Mitä näistä et tiennyt?

Mitä seuraavista et tiennyt:



-kuu kiertää maata

-pelkästään Suomessa tapetaan 150 000 eläintä päivässä ihmisten ruoaksi

-sikoja teurastetaan 300 tunnissa, siipikarjaa 6000 tunnissa

-Suomessa eläimen matka teurastamolle saattaa kestää jopa 16 tuntia

-Euroopassa matka-aika teurasautossa voi olla eläimellä 100 tuntia (britannia-italia-kreikka, osa eläimistä kuolee matkalla veden puutteeseen, kuumuuteen tai jäädessään toisten jalkoihin

-Suomessa teurastetaan vuosittain kaksi miljoonaa sikaa

-urospossut kastroidaan ilman kivunlievitystä ettei lihaan jäisi uroshormonia

-broilerit ovat lihantuotantoon jalostettu kanalaji, joita kasvatetaan halleissa. Valot pidetään päällä koko ajan jotta linnut söisivät enemmän. Lihasmassa on jalostettu kasvamaan niin nopeasti etteivät jalat kestä painoa.

-Broilerit teurastetaan viiden viikon ikäisinä, vuosittain Suomessa 44 miljoonaa broileria. Määrä on kasvussa.

-Liha- sekä lypsykarjasta osa pidetään sisätiloissa liki ympäri vuoden.

Lehmät tuottavat maitoa jälkeläisilleen samoin kuin ihmisetkin. Jotta maidontuotanto pysyisi koko ajan käynnissä, lehmän on synnytettävä joka vuosi. Lehmät saatetaan raskaaksi useimmiten keinohedelmöityksellä. Luonnossa lehmä imettäisi vasikkaansa noin vuoden ajan, mutta maitoteollisuus estää sen, koska maito halutaan ihmisten juotavaksi. Vasikka erotetaan emostaan yleensä heti syntymän jälkeen.



Heikoimmat vasikat teurastetaan mahdollisimman pian. Teurastettujen vasikoiden vatsasta otetaan renniiniä, jota käytetään juoksutteena juuston valmistuksessa. Suomessa poikavasikoita kasvatetaan syöttöhärkinä ja ne teurastetaan lihoiksi noin 1-2-vuoden ikäisinä ”mulleina”. Osa poikavasikoista jätetään siitossonneiksi. Ne elävät elämänsä eristyksissä astuen kangas'lehmiä' ja kumiputkia.



Maidontuotantoa varten kasvatettavat tyttövasikat jätetään eloon. Ne kasvatetaan maidonkorvikkeilla ja 18-24 kuukauden ikäisinä ne joutuvat lypsylehmiksi jatkuvaan raskauskierteeseen. Jalostuksen seurauksena lehmillä on mm. niin painavat utareet, että ne eivät välttämättä pärjää ilman utareliivejä. Myös esim. nännipolkemat, jalka- ja nivelongelmat sekä sorkkasairaudet ovat yleisiä. Lehmät teurastetaan noin 5-vuotiaina, kun maidontuotanto laskee. Luonnollinen elinikä olisi noin 20 vuotta.



Lihan- ja maidontuotanto ovat samaa teollisuutta, naudanlihasta 90 % tulee lypsykarjatiloilta.



-Kymmeniä vuosia sitten juottovasikalla tarkoitettiin vasikkaa, jota hoidettiin hyvin. Nykyisin termi kuitenkin tarkoittaa ns. valkoista vasikanlihaa. Vasikat kasvatetaan pienissä hämärissä karsinoissa, joissa ne eivät mahdu kääntymään eivätkä makaamaan jalat ojennettuina. Niiltä estetään liikunta, jotta liha pysyisi mahdollisimman pehmeänä. Lattiana niillä on ritilä, joka on liukas ulosteen ja virtsan takia. Ruoaksi vasikoille annetaan lähinnä vain maitoseosta, jotta niille kehittyisi anemia. Näin lihasten väri saadaan mahdollisimman vaaleaksi. Osa vasikoista kuolee ennen teurastusikää, loput teurastetaan 4-8 kuukauden ikäisinä. Monet vasikat ovat tällöin jo niin heikkoja, että ne eivät pysty edes seisomaan.



Joka viides EU:n alueella oleva vasikka päätyy juottovasikaksi. Suomessa ei saa kasvattaa valkoista vasikanlihaa, mutta sitä tuodaan Suomeen mm. Ranskasta. Monissa suomalaisissa ravintoloissa valkoista vasikanlihaa on tarjolla juottovasikka-nimellä.



-Noin puolet untuvista on peräisin elävältä kynityistä hanhista ja ankoista. Linnut kynitään kahdeksan viikon välein, yhteensä kolmesta viiteen kertaan ennen teurastamista. Kynimisen ajaksi linnut nostetaan riippumaan päästään ja niiden jalat sidotaan yhteen. Linnut ovat tajuissaan koko kynimisen ajan, ja luonnollisestikin yrittävät rimpuilla tilanteesta pois. Myös kova työtahti vahingoittaa lintuja. Elävältä kynimistä tehdään erityisesti Unkarissa, Puolassa ja Kiinassa. Osa linnuista laitetaan muutamaksi viimeiseksi viikoksi pakkoruokintaan, jotta niiden maksa laajenisi sairaalloisesti, ja niistä saataisiin hanhenmaksaa.



Pehmeää ja kuohkeaa untuvaa saadaan vain vesilinnuista, joten esim. helposti litistyviä kanojen untuvia ei käytetä vaate- ja tyynyteollisuudessa. Suomessa ei kerätä talteen teurastettujen kanojen untuvia ja höyheniä. Koristehöyhenet ovat yleensä peräisin Aasiassa teurastetuista kanoista, joita on kasvatettu hyvin tehdasmaisissa ja luonnottomissa oloissa.



Luonnonvaraisista linnuista, kuten haahkoista saadaan myös untuvia. Haahkanuntuva kerätään yleensä lintujen pesistä pesinnän jälkeen, eikä sen keruu vahingoita lintuja. Mikäli untuvia kerätään aiemmin, munat saattavat vahingoittua. Ampumalla saadaan luonnonvaraisista linnuista myös höyheniä ja sulkia.



Eläimet ovat itsessään arvokkaita olentoja, aivan kuin ihmisetkin. Eläinten oikeuksissa ei kuitenkaan ole kysymys ihmisoikeuksien vaatimisesta eläimille. Sen sijaan eläimille halutaan taata oikeus elää ilman, että niitä riistetään ja sorretaan. Lisää eläinten oikeuksista löytyy Oikeutta eläimille -yhdistyksen sivuilta tai vegaaniliiton sivuilta (josta osa tekstistä).



Olisiko parempi kysymys ollut mitä näistä et olisi halunnut tietää?



Yksi ihminen voi vaikuttaa. Se joku voit olla sinä.