Lue keskustelun säännöt.
Onpa moni palstalainen menettänyt lapsensa...
09.08.2011 |
Lueskelin vaan tota ketjua missä kyseltiin lasten lukumäärää ja tosi moni kirjoitti että yksi lapsi kuollut!!?? Vai vastailiko siellä joku sama henkilö useampaan kertaan kun tuntuu niin oudon isolta määrältä verrattuna vastaajien määrään...joka tapauksessa otan osaa!
Kommentit (11)
varmaan houkuttelee niitä puoleensa, joilta on lapsi kuollut. Minä ainakin klikkasin sen auki nimenomaan nähdäkseni, onko muita lapsensa menettäneitä ja miten he vastaavat lastensa lukumäärän. Minusta on nimittäin todella hankala vastata aina, kun kysytään, montako lasta minulla on. Sitähän kysyy ihan ketkä hyvänsä työtutut, asiakkaat, puolitutut...En pysty vastaamaan, että kaksi, mutta toisaalta en puolitutuille halua revitellä asiaa sanomalla kolme, mutta yksi heistä kuollut. Kierrän kysymyksen vastaamalla, että mulla on 2-vuotias poika ja 1-vuotias tyttö. Ja jätän vaan sanomatta sitten sen kuolleen lapsen. Se ei tunnu yhtä pahalta kuin "kieltää" koko lapsen olemassaolo sanomalla, että minulla on vain kaksi lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luulen, että kakkonen on oikeassa. Meiltä on kanssa kuollut lapsi. Mä kyllä vastaan aina kolme ja välillä ihmiset jää ihmettelemään, kun esim. töissä vaan puhun pääsääntöisesti elävistä. Ajattelen, että se on niiden murhe.
joka on kuollut kohtuun tai tullut
(ihan varhainkin) keskenmenona pois.
Itse en näitä keskenmenneitä laske lapsikseni, tavallaan. Siis jos vaikka joku kysyy, niin en sano, etä niin ja niin monta elävää ja niin ja niin monta kuollutta..
loppuraskaudessa kohtuun viikolla 32 ja haudattiin. En laske sitä, joka meni kesken melko varhain. Jokaisella oma laskutapansa, minulla raja menee siinä, olenko voinut pitää kuollutta lastani sylissä vai en, eli ehkä jossain 22. viikon, elinkelpoisuuden, tienoilla.
Joskus on tosi vaikea tietää miten vastaa. Koska kaksi lastahan minulla on, mutta aina en jaksaisi alkaa selittämään esikoisen kuolemaa.
Saatan siis ihan todellisuudessa vastailla aika ristiriitaisesti. Tai vain jättää selittämättä sen tarkemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus on tosi vaikea tietää miten vastaa. Koska kaksi lastahan minulla on, mutta aina en jaksaisi alkaa selittämään esikoisen kuolemaa.
Saatan siis ihan todellisuudessa vastailla aika ristiriitaisesti. Tai vain jättää selittämättä sen tarkemmin.
miten teidän lapset on kuolleet,minkä ikäisinä?
Mun tutulla kuoli 2v. hukkumalla pihan uima-altaaseen.Eivät osanneet sieltä heti katsoa,jotenkin turha kuolema.
joka on kuollut kohtuun tai tullut
(ihan varhainkin) keskenmenona pois.Itse en näitä keskenmenneitä laske lapsikseni, tavallaan. Siis jos vaikka joku kysyy, niin en sano, etä niin ja niin monta elävää ja niin ja niin monta kuollutta..
Eri asia on sitten myöhäinen keskenmeno, jos ajatellaan että on jo esim. tuntenut lapsen liikkeet ja lapsi on pitänyt synnyttää... Kohtukuolemasta (rv. 22 jälkeen tapahtunut, tai yli 500g painoisen sikiön kuolema) puhumattakaan. Sen nimikin on KUOLEMA, joten kyllä se lapsi silloin on ihan oikeasti kuollut ja on oikeutettua laskea hänet mukaan, kun puhutaan lasten lukumäärästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän syntyi rv 29+1 ja tiesimme että hän sairastaa lyhytkasvuisuutta. Tästä syystä ja keskosuudesta johtuen hänen keuhkonsa eivät koskaan kehittyneet niin, että olisi pärjännyt ilman lisähappea. Parhaimmillaan oli happiviiksillä ja happirikastimella. Mutta sitä kesti vain hetken.
Itse rajasimme hoitoa niin ettemme tatoneet lasta koskaan enää keuhkokoneeseen laitettavan, koska lopulta hän olisi elänyt pelkän keuhkokoneen turvin. Lopulta keuhkot hiipuivat, nasaali happilaiteen täydet tehot eivät enää riittäneet ja lapsi lopulta menehtyi. Me olimme osanneet valmistautua tähän, koska näimme keuhkojen tilan hiipumisen päivittäin.
Tyttömme eli puoli vuotta ja sen koko ajan sairaalassa. Ikävä on edelleen kova, pienen palan häntä saimme tilalle kun hänen terve siskonsa syntyi ja hänessä on samoja piirteitä kun isosiskossaan.
joka on kuollut kohtuun tai tullut (ihan varhainkin) keskenmenona pois. Itse en näitä keskenmenneitä laske lapsikseni, tavallaan. Siis jos vaikka joku kysyy, niin en sano, etä niin ja niin monta elävää ja niin ja niin monta kuollutta..
Eri asia on sitten myöhäinen keskenmeno, jos ajatellaan että on jo esim. tuntenut lapsen liikkeet ja lapsi on pitänyt synnyttää... Kohtukuolemasta (rv. 22 jälkeen tapahtunut, tai yli 500g painoisen sikiön kuolema) puhumattakaan. Sen nimikin on KUOLEMA, joten kyllä se lapsi silloin on ihan oikeasti kuollut ja on oikeutettua laskea hänet mukaan, kun puhutaan lasten lukumäärästä.
Mulla ei ole oikein selvää rajaa noissa asioissa vissiin sitten.
Keskenmenoja useampi kappale. Vuosi sitten synnytin rv 15 kuolleen lapseni. 6 vuotta sitten synnytin rv 14. Vuosi ennen sitä minulle tehtiin kaavinta rv 12+5 (kohtukuolema). Pari viikkoa sitten synnytin rv 25 kuolleen lapseni.
Nämä vauvat olivat suunnilleen saman näköisiä, viimeisin vaan kooltaan muutama sata grammaa isompi kuin edellinen. Uskoisin kuitenkin etten tätäkään, jonka itse jouduimme hautaamaan, laske sillä tavalla lapsekseni, että hänet mainitsisin, jos joku esim. kysyy minulta lasten lukumäärää.
Ehkä vaan olen kylmä ihminen, mutta minulle hän tavallaan on yksi keskenmenoistani kuitenkin. Tällä kertaa vaan päästiin raskausviikoissa pidemmälle.. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole oikein selvää rajaa noissa asioissa vissiin sitten.Keskenmenoja useampi kappale. Vuosi sitten synnytin rv 15 kuolleen lapseni. 6 vuotta sitten synnytin rv 14. Vuosi ennen sitä minulle tehtiin kaavinta rv 12+5 (kohtukuolema). Pari viikkoa sitten synnytin rv 25 kuolleen lapseni.
Nämä vauvat olivat suunnilleen saman näköisiä, viimeisin vaan kooltaan muutama sata grammaa isompi kuin edellinen. Uskoisin kuitenkin etten tätäkään, jonka itse jouduimme hautaamaan, laske sillä tavalla lapsekseni, että hänet mainitsisin, jos joku esim. kysyy minulta lasten lukumäärää.
Ehkä vaan olen kylmä ihminen, mutta minulle hän tavallaan on yksi keskenmenoistani kuitenkin. Tällä kertaa vaan päästiin raskausviikoissa pidemmälle.. :(
Mutta olen pahoillani että sinulle on osunut noin monta menetystä. :( Silti ihmettelen, miksi sinun mielestäsi muut eivät saa kokea kohtuun kuollutta lasta lapsekseen, vaikka sinä niin et koe? Onko se sinulta jotenkin pois?
Juu anteeksi lipsahdus. Tiedän kyllä, ettei rv 12+5 lasketa vielä kohtukuolemaksi. Kyseessä oli siis KESKEYTYNYT KESKENMENO. Menee jo termit sekaisin :)
Sanoinko jossain, että muut eivät saa kokea kohtuun kuollutta vauvaa lapsekseen?? Tottakai se sitä useimmille on.
Halusin vaan kommentoida, kun joku kirjoitti, että "ei kai kukaan alussa kesken mennyttä kutsukaan lapsekseen, vaan sellaista yli rv 22 syntynyttä.." tai jotain.
Minä siis en koe tätä rv 25 syntynyttä sen enempää tai vähempää "lapsekseni" kuin näitä muitakaan, jotka olen samalla tavalla odottanut, synnyttänyt ja pitänyt syntymän jälkeen sylissäni. Veteen piirretty viiva mielestäni.