiellä tai haittona. Luulisin pystyväni samaistumaan hieman tyttäresi ajatuksiin kenties. Vaikkakin oma isäni siis on omani ja vanhemmat yhä naimisissa. emme tule kauhean läheisesti vieläkään toimeen. Mutta siis sinun juttuun, pidä huolta tyttärestäsi ja osoita että välität! oma äitini kävi minua paljon katsomassa, oli tosi välittävä muutenkin.
Tee niinkuin täytyy ja ota ikeasti huomioon tuo mitä joku äsken kommentoi, ettet heilu miehen käskyjen mukaan. Ole rohkea ja ota vaikka se ero jos täytyy. aikuisen miehen täytyy vastata omasta käytöksestään itse. Osoita omalla käytökslläsi että välität tytöstäsi ja tyttö on "ykkönen" tässä tilnanteessa, jotta hän paranee! Muista sanoa että rakastat häntä ja et-tä mies väärässä...
Miten olet jaksanut olla vuosia tuon kanssa? Olisiko ollut aika jo pitää aikaisemmin tyttösi puolia? Kiva juttu kun teini on ilmeisesti miehes takia osastolla ja nyt sitten vielä harkitset yksiötä kun ilmeisesti tarvitsisi henkistä tukea ja perhettään.
että sä olet vieläkin tuommoisen miehen kanssa! jos eroaisin ja ottaisin uuden miehen, niin hänen pitäs ehottomasti hyväksyä minun lapsi! jos se haukkus sitä yhtään, että minä tai lapsi siitä ottaa nokkiinsa tai masentuu, niin se ukko lentäs pihalle. Kannattas laittaa asiat tärkeys järjestykseen! Onko tosiaan miehes tärkeempi, ku lapses? hohhoijjaaa!!!!!
Tämä on jo vanha ketju, mutta jäin miettimään mitenköhän tämä päättyi, muuttuiko mies tai erosiko ap?
Kukaan täysijärkinen mies ei suostu aisuriksi ja elättämään muiden pentuja saati majoittamaan niitä kodissaan.
No eikö tuon nyt pitäisi olla ihan itsestäänselvyys, että mies saa painua helvettiin?
Tyttö ei voi hyvin ja jos oikein huonosti käy, niin ei hän tulevaisuudessa halua olla sinunkaan kanssasi missään tekemisissä, jos annat miehesi lytätä häntä. Miehiä löytyy kyllä uusia (jopa niitä kunnollisia), mutta lapsesi ovat omaa lihaasi ja vertasi.
Varsinkaan ei kovinkaan hyvältä kuulosta tuo, että mies on ehkä kateellinen exällesi. Ja kateuden purkaa sitten viattomaan lapseen...mietipä sitä päivää, jos miehellä naksahtaa siihen malliin tuo viha, että hän käy tyttöösi kiinni. Niinkin voi käydä, ei se perheväkivalta kuitenkaan niin harvinaista ole, etteikö sitä voisi omallekin kohdalle osua.