Ostaako moni kouluikäisten äiti lapsilleen vaatteita kysymättä lapsen mielipidettä?

Olen joskus raahannut mukana ja pakottanut valitsemaan itse. Joten ostan ihan hyvillä mielin ja hyvin ovat myös kelvanneet (ostan aika neutraaleja vaatteita).



Tyttö onkin aivan eri maata ja tykkään käydä hänen kanssaan vaateostoksilla.



Joten en ymmärrä, mikä ap:ta asiassa hämmästyttää.

lapsilla ikää 9 ja 7. Nyt ovat mukana päätöksenteossa ja kaupassa, mutta aiemmin ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Tyttöjä ovat.

11-vuotiaalle pojalle taas en osta, koska hän ei halua, että ostan. Käymme siis yhdessä ostoksilla.

Kalliiksi tulee ostaa umpimähkään, kun lapsi on niin tarkka siitä miltä vaate näyttää ja eritoten tuntuu päällä.

lasten tyylin.

Mun lapset ovat 13, 16, 20 ja 21. Kaikille osaan ostaa sopivaa. Pääasiassa teen ostoksia kirppiksiltä, eipä tule kalliita huteja vaikka joskus menis pieleen. Aina ne johonkin saa myytyä, jos ei sisarukset kelpuuta.

Lapsia on neljä, joten en todellakaan kulje kaikkien kanssa kaupoissa etsimässä heille vaatteita.

Eihän niitä vaatteita tarvise joka viikko ostella. Me teemme vuodessa kaksi isompaa vaatekauppareissua: alkusyksystä talvikauden vaatteet ja keväällä kesäkauden. Eipä tuo nyt ole kamala vaiva.

Jos lapsi on siinä osto/tilaustilanteessa paikalla, kysyn mielipidettä, muuten en. Ei ole vielä huteja tullut, kaikki on kelvannut. Tyttö 7v.

Kysyn kyllä aina toivomuksia ja tiedän makunsa muutenkin.



Poikaa ei juurikaan kiinnosta muu kuin käytännöllisyys ja se että sulautuu massaan..



Joskus olen yrittänyt kauppoihin mukaan raahata ja se oli pakkopullaa. Nykyään aina kysyn, lähteekö.

Ei ole järkeä raahata lapsia vaatekauppoihin, kun ei niitä kiinnosta. Hyvin on kelvannut. Esikoinen on jo 11. Kengät ja farkut on pakko sovittaa, muuten nappaan lasten vaatteita kaupasta mukaan jos eteen tulee kiva ja halpa. Taidan kuulostaa oikealta junttityrannimutsilta ja lapseni pukeutumisvammaisilta :D

Eli siis ne, joita kiinnostaa, osallistuvat itse ostamiseen. Ne, joita ei voisi vähempää kiinnostaa :), eivät.



Ostanpa vielä vaatteita 19-vuotiaalle pojallekin. Ihan ilman, että välttämättä on itse mukana. Inhoaa vaateostoksilla käyntiä. Farkkunsa ostaa itse, paitoja nappaan kun vastaan tulee sopivia. Sama huppareiden ja shortsien kanssa. Tykkää yksivärisistä trikoopaidoista (musta, tietty sininen, valkoinen) + ruudullisista shortseista. Joten helppoa ostaa makunsa mukaista. Kengät on haastava, koska poikaa ei vaan kiinnosta :), joten kulkee yleensä yhden parin puhki ja käy sitten ostamassa uuden. Niitä kun en osaa ostaa ;-)



Kaikkia lapsia nyt vaan ei kiinnosta vaatteiden hankinta. Kuten ei kaikkia aikuisiakaan.



(Ja ei, en osta kaikille lapsille - joita on 5 - vaatteita, 3 heistä tykkää itse ostaa/valita omat vaatteensa.)

sekä reimatecit sekä goretex-kengät myös

toimii!

joten joko ostan kysymättä mielipidettä tai poika menee kouluun kaksi numeroa liian pienissä vaatteissa. Eipä tuo ole vastaan pistänyt, kun olen uutta vaatetta ostanut.

Ostan 10 vuotiaalle vaatteita. Poikaa ei kiinnosta onko lahkeet lyhyet tai polvessa reikä, pari pinttynyttä tahraakin voi olla.. Tänään oltiin yhdessä ostamassa reppua, poika valitsi ensimmäisestä kaupasta ensimmäisen repun, mikä osui silmiin, monta kertaa kyselin, että oletko varma, että haluat juuri tuon ja mennäänkö muualta katsomaan, mutta se ostettiin eikä muuta sitten sillä reissulla katseltukkaan.

ominpäin. Harvemmin hän (poika) on ollut mukana, mutta on valinnut joskus jotain itselleenkin.



Pienemmille ostan ihan oman mieleni mukaan. Ehkä tuo isoin jossain vaiheessa, vuoden parin päästä, haluaa itse valita.

Ostan 10 vuotiaalle vaatteita. Poikaa ei kiinnosta onko lahkeet lyhyet tai polvessa reikä, pari pinttynyttä tahraakin voi olla.. Tänään oltiin yhdessä ostamassa reppua, poika valitsi ensimmäisestä kaupasta ensimmäisen repun, mikä osui silmiin, monta kertaa kyselin, että oletko varma, että haluat juuri tuon ja mennäänkö muualta katsomaan, mutta se ostettiin eikä muuta sitten sillä reissulla katseltukkaan.

Viimeksi hän hyväksy ensimmäisestä liikkeestä vitosen tarjousrepun, ja se kesti 2 v. Silmälasikehykset löytyivät viidessä minuutissa. Mutta toisaalta kaikki selkeät perusvaatteet käyvät hänelle, joten häntä itseään ei edes tarvita mukana.

ja ostan vielä yläkouluikäisillekin mutta sillä varauksella, että saatan epäonnistuakin. Yleensä kyllä kelpuuttavat ostamani vaatteet.

Tiedän kummankin tyylin ja mistä pitävät. Hutiostoksia ei ole tullut. Toki housut ja kengät pitää lasten kanssa käydä sovittamassa, mutta puserot, takit, ulkohousut osaan kyllä tarvittaessa valita kummankin oman maun mukaisiksi. Joskus tulevat mukaankin ostoksille ja silloin päivitän tietojani siitä mistä tykkäävät ja isommissa ostoksissa muutenkin saavat halutessaan jo olla mukana valitsemassa.

Meillä alakouluikäiset tyttö ja poika eivät vielä ole turhan nipoja perusvaatteidensa suhteen. Ovat aina uusista vaatekappaleista innoissaan, oli se hankittu kirpparilta tai vaateliikkeestä. Joskus lapset on mukana ostoksilla ja silloin ostotilanteessa saa tietysti valita itse mieleistä väriä yms.

Toki on tämänkin ikäisillä näitä muotijuttuja, hello kitty tai star wars ja niitäkin ostan jos eteen sattuu.

Ongelma ei ole niinkään vaatteen ulkonäkö kuin koko. Mutta en ole vielä sellaista vaatetta onnistunut yksin ostamaan, joka ei olisi ulkonäkönsä puolesta kelvannut.

enää varmaan vuoteen ostaa vaatteita ilman, että hän on itse mukana. Jotain ihan perusvaatteita (yksivärisiä tms) ehkä voi ostaa, mutta esimerkiksi farkkuja en osta summassa, enkä myöskään ilman että lapsi sovittaa. Turha ostaa sellaisia vaatteita jotka jäävät käyttämättä kokonaan.