Helpottaisiko se, jos vauvantuskassani heittäisin kaiken
vauvakaman pois, kun alkaa näyttää siltä, että uutta vauvaa ei enää tule.
Jos heittäisi kylmän rauhallisesti pois lehdet, kirjat, vaatteet ja lelut. Toisiko se sitä kaivattua rauhaa.. ehkä kuulostaa oudolta, mutta tuntuu, että jotain on tehtävä kun joka nurkassa joku laatikko "odottamassa sitä vauvaa" jota ei ehkä koskaan tulekaan. Kokemuksia? Ja olen siis ihan tosissani, tämä ei ole taikauskoa "sitten se tulee kun tavaroita ei enää ole", vaan enemmänkin haen sellaista rauhaa ja tasapainoa.
Kommentit (7)
joten alkaa näyttää todennäköiseltä, että vauvaa ei oikeastikaan tule.
ap
Me odotettiin kuusi pitkää vuotta (sisältäen runsaasti lapsettomuushoitoja) ja melkein kaikki laitettiin sinä aikana kiertoon. Ja hyvä niin, ei olisi ollut tilaa niitä säilytellä, olisivat vaan turhaa muistuttaneet siitä mitä ei ole ja ne harvat vaatteet joita säilyttelin ovat nyt väärän värisiä ja muutenkin malliltaan vanhentuneita. Nyt kirppareilla ja huutonetissä paljon hyvää tavaraa edullisesti ja kiva ostaa uusiakin, vaikka siinä vanhojen säästämisellä jonkun euron olisi säästänytkin.
Mutta toivosta ei kannata luopua, elämä jaksaa aina yllättää kun vähiten sitä odottaa... Ihan luomusti sitten pätkähti tämä raskaus vaikka ikääkin alkaa olla :).
Ja parin kuukauden jälkeen ostaisit uusia?
En tajua tota ajatustapaa. Ei ne tavarat estä ketään tulemasta raskaaksi.
Itse tulin raskaaksi lapsen kuolemankin jälkeen vaikka kamalasti ahdisti silloin meidän arki.
Oletko käynyt tarkistuttamassa alapääsi? Ei siihen mikään usko auta jos tarttee lääketiedettä apuun. Sama jos ajattelee että syöpäsairas paranisi ajatuksen voimalla eikä ottaisi lääkitystä.
Siis hukkaisit tavarat Ja parin kuukauden jälkeen ostaisit uusia?
En tajua tota ajatustapaa. Ei ne tavarat estä ketään tulemasta raskaaksi.
Itse tulin raskaaksi lapsen kuolemankin jälkeen vaikka kamalasti ahdisti silloin meidän arki.Oletko käynyt tarkistuttamassa alapääsi? Ei siihen mikään usko auta jos tarttee lääketiedettä apuun. Sama jos ajattelee että syöpäsairas paranisi ajatuksen voimalla eikä ottaisi lääkitystä.
Jos luit, niin kannattaa lukea joka tapauksessa uudelleen, koska et oikein tunnu käsittävän avauksen sisältöä.
Saisit tehdä oikeasti surutyötä siitä ajatuksesta, että vauvaa ei ehkä koskaan tulekaan. Auttaisiko sinua, jos lahjoittaisit vauvakamat esimerkiksi sairaalan lastenosastoille ja ensi-ja turvakoteihin? Sillä tavalla joku sairas tai turvaton lapsi äitineen saisi niistä hiukan iloa.
Toivotaan, että vielä joskus saat vauvasi!
kun vauvaa ei vuosien yrittämisen jälkeen kuulunut, lisäksi katkaisin välit tuttuihin, joilla oli vauvoja tai jotka odottivat vauvaa. Voimia sinulle.
Nooo en oikein tiedä, kokeile vielä antaa niiden olla ja katso sitten myöhemmin.