Surullinen tuo Petja-juttu mutta olen vähän eri mieltä asioista...

koin surua asian puolesta mutta samalla mietin sitäkin,miksei paikalla ollut vanhempi tehnyt enemmän töitä jotta lapsi olisi saatu hoitoon,tai vienyt vaikka ykistyiselle siinä vaiheessa?

Petjan isä teki asialle jotain. Kun hän korotti ääntään häntä uhattiin että hänet ja lapsi heitetään pihalle.

Ja edelleen:

MIKKELISSÄ EI OLE KLO 20.00 JÄLKEEN YKSIKÄÄN YKSITYINEN AUKI!!!

Ymmärtäkää jo!

Eikä noita hydrokefalus potilaita hoideta yksityisellä.

Ensimmäiseksi, keskussairaalan päivystys on ainoa paikka johon viedä tuohon kellonaikaan johon Petja piti lähteä viemään. Toiseksi, Isä vei Petjan, kotona oli lapsenvahti ja minä, äiti olin viikon ikäisen vauvan kanssa omasssa asunnossani yksin kun sekin itki kokoajan kun silläkin on oma sairautensa...asumme siis kahdessa eri asunnossa. Kolmanneksi, kyllä sinne yliopistolliseen tarvitsee sen lähetteen ja saatekuvan. Tiedän muitakin HC-potilaita joita ei ole otettu vastaan jos ei ole lähetettä ja kuvia. Neljänneksi, poika vietiin lähimpään paikkaan saamaan ensiavun ja turvallisen ja nopean siirron yliopistolliseen sairaalaan. Eli siis kipulääkettä, alkuvalmistelut leikkaukseen (esilääke), pahoinvointilääke ja aivopainetta hillitsevä lääke. Sekä tosiaan nopea pillit päällä kyyti hoitohenkilökunnan kanssa. Viidenneksi, Isä vaati hoitoa monen monta kertaa. Ja kun korotti ääntään hoitajille toppuuteltiin vaan että nyt alas rauhottumaan, ja jäi sellainen kuva että jos et rauhoitu niin poistetaan tilasta. Lääkäreitä ei siihen aikaan näkynyt yhtään missään. Pyydettiin nopeuttamaan hoitoon pääsyä monesti. Pyydettiin kipulääkettä toistuvasti, minä kuuntelin puhelimen toisessa päässä kun poika huutaa hoitajille. Pyydettiin ottamaan kuvia, ei voi kun magneettikone on rikki. TT-kuviin ei sitten jostain syystä menty vasta kun oli myöhäistä. Silmänpohjiinkin isä sanoi että hänen mielestä kumpikin katsoi (sitä varten hämärretään huone) mutta kumpikaan ei mitään kertonut niistä näkyneen. Silmissä vain pupillien koko oli eri. Siis heidän mielestään. Maanantailta kuvattu silmälääkärin lausunto todistaa että staasipapilla siellä on pakosti ollut näkyvissä torstainakin, he eivät sitä nähneet. Hänkään ei löydöksestään maininnut vanhemmille ääneen, se luettiin vasta tämän tapahtuman jälkeen seuraavalla viikolla tulleesta epikriisistä. Kuudenneksi, isä lähti osastolta päästämään lapsenvahdin kotiin ja valmistelemaan lähtöä Kuopioon. Lähtiessä siis lääkäriltä jäi se kuva että Petja siirrettäisiin yön aikana jota sitten ei käynytkään. Isän oli mentävä kotiin koska lapsille olisi aamusta etsittävä uusi hoitopaikka ja noudettava minut jotta menisimme KYSiin perässä. Kumpikaan meistä ei sillä hetkellä pystynyt nousemaan ambulanssin kyytiin, isä ei koska lapset jäisivät ja minä en koska vauvaa ei saa lanssin kyytiin kiinni millään. Pakko olisi mennä perästä joka tapauksessa omalla autolla yhdessä. Seitsemänneksi, kun oli oletettavissa että lapsi on hoidossa ja jää käsitys että hänet ollaan siirtämässä eteenpäin, kuka siinä alkaa tekemään mitään hätiköityä enää? Jos isä olisi lähtenyt ajamaan kipuisen oksentavan lapsen kanssa siinä vaiheessa Kuopioon ja lapsi olisi menehtynyt matkalle isää syytettäisiin tässä kuolemantuottamuksesta ja miksi ei ollut lähimmässä sairaanhoitopaikassa. Kahdeksanneksi, ja ihan vaan tiedoksi että kyllä, hoitohenkilökunta oli isolta osin kesätuuraajia ja siksi vieraita meillekin (suurin osa lääkäreistä tuntee meidät nimeltä ja näöltä ja tietävät mitä tehdä), päivystyksen lääkäri oli keikkalainen ja osastonlääkäri neljännen vuoden kandi yksinään. Että paskempaa TUURIA saa hakea ettei yksikään tuttu ihminen tullut hoitoketjussa tai edes käytävillä vastaan. Yhdeksänneksi, meidän toimimisemme eri tavoin ei olisi pelastanut poikaa jonka kohdalla tehtiin systemaattisesti virheitä joka välissä. Verikokeistakaan kun ei kerrottu edes kaikkia mitä otettiin, että olisi voinut edes vaatia niitä nähtäväksi tuloksineen. Isälle infottiin että otetaan PVK+ CRP ja kuivumisarvoja jotka olivat ok. Vekaas-L ja Glukoosit olivat ne joissa näkyi muutoksia ja niitä isä ei edes tiennyt otettaneen. (niistä ei edes papereissa lukenut kuin vain labra ja hoitosivulla, ei varsinaisissa lehdissä) Niin ja mainitakseni vain niin alunperin keikkapäivystäjä oli lähettämässä tämän näin sairaan pojan KOTIIN mutta päättikin sitten isän sanojen jälkeen kuitenkin että jos konsultoisi lastenosastoa... että kyllä ne lähettää näinkin huonossa kunnossa olevia kotiin näköjään.

voiko tuollaista tuskaa kestää..olen vieras ihminen ja silti tuntuu kuin sydämmeni vuotaisi verta Petjan kohtalon takia. Eihän tämmöinen voi olla mahdollista Suomessa. Kiitos kun tuot tämän asian julki. En ole yleensä vihamielinen ihminen, mutta nyt toivon todella, että vastuussa olevat hoitohenkilöt saavat kärsiä lopun elämää tästä hirveästä välipitämättömyydestä sairasta pientä poikaa kohtaan ja sen kohtalokkaista seurauksista.OLEN NIIN HIRVEÄN PAHOILLANI vaikka tuntuu, että sanat ovat niin tyhjiä tämmöisen edessä..

Tuttuni kimppuun käytiin kirveen kanssa, sai iskun jalkaansa. Sairaalassa vaan ommeltiin kiinni, ei otettu röntgenkuvia vaan passitettiin kotiin kainalosauvojen kera. Tuttu sitten ajatteli että ei kai se sitten niin vakavaa ollutkaan ja yritti lähteä, mutta romahti sairaalan ovelle. Toiset potilaat sitten kantoivat takaisin ja sanoivat ettei tuota voi kotiin lähettää, hoitakaa nyt perkele. Vasta siinä vaiheessa jalkaa katsottiin kunnolla (otettiin esim. se röntgen) ja tuloksena oli useamman viikon sairaalareissu.

te tietämättömät pässinpäät,jotka syyllistätte vanhempia!!! entö jos huonossa kunnossa oleva lapsi olisi kuollut autoon matkalla Mikkelistä Kuopioon, millainen rangaistus siitä olisi vanhemmille tullut ?! ja satun tietämään faktana, tämän pojan äidiltä itse kuulleena että EIVÄT OTA KUOPIOON ILMAN LÄHETETTÄ, niin käsittämättömältä kuin se kuulostaakiin. nyrkkiäkään oli turha lyödä pöytään, siinä olisivat vain vartijat saattaneet "ylihysteerisen vanhemman" ulos rauhoittumaan. että tervetuloa Mikkeliin..

vanhempia pihalle. Jos aiheuttavat häiriötä, niin voidaan hyssytellä. Jos käyttäytyvät väkivaltaisesti tai uhkaavasti henkilökuntaa kohtaan, niin silloin varmasti lentää pihalle jokaikisestä sairaalasta.

Ajattelen niin, että olisikohan ylläpidon syytä lukita ketju pikapuoliin. Itse en ainakaan haluaisi lukea enää yhtään vanhempia loukkaavaa kirjoitusta tästä ketjusta. Tapahtuma on ollut äärimmäisen surullinen ja vanhemmat eivät tarvitse enää yhtään lisää taakkaa harteilleen.

&lt;a href="<a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081014184421_uu.shtml" alt="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081014184421_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081014184421_uu.shtml</a&gt;" alt="<a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081014184421_uu.shtml" alt="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081014184421_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081014184421_uu.shtml</a&gt;"&gt;<a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081014184421_uu.shtml&lt;/a&gt;" alt="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081014184421_uu.shtml&lt;/a&gt;">http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011081014184421_uu.shtml&lt;/a&gt;</a&…;

Itselläni on pitkäaikaissairas lapsi ja vaikka oireina olisi mitä tahansa (pelkkä flunssakin vaan) niin meillä on aina lupa ja oikeus ottaa yhteyttä suoraan yliopistolliseen sairaalaan, suoraan joko omalle lääkärille tai lasten päivystykseen. Ja kyse ei ole siis näinkään vakavasta sairaudesta missä tässä oli kyse.

Tämä lapsi oli hoidettavana ollut jo vuosia yliopistollisessa sairaalassa joten minulla herää iso kysymys siitä että jos ja kun äiti ja isä tiesivät mistä on kysymys, miksi he eivät itse kuskanneet lasta suoraan yliopistollisen sairaalaan päivystykseen !? Näin sairasta lasta ei kukaan, mistään olisi käännyttänyt kotiin. Olen sairaalassa töissä ja tiedän miten paljon tänne tullaan ilman lähetteitä ja kaikki vähänkään oikeasti sairaat otetaan kyllä vastaan.

Jos itselläni olisi ollut moinen tilanne, olisin sitten mennyt vaikka heti yksityisen kautta sinne sairaalaan jossa lasta on ennenkin hoidettu.

Eli miksi vanhemmat odottivat ja odottivat vaikka tiesivät mistä on kyse?

Otan osaa kuitenkin heidän suruunsa mutta itselle jäi tästä vähän kolkko olo vanhempien toimimattomuuden vuoksi.

Mikkelistä Kuopioon on se 160km matkaa ja tuossa tilanteessa ei tulisi mieleenkään itselleni lähteä kuskaamaan oksentavaa, kivuissa olevaa lasta normaalilla autolla. Mitä jos matkan aikana olisi tapahtunut jotain komplikaatioita? Vaikka kuinka tietää mistä on kyse, niin silti sitä haluaa että lähellä on sellaiset ihmiset joiden _pitäisi_ osata asiansa. Tuossa tilanteessa on ainoa sopiva kuskausvaihtoehto ambulanssi, eikä henkilöauto.

Jos oikeasti olet sairaalassa töissä niin sinun pitäisi tämä käsittää.

Mikkelissä ei myöskään muistaakseni yksikään yksityinen paikka päivystä iltaisin.

Mikkelin keskussairaala on syylistynyt monien muidenkin kohdalla pahoihin hoitovirheisiin juurikin henkilökunnan kokemattomuuden ja sen takia ettei tuolla ole tarpeeksi vakituista ja tarpeeksi kokenutta henkilökuntaa.

Oikeasti ap vedä se pää pois perseestäsi. Voit mennä kiillottamaan sädekehääsi jostain muusta asiasta. Et ole empaattinen vaikka yrität sitä lopussa esittää.

Missä niin sanottiin?

että esim. TAYS:n lastenpäivystyksestä on puhelimessa sanottu, että periaatteessa tarvii aina lähetteen mutta ei täältä koskaan sairasta lasta ilman katsomatta kotiin lähetetä ja että tule tarvittaessa tänne suoraan, jos järkeväksi katsot. (Meillä siis aluesairaalan päivystys eri suunnassa kuin TAYS ja henkeä ahdistavan lapsen kanssa kyselty joskus mitä tehdään). Sitten papruihin on kirjattu vaan, että "tulee ilman lähetettä tästä ja tästä syystä". Ja ihan ilman mutinoita on mennyt. Ei tosiaan kyllä ole minkään ihottuman tai yskän takia menty vaan esim. 2 vko ikäisen limaan tukahtuvan vauvan kanssa (RSV, korvatulehdus). Matka on tietty eri kuin 160km, meiltä n. 40km TAYS:aan ja aluesairaalaan eri suuntaan n. 25km. Mutta että ainakin jossain toimiin näinkin. Tiedän myös monta pitkäaikaissairasta lasta, jolla ihan selkeä lupa olla osastoon tai lääkäriin suoraan yhteydessä, jos ongelmia tulee, lupa mennä tarvittaessa osastolle tai lääkäri soittaa, ilman mitään päivystyskäyntejä tai lähetteitä välissä.

Ajattelen niin, että olisikohan ylläpidon syytä lukita ketju pikapuoliin. Itse en ainakaan haluaisi lukea enää yhtään vanhempia loukkaavaa kirjoitusta tästä ketjusta. Tapahtuma on ollut äärimmäisen surullinen ja vanhemmat eivät tarvitse enää yhtään lisää taakkaa harteilleen.

Surullinen ketju. Lapsen äiti syyttää julkisuusessa useita henkilöitä virkarikoksista ja kuolemantuottamuksesta.

Osa ketjussa kirjoittavista vaahtoaa rangaistuksia lääkäreille samalla kiihkolla kuin Lontoon mellakoissa.

Niin, pitäisikö tämä ketju todella lukita.

Olen nuori, perheellinen lääkäri. en aivan kokematon, päivystänyt olen jonkin verran, myös lastentaudeilla. Tämä on hyvin surulline tapaus, ja valitettavasti uskon sen olevan totta, vaikka välillä iltapäivälehtien jutuista paistaakin läpi varsin yksipuolinen näkemys asioista, terveydenhuollon vaitiolovelvollisuuden vuoksi. Itselleni on sattunut virheitä, onneksi ei näin vakavia kuitenkaan. Useamman kerran olen päivystyksen jälkeisenä yönä valvonut ahdistuneena potilaita miettien. Jollekin kotiuttamalleni potilaalle olen jopa soittanut perään. Tosiasia on, että virheitä sattuu, vaikka ei saisi. Suuri osa niistä voitaisiin välttää tekemällä toisin, osaa ei. Osa virheistä johtuu tietämättömyydestä, kokemattomuudestakin, (suuri) osa kiireestä, hoitoketjun toimimattomuudesta tai jopa tietoteknisistä syistä (lähes kaikissa terveyden huollon tietojärjestelmissä on vakavia, jopa hengenvaarallisia puutteita). On hyvä, että nämä asiat tuodaan julkisuuteen, ja että niitä puidaan myös työpaikoilla. Myös kaikki läheltä piti tilanteet pitäisi käydä läpi. ei siksi, että päästäisiin syyttelemään ja rankaisemaan, vaan siksi, että niistä voitaisiin oppia, ja menettelytapoja muutettaisiin, jotta virheiltä vältyttäisiin. Tähän toivoisin myös julkisessa keskustelussa kiinnitettävän enemmän huomiota syyttelyn sijaan.

erityisen surullinen tämä tapaus oli kuitenkin siksi, että vanhempia ei kuunneltu/uskottu. Tähänkin olen valitettavasti työssäni törmännyt. Aivan varmasti kroonisesti sairaan lapsen vanhempi voi tietää kyseisestä sairaudesta enemmän, kuin asiaan vihkiytymätön lääkäri, erityisesti jos kyseessä on hieman harvinaisempi sairaus. On valitettavaa, jos tämä on sellainen kolaus lääkärin7hoitajan ammattiylpeydelle, ett' vanhemman on sen vuoksi salattava tietävä'nsä asioista, kuten jossain aiemmassa viestissä kerrottiin. Varmasti jokainen th-alalla oleva on törmännyt myös sellaisiin vanhempiin, jotka (toivottavasti tietämättömyyttään) liioittelevat tai tulkitsevat väärin lapsensa hätää. Taito onkin oppia kuuntelemaan vanhempaa, joka kuitenkin vain haluaa parasta lapselleen, oikealla tavalla ja arvioimaan tilanteen vakavuus ilman, että vanhempi kokisi olonsa nöyryytetyksi tms. , ja samalla ottaa huomioon myös sen hetkinen tilanne päivystyksessä, jossa hyvinkin saattaa olla toistakymmentä sairasta potilasta jonossa, mukana mahdollisesti myös hengenvaarassa olevia.



Kaiken kaikkiaan toivoisin lisää asiallista keskustelua terveyden huollon tilasta, ilman kiihkoilua ja syyllistämistä, jotta tälläisiltä kamalilta kohtaloilta vältyttäisiin tulevaisuudessa. Otan syvästi osaa Petjan perheen suruun, olen erittääin pahoillani tapahtuneesta ja toivon että saatte surra rauhassa.

Ja sairaalan olisi pitänyt toimia asiaan kuuluvalla tavalla!Ei kukaan vanhempi (vaikka täällä nyt moni kirjoittaa että KYLLÄ MINÄ) ala repimään mukaansa kivuliasta lasta ja lähde viemään seuraavaan sairaalaan! Ei se ole vanhempien tehtävä! Minäkin olen yliopistollisessa sairaalassa väittänyt henkilökunnan kanssa, että onko lapsellani(vaikeasti pitkäaikaissairas)) joku hätä vai eikö oo!Monta tuntia siinä meni ennenkuin heille selvisi että joo kyllä hätä on ja sitten juostiin lujaa! Vaikka tääläkin moni hoitohenkilökuntaan kuuluva on nyt asettunut puolustuskannalle, niin kyllä siinä on vaan paljon parantamisen varaa että vanhempia kuunnellaan ja USKOTAAN!

Hienoa että toit asian esiin.Itselläni myös sairas lapsi ja olen huomanut että kyllä tässä 16 v on saanut välillä taistella ,että pääsee hoitoon!! MIETTIKÄÄ ÄÄLIÖT MITÄ KIRJOITATTE:Petjan kakussa piti palaa 10 kynttilää ja nyt kynttilä palaa haudalla;((

Itselläni on pitkäaikaissairas lapsi ja vaikka oireina olisi mitä tahansa (pelkkä flunssakin vaan) niin meillä on aina lupa ja oikeus ottaa yhteyttä suoraan yliopistolliseen sairaalaan, suoraan joko omalle lääkärille tai lasten päivystykseen. Ja kyse ei ole siis näinkään vakavasta sairaudesta missä tässä oli kyse.

Tämä lapsi oli hoidettavana ollut jo vuosia yliopistollisessa sairaalassa joten minulla herää iso kysymys siitä että jos ja kun äiti ja isä tiesivät mistä on kysymys, miksi he eivät itse kuskanneet lasta suoraan yliopistollisen sairaalaan päivystykseen !? Näin sairasta lasta ei kukaan, mistään olisi käännyttänyt kotiin. Olen sairaalassa töissä ja tiedän miten paljon tänne tullaan ilman lähetteitä ja kaikki vähänkään oikeasti sairaat otetaan kyllä vastaan.

Jos itselläni olisi ollut moinen tilanne, olisin sitten mennyt vaikka heti yksityisen kautta sinne sairaalaan jossa lasta on ennenkin hoidettu.

Eli miksi vanhemmat odottivat ja odottivat vaikka tiesivät mistä on kyse?

Otan osaa kuitenkin heidän suruunsa mutta itselle jäi tästä vähän kolkko olo vanhempien toimimattomuuden vuoksi.

Mikkelistä Kuopioon on se 160km matkaa ja tuossa tilanteessa ei tulisi mieleenkään itselleni lähteä kuskaamaan oksentavaa, kivuissa olevaa lasta normaalilla autolla. Mitä jos matkan aikana olisi tapahtunut jotain komplikaatioita? Vaikka kuinka tietää mistä on kyse, niin silti sitä haluaa että lähellä on sellaiset ihmiset joiden _pitäisi_ osata asiansa. Tuossa tilanteessa on ainoa sopiva kuskausvaihtoehto ambulanssi, eikä henkilöauto.

Jos oikeasti olet sairaalassa töissä niin sinun pitäisi tämä käsittää.

Mikkelissä ei myöskään muistaakseni yksikään yksityinen paikka päivystä iltaisin.

Mikkelin keskussairaala on syylistynyt monien muidenkin kohdalla pahoihin hoitovirheisiin juurikin henkilökunnan kokemattomuuden ja sen takia ettei tuolla ole tarpeeksi vakituista ja tarpeeksi kokenutta henkilökuntaa.

Oikeasti ap vedä se pää pois perseestäsi. Voit mennä kiillottamaan sädekehääsi jostain muusta asiasta. Et ole empaattinen vaikka yrität sitä lopussa esittää.

Missä niin sanottiin?

Alkuperäisessä muistiinpanossa jonka Petjan äiti julkaisi fb:ssä.

IL:n jutussa sitä ei toki mainita, mutta itse olen tuon muistiinpanon lukenut ja se on tännekin liitetty kokonaisuudessaan. Siitä saa enemmän tietoja kuin roskalehden jutusta.

Edelleen toivon että ap tulisi takaisin ja lukisi nuo Petjan äidin kirjoittamat jutut

että meidän poika on ensiavusta lähetetty buranan kanssa kotio hirveän päänsäryn kera. (Kuukautta myöhemmin löytyi aivokasvain). Samainen poika vuosi sitten sai lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon ja paineoireiden vuoksi aluesairaalaan, josta passittivat OMALLA AUTOLLA lastenklinikalle. Täällä eräskin erikoislääkäri sanoi minulle,että "olipa hyvä, että olimme itse aktiivisia, kun hänestä poika vaikutti ihan normaalilta... " Ja siis mri:ssä laaja vuotoalue. Samalla unelias, kivulias, pupillat erikokoiset. (Näin maallikkonakin voin sanoa että tilanne oli kaukana normaalista).



Sitä vanhempana toki on hirveässä paniikissa lapsensa puolesta, ja tilanteen ollessa päällä sitä ei välttämättä shokissa ollessa kykene toimimaan kaikkein järkevimmin. Ei todellakaan ole vanhempien vastuulla lapsen hyvän hoidon takaaminen, sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Valitettavaa, että näin ei kuitenkaan ole.

vanhempia pihalle. Jos aiheuttavat häiriötä, niin voidaan hyssytellä. Jos käyttäytyvät väkivaltaisesti tai uhkaavasti henkilökuntaa kohtaan, niin silloin varmasti lentää pihalle jokaikisestä sairaalasta.

Sellaisessa tilanteessa jossa isällä meni hermot ja hän ärähti hoitajalle että eikö sairaalasta saa jumalauta apua kun sitä tarvitsee. Lapsella oli avomurtuma, eikä kukaan hoitajista lotkauttanut korvaansa meidän suuntaan, vaikka oltiin kiirellisiksi merkitty. Isä heitettiin pihalle. Hoitaja sanoi vielä vartijalle että vahtii minua ja lasta kun "tuskin koko perhe osaa käyttäytyä". Ja kyllä, mieleni teki mieli hoitaa se hoitajakin makaamaan jollekin osastolle.

Vartija meinasi heittää minut pihalle silloin kun otin ja estin erään hoitajan lähdön, ja huusin että nyt hoidatte lapseni kuntoon, joka oli jo kalmankalpea.

Ei Suomessa välitetä.

Ei ainakaan yleisellä puolella.

Ei Suomessa välitetä.

Ei ainakaan yleisellä puolella.

Itsekin asun täällä maalla, ei Mikkelissä mutta vastaavassa paikassa. Keskussairaalassa oli 10 lääkärin paikkaa auki ja päteviä hakijoita oli yksi tai kaksi. Paikat tietääkseni edelleen täyttämättä.

Joku Suomen terveydenhuollossa todella mättää, kun pätevät lääkärit eivät suostu tekemään työtä kuin yliopistollisissa ja yksityisillä. Tavallinen köyhä kansa sitten saa tällaiset lääkärit hoitajikseen kuin Petjakin.

Lisäksi Suomessa on aivan kaamea eriarvoisuus asuinpaikan mukaan. Vai luuletteko todella, että Petjan olisi käynyt noin Lastenklinikalla?

Se jäi vielä sanomatta että se miksi asiasta halusin julkisen, on se että julkisen sairaanhoidon ongelmiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Me vaadimme, ja me tiedämme poikamme sairaudesta ja silti hänen kohdalleen osui kohtalokas sarja virheitä jotka johtivat kuolemaan. Ei vanhemman pitäisi joutua vaatimaan lapselleen oikeita kokeita ja hoitoja oikein nimin ja osata vielä tulkita niitä. Ei kenenkään pitäisi joutua olemaan oman lapsensa lääkäri. Jos lapsi sairastuu perusterveestä yhtäkkiä vakavasti, ei voi olettaa että jokainen vanhempi tietää niin paljon kuin me tiesimme asioista. Me tiesimme koska lapsi oli sairastanut syntymästään asti. Tämäntyyppiset virheet ovat yleisiä ja hautaantuvat yleensä sitten kaiken alle, mutta kun näitä osuu yhden kohdalle monta ne ovat jo kohtalokkaita. Kehotetaan kokoajan käyttämään yksityistä mahdollisimman paljon... sen seurauksena julkinen puoli rapistuu ja huononee kokoajan. Eikä meillä täällä Helsingin ulkopuolella ole yksityistä kuin se 8-20 välillä edes käytettävissä. Jotain tarvitsi tehdä, ja halusin kertoa Petjan tarinan sellaisena esimerkkinä kuin se on, kertoo aika karun kuvan koko sairaanhoidon ongelmakohdista. Jotta asia herättäisi keskustelua, ja jotta ihmiset alkaisivat vaatimaan parempaa julkista terveydenhoitoa. Mehän tästä lystistä veroin maksamme.

omaisensa on osattava VAATIA hoitoa ja kokeita???

julkinen tervhoito on monin paikoin ala-arvoista..

tietoa ja taitoa olisi, mutta raha on se mikä aihettaa tilanteita, jolloin ei ole riittävän koulutettuja ihmisiä paikalla

aina pitäisi osata vaikka puhelimitse lääkjäreiden soittaa takapäivystäjille, jne

vuoroissa ei koskaan saisi olla kaikki sijaisia, tai vastavalmistuneita ihmisiä, aina olisi oltava kokeneitakin ihmisiä

olen itse erittäin sairas, vakavast, ja erit harvinaisesti sairas, ei ole muita tälläisiä suomessa...

ja ihan olen joutunut samaan tilanteeseen kuin te, eli minun ,potilaan, on kuolemankielissä osattava sanoa mitä pitää tehdä....aina ei olla uskottu, ja lpopulta kidutusten jälkeen ollaan tehty niin kuin heti aluksi jo kerroin et pitäisi tehdä, turhaa aikaa, rahaa ja inhimillistä kärsimystä on mennyt......

olen monille lääkäreille sanonut, et meille erikoissairaille pitäisi saada kirjallinen ohje , jota veisimme mukanamme päivystykseen, eli edes suuntaa antava ohje, kaikkeen ei voi ohjetta edes etukäteen tehdä

ja kyylä minä ainakin saan mennä kaikissa vaivoissa yliopistosairaalaan päivystykseen,

paitsi tietty ihan tavan flunsassa...

siihen olen väliillä saanut punaisen lapun ohjeineen, joka ambulanssimiehille jo annettu ohjeeksi

eikö tälläistä voisi kehitellä muillekin potilaille, joilla vaikeasti hoidettava sairaus???

Tiedättekö mitä, työolosuhteet Suomen sairaaloissa ovat niin äärettömän kamalat, raskaat, ylivastuulliset, että siitä syystä kokenut henkilökunta häipyy muunlaisiin töihin. Palkka ei vastaa työn vaatimuksia. Kokenut ja osaava henkilökunta pakenee. Alalla pyörii opiskelijoita, sijaisia, joukossa joku kokeneempi joka yksin yrittää pitää korttitaloa kasassa. Siksi minäkin lähdin alalta.

hienoa, että jaksoitte tuoda asian julki, ja siten asiaa käydään lävitse

vaikka se vaikeaa onkin

Ei Suomessa välitetä.

Ei ainakaan yleisellä puolella.

Itsekin asun täällä maalla, ei Mikkelissä mutta vastaavassa paikassa. Keskussairaalassa oli 10 lääkärin paikkaa auki ja päteviä hakijoita oli yksi tai kaksi. Paikat tietääkseni edelleen täyttämättä.

Joku Suomen terveydenhuollossa todella mättää, kun pätevät lääkärit eivät suostu tekemään työtä kuin yliopistollisissa ja yksityisillä. Tavallinen köyhä kansa sitten saa tällaiset lääkärit hoitajikseen kuin Petjakin.

Lisäksi Suomessa on aivan kaamea eriarvoisuus asuinpaikan mukaan. Vai luuletteko todella, että Petjan olisi käynyt noin Lastenklinikalla?

Meidät on kyllä laitettu Lastenklinikalta kotiin tarkkailemaan oksentelevan hydrokefalusvauvan vointia yön yli, parin päivän kuluttua vasta meidät otettiin tosissaan ja huomattiin sunttitukos. Onneksi vauvoilla noi pään luut vielä joustaa...tai ehkä ne sen varaan laskivat jo alunperin.