Lue keskustelun säännöt.
Mielialalääkitys ja äitiys, terv.hoitoalan ammattilaista paikalla?
04.09.2011 |
Sain varmuuden vuoksi lääkäriltä mielialalääkereseptin. Tarkotuksenani ei ole kuitenkaan aloittaa lääkitystä, vaan se on siltä varalta että oireeni pitkittyvät.
Nyt tuo resepti ahdistaa minua, sillä tuntuu että esim. lapsen kanssa neuvolassa käydessä tieto näkyy sivuiltani, samoin tietysti muutoin terveyskeskuksessa asioidessani. Olisi pitänyt sanoa, että tulen uudestaan jos koen joskus lääkitystä tarvitsevani. :/ Onko muita samassa tilanteessa olevia tai olleita?
Mies totesi rauhallisesti, että eihän minun tarvitse muuta kuin kertoa terveyskeskusessa tai neuvolassa etten lääkettä käytä, mutta minua se jotenkin häiritsee. En haluaisi, että potilastiedoissani on lääke, jota en käytä tai jota en koe tarpeelliseksi.
Tietääkö joku, katsotaanko neuvolassa vanhempien tiedot samalla kun lasta käytetään neuvolassa? Entä onko resepti mahdollista perua jotenkin? Tuntuu että tästä lähtien kaikki oireeni laitetaan mielialan piikkiin. Toivottavasti olen vain ennakkoluuloinen, eikä kukaan oikeasti ajattele minusta näin kun pelkään..
Kommentit (11)
Ajatteleppa ap vaikka synnytyksen jälkeistä masennusta. Siihenhän määrätään lääkkeet ja monesti synnytyksen jälkeinen masennus voi kääntyä synnytyksen jälkeiseksi psykoosiksikin jopa. Näitä hoidetaan välillä myös sairaalassa ihan psykalla. Ei heiltäkään ota lastensuojelu lapsia pois, monesti ei lastensuojelu edes puutu siihen. Siis lastensuojelu puuttuu äidin mielenterveysongelmiin JOS joku havaitsee että lapset ei tule hoidetuksi tai jotain lapsiin liittyvää PAHAA ongelmaa tulee.
Mielialalääkitys ei ole mikään sellainen asia jolla mitataan äidin kykyä hoitaa lapsia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempien tietoja EI SAA katsoa neuvolan työntekijä, ne eivät kuulu kenellekään muulle kuin vanhempia hoitaville. Tietysti jos tulet raskaaksi niin äitiysneuvolan hoitaja näkee tietosi. Itse en kyllä katsoisi asiakkaan reseptitietoja, luotan siihen mitä kertoo. Paitsi jos hän sitten tarvitsee jotain esim. antibioottikuuria jonka hoitamiseen osallistun jotenkin, silloin näkisin reseptitiedot, mutta:
Mielialalääkkeet ovat nykyään todella yleisiä työikäisillä ihmisillä, moni syö niitä jossain elämänvaiheessa vuoden, pari. Älä suotta häpeile!
t. terveydenhoitaja
Iso osa terveydenhuollon ammattilaisista on joskus itsekin syönyt mielialalääkkeitä. Ihan yhtä suuri osa, kuin muistakin kansalaisista.
Nevolatädin "valtuudet" eivät riitä katsomaan sinun lääkärintietoja. Ja varsinkaan jos käytät lasta neuvolassa/lääkärissä, niin sinun lääkemääräykset eivät kuulu siihen käyntiin.
Suomalaisille määrätään mieletön määrä mielialaläkkeitä, osa käyttää niitä ja osa jättää hakematta. Et ole harvinaisuus.
Kukaan ei häpeä verenpainelääkitystä tai kilpirauhaslääkitystä, niin pitäisi päästä eroon "pää"lääkkeen mystisoinnista. Reseptillä ei saa pöpileimaa- kun sitä ei saa muutenkaan..
Älä tee asiasta liian suurta numeroa, lääke kuin lääke. Lääkäri katsoi sinun tarvitsevan sellaista ja itse ilmeisesti saat päättää alatko syömään niitä.
Itselläni tuli pelko jo vaikka mistä lastensuojeluilmotuksista ja kaikesta mahdollisesta, jos reseptin perusteella ajatellaan että en selviydy arjesta jne. Onko pelkästään reseptin perusteella mahdollista olla tällaista pelkoa jos muuta huolta ei ole? Ihan nolottaa kysellä, sillä toimin kasvatusalalla ja varmaan siksikin tämä tuntuu niin isolta iskulta minulle.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa syö mielialalääkkeitä säännöllisesti 300 000 ihmistä! on siinä monta perheen äitiä ja isää- eikä sillä vielä pääse lastensuojelunasiakkaaksi.
Paree hakea apua ajoissa :)
Rauhottaa tietää, jos todella neuvolassa eivät oikeasti katso tätä tietoa.
Olen aina ajatellut olevani suvaitsevainen ihminen, mutta kumma juttu että omalla kohdalla tämä asia tuntuu niin isolta. Jonkun toisen kohdalla ymmärtäisin tämän asian täysin, miksi pitääkään olla niin kriittinen itselleen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos paljon kaikille, kiva että täältä löytyi näin kannustavia ihmisiä! :)
jos jokainen mielialalääkkeen käyttäjä joutuisi lastensuojelun piiriin niin eihän Suomesta kohta muita perheitä löytyisikään. :-D
Minulla on krooninen masennus ja olen ollut tk:n hoidossa raskauksien aikana ja pikkuvauva-ajan. Kyllä täytyy sanoa että julkinen terveydenhuolto on ollut aina meidän puolella eikä meidän perhettä vastaan. Olen avoimesti kertonut sairaudestani kaikille ja olen saanut valtavasti tukea. Masennus onkin pysynyt nyt hyvässä hoitotasapainossa juuri tämän oman hyväksymiseni takia. Aikaa siihen meni ja aluksi minuakin mietytti mielialalääkkeiden käyttö. Mutta minulla ei ole vaihtoehtoa - en pysy kunnossa ilman niitä.
Jos olosi on huono niin kyllä niitä lääkkeitä kannattaa ottaa, ja kannattaa myös tutustua muihin mielialaa kohottaviin asioihin: hyvä uni, liikunta, omega-3-rasvahapot jne. Jaksamista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa, että olet hyväksynyt masennuksen itsessäsi, ja eihän siinä tietenkään olekaan mitään hävettävää! Tuolla aiemmin ihmettelinkin, miksi itsestäni omassa tapauksessani näin ajattelen, kun en kenestäkään muusta niin tee.
Jospa tämä tästä. :)
Jaksamista sinnekin!
Minä jouduin käyttämään lääkitystä myös raskausaikana ja koskaan ei kukaan ole maininnut siitä mitenkään!
Tsemppiä! Olet hyvä äiti, kun pidät itsestäsi huolta!