Mun koko elämä on yhden kortin varassa.

Läheisriippuvuus on ilmiö, jossa ihminen on pakonomaisen riippuvainen toisesta ihmisestä - usein puolisosta, lähimmäisestä tai asiakkaasta. Läheisriippuvuus on tärkeää erottaa terveestä riippuvuudesta, jota ovat mm. yhteenkuuluvuuden tunne ja sitoutuminen. Läheisriippuvuuteen liittyvät piirteet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat suuresti äärilaidasta toiseen. Läheisriippuvainen voi olla toisaalta hyvin epävarma, epäitsenäinen, pelokas ja takertuva. Tällainen ihminen miellyttää toisia ja häntä ohjaavat toisten ihmisten tarpeet. Hän myös vähättelee itseään. Usein hän kysyy, mitä mieltä muut ovat hänestä. Hän muuttaa mielipiteitään ja arvojaan toisten mukaan ja hakee näin hyväksyntää ja turvaa. Toinen ääripää läheisriippuvuuden ilmenemismuodoissa on vahvuuteen sairastuminen, jolloin ihminen on kontrolloiva, vakava, hallitseva ja aina järkevä. Hän vaatii itseltään täydellisyyttä. Hän huolehtii ja auttaa pakonomaisesti, kantaa vastuuta toisista ihmisistä, mutta ei omasta hyvinvoinnistaan. Hän uhraa elämänsä toisille. Läheisriippuvuuden taustalla ovat usein heikko käsitys omasta itsestä ja huono itsetunto. Pelätessään hylätyksi tulemista läheisriippuvainen ei pysty sanomaan toisille ei. Siksi häntä voidaan käyttää hyväksi joko ihmissuhteissa tai työssä. Hänen on vaikea olla tasavertaisessa suhteessa toisiin ihmisiin, eikä hän kestä yksin jäämistä. Toisaalta hän voi eristäytyä läheisyyden pelossa. Tärkeimpänä tekijänä ovat emotionaaliset ongelmat. Läheisriippuvuudesta kärsivän on vaikea tiedostaa omia tunteitaan ja tarpeitaan. Siksi hän usein masentuu, stressaantuu tai menettää elämänhalunsa. Läheisriippuvuuden kehittymisen taustalla voi olla lapsuudenaikaisia kokemuksia hylätyksi tulemisesta, turvattomuudesta, tuen ja rohkaisun puutteesta, vanhempien liiallisista vaatimuksista tai sitomisesta tai toisaalta liiallisesta sallimisesta. Läheisriippuvainen voi olla päihdeongelmaisen lapsi tai puoliso. Usein hän työskentelee hoitoalalla. Toipumisessa pyritään löytämään terve aikuisuus, johon kuuluvat hyvät vuorovaikutussuhteet, kyky kieltäytyä toisten painostuksesta sekä toisten huomioonottaminen ja hoitaminen kuitenkaan itseä uhraamatta. Siihen kuuluvat elämän tarkoituksellisuus, terveet valinnat ja vastuullisuus. Tärkeä on myös tunne siitä, että pystyy itse vaikuttamaan tapahtumiin omalla käyttäytymisellään.

Läheisriippuvuuden käsite on peräisin kemiallisen riippuvuuden alueelta ja sillä on tarkoitettu lähinnä henkilöä, joka elää suhteessa riippuvaiseen (esim päihde-) henkilöön. Läheisriippuvuuteen liittyy äärimmäinen keskittyminen itsen ulkopuolelle, puute ilmaista tunteita avoimesti ja yritys löytää oman arvon tunne riippuvaisesta ihmisestä.

Olen täysin riippuvainen vaimostani.

Hän myös minusta.



Elämämme muuttuisi todella dramaattisesti jos toista ei olisi toiselle.



Helpointen kuvailtava asia on raha.Meillä on iso talo hyvällä paikalla johon kummallakaan ei olisi varaa yksin (500k€), koska ei olla rikkaita (yhteen lask brutto 100k€/a).



Aika. Se on nytkin kortilla. Ei kolme lasta vois enää harrastaa jääkiekko ja jalkapalloa jos toinen ei veisi treeneihin kun toinen hoitaa taloutta. Ei vaan aika riittäisi. Nytkään se ei riitä mihinkään ylimääräiseen.



Kuoleman varalle meillä on isot henkivakuutukset kumpaakin varten, joten siitä selvisi rahallisesti kohtuudella.



m36

Miksi mies lähtisi noin tasapainoisesta suhteesta? Ei ymmärrä.



Ehkä 21 mies on lähtenyt ja on jäänyt vähän t r a u m o j a

minulla on kyllä paljon muitakin ystäviä, ja ns. omia juttuja, joista nautin. Mutta mieheni on ylivoimaisesti paras ystäväni sen lisäksi, että on rakastettuni. Ja minäkin koen lähes joka päivä syviä onnen tunteita suhteestamme, ja koen voimakkaasti että hän on parasta mitä minulle on tapahtunut lasten ohella tietenkin.

Tiedän, että selviäisin kyllä, jos menettäisin hänet, mutta elämäni tuskin koskaan olisi enää samalla tavalla hyvää ja merkityksellistä (sama koskee tietysti lapsia, mutta jos nyt puhutaan miehestä). Juuri tuli spontaanisti mieleen, että haluaisin varmaankin kuolla ennen häntä (vanhana toki!), ettei tarvitsisi sopeutua elämään ilman häntä.

Ok, kirjoitin aloitukseni raflaavaan sävyyn, myönnän. Mutta. Totuus on se, että elettyä elämää on takana paljon. Rillumavuodet on vietetty. Olen nähnyt paljon, liian paljon, miessuhteita ja olen kokenut paljon erilaisia menetyksiä.

Mieheni on ylivoimaisesti paras asia mitä minulle on koskaan tapahtunut. Hänen kauttaan olen ensimmäistä kertaa kokenut luottamuksen, rakkauden ja aidon välittämisen toisesta ihmisestä. Hänen kanssaan olemme myös kokeneet lapsen menetyksen, mutta meillä on myös muita lapsia ja vankka perhe.

Kyllä, koen että luhistuisin ilman miestäni. En tiedä olisiko tila kuinka totaalinen ja kestäisikö lopun elämääni. Mutta, en halua kuvitella elämää ilman rakastani enkä voi kuvitella myöskään pyristeleväni väkivalloin irti tästä tunteesta, että joku (lasten lisäksi) on minulle näin mielettömän tärkeä.

ap

Läheisriippuvuus on joukko huonosti toimivia ja pakonomaisia käyttäytymismuotoja, jotka perheen jäsenet ovat oppineet selvitäkseen perheessä, jossa oli suuri määrä emotionaalista tuskaa. Useimmissa tapauksissa perheen tuskan lähteenä on alkoholismi, kemiallinen riippuvuus tai muu riippuvuussairaus. Läheisriippuva käyttäytyminen on joukko selviämiskeinoja, jotka kulkevat sukupolvelta toiselle - olipa riippuvuus läsnä tai ei - jotta yksilöt selviäisivät. Vaikka alkuperäinen alkoholisti/addikti olisi iso-isoisä, seuraavat kolme tai neljä sukupolvea oppivat käyttäytymismalleja, jotka auttavat heitä käsittelemään alkuperäiseltä vahingollisesti toimineelta perheeltä perittyä emotionaalista tuskaa. Nämä käyttäytymismallit on tarkoitettu helpottamaan tuskaa, mutta ne vain lisäävät sitä! Niistä muodostuu se syvään juurtunut viitekehys, jolle läheisriippuvuus tai muut riippuvuuden muodot rakentuvat. Olipa addiktio läsnä ydinperheessämme tai ei, läheisriippuvuus on syvään juurtunut pakonomainen käyttäytymisen muoto, joka on syntynyt vahingollisesti toimivassa perheessä. Yksittäiset perheenjäsenet saattavat kehittää tai olla kehittämättä muita riippuvuuksia.



Läheisriippuvuuden (tai muun riippuvuuden) oireisiin kuuluu mm: perfektionismi (täydellisyyden tavoittelu), työnarkomania, viivyttely, pakonomainen ylensyöminen, pakonomainen pelaaminen, pakonomainen osteleminen, pakonomainen valehtelu, pakonomainen puhuminen, pakonomainen seksi, takertuvat suhteet, ja omistushaluiset suhteet. Muunlaiset riippuvuuden muodot voivat ilmetä statuksen, maineen, materiaalisen omaisuuden tai voiman hankkimisena, tai pyrkimyksenä kontrolloida perheenjäseniä, työtovereita, ystäviä, auktoriteetteja, jne. Huumeista tai alkoholista alkunsa saaneesta läheisriippuvuudesta kärsivät ihmiset kokevat usein olevansa oravanpyörässä. Saavuttivatpa he päämääränsä tai eivät, aina on pakonomainen tarve saada lisää. He kokevat nalkuttavan tyhjyyden ja vajavuuden tunteen täysin savutuksistaan riippumatta.



Myös terveysongelmia saattaa esiintyä: migreenityyppistä päänsärkyä, ruuansulatushäiriöitä, paksusuolentulehduksia, mahahaavoja, korkeaa verenpainetta, ja monia muita stressiin liittyviä sairauksia. Stressisairaudet eivät ole "vain päässäsi". Ne johtuvat stressin aikaansaamista fyysisistä muutoksista ruumiissa. Ne ovat todellisia. Läheisriippuvissa yksilöissä saattaa ilmetä myös emotionaalisia ongelmia, kuten masennusta, levottomuutta, unihäiriöitä ja yliaktiivisuutta. Näillä häiriöillä on fyysinen tausta. Ne johtuvat aivojen kemiallisesta epätasapainosta. Toisin sanoen, mielemme tila ja emotionaalinen tilamme vaikuttaa fyysiseen olemukseemme. Me olemme kokonaisvaltaisia mieli-ruumis järjestelmiä.



Läheisriippuvat ovat kokeneet traumaattisella tavalla tyhjän lapsuuden. Heidän nykyiset suhteensa ovat tyhjiä. Yrittäessään palauttaa lapsuuden emotionaaliset menetykset, he yrittävät käyttää muita - puolisoaan, ystäviään ja lapsiaan - identiteettinsä, omanarvontunteensa, arvonsa ja hyvinvointinsa lähteinä. Useimmat läheisriippuvat eivät ole selvillä siitä, että he tekevät niin. Kun läheisriippuvat ovat rakentaneet idyllisen olemassaolon tarinansa, he ovat usein täysin tietämättömiä siitä, että heidän lapsuutensa oli tuskallinen!

Minulla ja miehelläni on aikuinen kumppanuus! Yhtä vahvoina ja rinnakkain! Jos mieheni kuolisi, se olisi kamalaa, mutta minulla on paljon muutakin. Ystäviä, harrastuksia, työ ja hyvä tukiverkko. Olen pitänyt siitä aina huolta, että jos toinen lähtee, lapsille jää vielä toimintakykyinen aikuinen, jonka elämä ei ole yhden kortin varassa ja vaan kymmenien.



Minusta sinä olet sekaisin ja moni mies kokee moisen symbioottisen riippuvuussuhteen kuluttavana ja ahdistavana. Käy ainakin tarkistuttamassa se pääsi!

josta haluaisin eroon. Koen ap:n ensimmäisen tekstin erittäin traumaattisena totta tosiaan ja voin samastua hänen mieheensä.

Miksi mies lähtisi noin tasapainoisesta suhteesta? Ei ymmärrä.

Ehkä 21 mies on lähtenyt ja on jäänyt vähän t r a u m o j a

josta haluaisin eroon. Koen ap:n ensimmäisen tekstin erittäin traumaattisena totta tosiaan ja voin samastua hänen mieheensä.

Meillä oli kaksi lasta, omakotitalo ja sairas omistussuhde!

Luin a.o. kirjan parissa päivässä ja se oli siinä. Enkä kadu! Nyt olen suhteessa, jossa on tilaa olla ja hengittää. Puuh mikä painajainen!

Why Does He Do That?: Inside the Minds of Angry and Controlling Men

On sitten merkillistä, että aina on pakko medikalisoida kaikki! Miten olisi rakkaus?



Mä en ole koskaan aiemmin missään, pitkässäkään suhteessa, kokenut näitä tunteita, joten vika tuskin lienee pysyvä ja "minussa".



ap

eikä ole pitkä kun mies sanoi, että on onnellinen meidän suhteestamme.



Mutta nyt jätän teidät tänne keskenänne arvioimaan minun mielenterveyttäni, minä lähden pakkaamaan matkaamme varten tavaroita!



onnellinen ap

tässä ketjussa on todellinen käsite läheisriippuvuus täysin hukassa.



Läheisriippuvuus ei ole toisesta ihmisestä riippuvaisuutta, vaan tällöin toisella ihmisellä on itsellään riippuvuusongelma (päihde-, työ- ym.) joka sekoittaa koko lähipiirin elämän. Siis koko perheen elämä pyörii päihteen ympärillä. Tällöin koko perhe elää päihteen ehdoilla, läheisriippuvaista elämää. Läheisriippuvuus = kanssariippuvuus, ei lainkaan sitä että "ripustautuu" toiseen.

jos miehesi kuolisi tai jättäisi sinut, niin mitä sinulle tapahtuisi?

olet todellakin vain yhden kortin varassa. Jos miehesi kuolee minuutin päästä auto-onnettomuudessa, kuka lohduttaa, auttaa, kantaa, hoitaa lapset, maksaa laskut kun sinä olet vain sekaisin?



Meille juoksisi välittömästi pataljoona ihmisiä apuun! Niin sen pitääkin olla! Isäni kuoli auto-onnettomuudessa kun olin 17-vuotias ja kaikki kaatui niskaan. Äidilläni oli koko suku apuna.



Turvaverkkovakuutus pakolliseksi kaikkiin koteihin!

Liiallisen toisiin ihmisiin takertumisen taustalla vaikuttaa usein häpeän tunne. Takana voi olla lapsuudessa koettuja vaikeita väkivallan tai hyväksikäytön kokemuksia. Epäterveesti takertuvalle ihmiselle mikään läheisyys ja rakkauden osoitukset eivät koskaan riitä. Mitä enemmän läheisriippuvainen saa hellyyttä, sitä suuremmaksi läheisriippuvuus kasvaa. Takertumiseen liittyy hallitsematon menettämisen ja hylätyksi tulon pelko. Seuraukset takertujan käyttäytymisestä ovat usein päinvastaiset kuin takertuja toivoo: hän tukahduttaa kanssaihmisensä lähes hengiltä liialla riippuvaisuudellaan.



Hae apua heti!

Liiallisen toisiin ihmisiin takertumisen taustalla vaikuttaa usein häpeän tunne. Takana voi olla lapsuudessa koettuja vaikeita väkivallan tai hyväksikäytön kokemuksia. Epäterveesti takertuvalle ihmiselle mikään läheisyys ja rakkauden osoitukset eivät koskaan riitä. Mitä enemmän läheisriippuvainen saa hellyyttä, sitä suuremmaksi läheisriippuvuus kasvaa. Takertumiseen liittyy hallitsematon menettämisen ja hylätyksi tulon pelko. Seuraukset takertujan käyttäytymisestä ovat usein päinvastaiset kuin takertuja toivoo: hän tukahduttaa kanssaihmisensä lähes hengiltä liialla riippuvaisuudellaan. Hae apua heti!

Edelleen väitän, että joillakin

tässä ketjussa on todellinen käsite läheisriippuvuus täysin hukassa.

Läheisriippuvuus ei ole toisesta ihmisestä riippuvaisuutta, vaan tällöin toisella ihmisellä on itsellään riippuvuusongelma (päihde-, työ- ym.) joka sekoittaa koko lähipiirin elämän. Siis koko perheen elämä pyörii päihteen ympärillä. Tällöin koko perhe elää päihteen ehdoilla, läheisriippuvaista elämää. Läheisriippuvuus = kanssariippuvuus, ei lainkaan sitä että "ripustautuu" toiseen.

Hän on ainoa ihminen, jota ilman en haluaisi elää (jos lapsia ei lasketa). Mieheni kuolema musertaisi minut. Tiedän kyllä ennen pitkään selviytyväni siitä ja pystyväni olemaan myös onnellinen joku päivä, mutta esim. ensimmäinen vuosi voisi olla kovin tuskallinen.



Itselläni menisi myös talous ja tulevaisuuden suunnitelmat uusiksi, sillä nyt opiskelen mieheni käydessä töissä. Jos hän kuolisi, minun olisi pakko keskeyttää ainakin toistaiseksi opinnot ja palata takaisin töihin.



Kuoleminen ja lähteminen on eri asia. Jos mies lähtisi vapaaehtoisesti, voisin kohdistaa häneen vihani ja toisaalta myös ajattelisin ettei hän ollutkaan se mies, joksi häntä luulin. Näitä ei siis voi mielestäni rinnastaa millään lailla.

se läheisriippuvuus alunperin varmaan tarkoitti vain sitä, että on riippuvainen alkoholista (vai mitä nyt sanoitkaan), mutta nykyisin sillä tarkoitetaan myös tuota, mitä tässä ketjussa on sanottu. Voisihan sille keksiä oman terminkin mutta nyt sitä kutsutaan läheisriippuvuudeksi. Ap ei välttämättä ole lainkaan läheisriippuainen, mutta onko se nyt kuitenkaan ihan tervettä ajatella, että luhistuu täysin jos mies poistuu elämästä. Tai siis ettei sitten voisi enää koskaan olla onnellinen. Eikö siitä tule ihan kauhea menettämisenpelko?

se läheisriippuvuus alunperin varmaan tarkoitti vain sitä, että on riippuvainen alkoholista (vai mitä nyt sanoitkaan), mutta nykyisin sillä tarkoitetaan myös tuota, mitä tässä ketjussa on sanottu. Voisihan sille keksiä oman terminkin mutta nyt sitä kutsutaan läheisriippuvuudeksi. Ap ei välttämättä ole lainkaan läheisriippuainen, mutta onko se nyt kuitenkaan ihan tervettä ajatella, että luhistuu täysin jos mies poistuu elämästä. Tai siis ettei sitten voisi enää koskaan olla onnellinen. Eikö siitä tule ihan kauhea menettämisenpelko?

niin toiseen ihmiseen voi todellisuudessa ripustautua niin, että happi loppuu. Silloin toinen ahdistuu ja pettää tai lähtee suoriltaan kävelemään.



Minä ensin petin, jäin muka vahingossa kiinni, luin kirjani ja tajusin lähteä niin lujaa kuin kintuista pääsee. Enkä ole koskaan katunut. Nyt on happea ja onni!



Kirjasta kerrotaan näin:



In this book, domestic violence expert Lundy Bancroft uses his perspective as a therapist for abusive and controlling men to help women, their children, and other family members who have been touched by abuse understand why abusers behave the way they do and what can be done about it. Bancroft teaches women how to survive and improve an abusive relationship; how to determine how dangerous an abuser is and when it is impossible to rectify a situation; and how to get out of a relationship safely. Bancroft identifies nine types of abusive men, addressing different styles, from the physical batterer to the strictly verbal abuser. He dispels the pervasive societal myths surrounding abuse, exposing common excuses used by abusers, such as having experienced an abusive childhood or substance addiction. Bancroft answers commonly asked questions, such as what warning signs of abuse to look for early in a relationship; what is and isn't abusive behavior; how to know if a woman and her children are in danger; and how to tell when a man is really changing.



Kyseessähän ei ole aina fyysinen uhka, vaan usein henkinen ripustautuminen, joka ahdistaa myös.

Läheisriippuvuus on joukko huonosti toimivia ja pakonomaisia käyttäytymismuotoja, jotka perheen jäsenet ovat oppineet selvitäkseen perheessä, jossa oli suuri määrä emotionaalista tuskaa. Useimmissa tapauksissa perheen tuskan lähteenä on alkoholismi, kemiallinen riippuvuus tai muu riippuvuussairaus. Läheisriippuva käyttäytyminen on joukko selviämiskeinoja, jotka kulkevat sukupolvelta toiselle - olipa riippuvuus läsnä tai ei - jotta yksilöt selviäisivät. Vaikka alkuperäinen alkoholisti/addikti olisi iso-isoisä, seuraavat kolme tai neljä sukupolvea oppivat käyttäytymismalleja, jotka auttavat heitä käsittelemään alkuperäiseltä vahingollisesti toimineelta perheeltä perittyä emotionaalista tuskaa. Nämä käyttäytymismallit on tarkoitettu helpottamaan tuskaa, mutta ne vain lisäävät sitä! Niistä muodostuu se syvään juurtunut viitekehys, jolle läheisriippuvuus tai muut riippuvuuden muodot rakentuvat. Olipa addiktio läsnä ydinperheessämme tai ei, läheisriippuvuus on syvään juurtunut pakonomainen käyttäytymisen muoto, joka on syntynyt vahingollisesti toimivassa perheessä. Yksittäiset perheenjäsenet saattavat kehittää tai olla kehittämättä muita riippuvuuksia. Läheisriippuvuuden (tai muun riippuvuuden) oireisiin kuuluu mm: perfektionismi (täydellisyyden tavoittelu), työnarkomania, viivyttely, pakonomainen ylensyöminen, pakonomainen pelaaminen, pakonomainen osteleminen, pakonomainen valehtelu, pakonomainen puhuminen, pakonomainen seksi, takertuvat suhteet, ja omistushaluiset suhteet. Muunlaiset riippuvuuden muodot voivat ilmetä statuksen, maineen, materiaalisen omaisuuden tai voiman hankkimisena, tai pyrkimyksenä kontrolloida perheenjäseniä, työtovereita, ystäviä, auktoriteetteja, jne. Huumeista tai alkoholista alkunsa saaneesta läheisriippuvuudesta kärsivät ihmiset kokevat usein olevansa oravanpyörässä. Saavuttivatpa he päämääränsä tai eivät, aina on pakonomainen tarve saada lisää. He kokevat nalkuttavan tyhjyyden ja vajavuuden tunteen täysin savutuksistaan riippumatta. Myös terveysongelmia saattaa esiintyä: migreenityyppistä päänsärkyä, ruuansulatushäiriöitä, paksusuolentulehduksia, mahahaavoja, korkeaa verenpainetta, ja monia muita stressiin liittyviä sairauksia. Stressisairaudet eivät ole "vain päässäsi". Ne johtuvat stressin aikaansaamista fyysisistä muutoksista ruumiissa. Ne ovat todellisia. Läheisriippuvissa yksilöissä saattaa ilmetä myös emotionaalisia ongelmia, kuten masennusta, levottomuutta, unihäiriöitä ja yliaktiivisuutta. Näillä häiriöillä on fyysinen tausta. Ne johtuvat aivojen kemiallisesta epätasapainosta. Toisin sanoen, mielemme tila ja emotionaalinen tilamme vaikuttaa fyysiseen olemukseemme. Me olemme kokonaisvaltaisia mieli-ruumis järjestelmiä. Läheisriippuvat ovat kokeneet traumaattisella tavalla tyhjän lapsuuden. Heidän nykyiset suhteensa ovat tyhjiä. Yrittäessään palauttaa lapsuuden emotionaaliset menetykset, he yrittävät käyttää muita - puolisoaan, ystäviään ja lapsiaan - identiteettinsä, omanarvontunteensa, arvonsa ja hyvinvointinsa lähteinä. Useimmat läheisriippuvat eivät ole selvillä siitä, että he tekevät niin. Kun läheisriippuvat ovat rakentaneet idyllisen olemassaolon tarinansa, he ovat usein täysin tietämättömiä siitä, että heidän lapsuutensa oli tuskallinen!

Tunnistan tässä itseni.

t. n39, alkoholistin tytär, perfektionisti, unihäiriöinen, parisuhteessa aina onneton.