Masennus = Allergia (nykyajan) ?
Allergia on lisääntyneet nykyään osin liian korkean hygieniatason vuoksi. Elimistö hyökkää vaarattomia aineita (ruoka, eläinpöly, siitepöly jne.) vastaan, kun ei ole luonnollista määrää oikeita pöpöjä, joita vastaan taistella.
Masennuskin on tosi yleistä nykyään.
Ihmisillä ei taida olla tarpeeksi OIKEITA ongelmia, kun masennutaan niin helposti. Ennen se eläminen oli enemmän henkiinjäämistä, oli oikeasti raskasta, eikä silloin edes oletettu että olisi koko ajan "kivaa" tai tuntuisi onnelliselta. Oli hyvä jos jaksoi päivästä toiseen eikä ollut kauhea nälkä eikä tauti tappanut.
Onnellisuuden hetkiin ennen riitti tosi pienet asiat, jos pääsi vaikka uimaan kuuman työntäyteisen peltopäivän jälkeen. Jos sai jonkun pienen lahjan. Luonnon kauneus. Sukulaisen vierailu.
Nykyään ihmiset masentuu jotenkin ihan jo omasta laiskuudestaan.
Kommentit (7)
Tosin vähemmässä määrin, mutta meidänkin suvusta löytyy allergikkoja jo monessa sukupolvessa.
Mitä masennukseen tulee, parasta vastalääkettä on kiitollisuus. Kun muistaa olla kiitollinen kaikesta mikä on hyvin, ne pahatkin jutut on paljon helpompi kestää.
Tosin vähemmässä määrin, mutta meidänkin suvusta löytyy allergikkoja jo monessa sukupolvessa. Mitä masennukseen tulee, parasta vastalääkettä on kiitollisuus. Kun muistaa olla kiitollinen kaikesta mikä on hyvin, ne pahatkin jutut on paljon helpompi kestää.
Tällä aloituksella jotenkin halusin tuoda vaan esiin sitä että onko masennus nykyajan tauti/ilmiö?
Onhan allergiatkin tutkitusti lisääntyneet nykyaikana, vaikka niitä aina onkin ollut.
Toisilla taas alkaa mieli oirehtimaan masennuksella, ollaan heti ihan down kun ei joka asia suju niin kuin pitäisi (vaikkei itse edes olla tehty kaikkea sen eteen), ja lopulta masentuneita ihan muuten vaan.
Jos olisi oikeasti tarpeeksi rankkaa niin ei siinä olisi aikaa miettiä onko masentunut, pakko olisi ylös nousta ja hommat hoitaa.
ap
Oma masennukseni (krooninen, diagnoosi on) on alkanut jo lapsuudesta, kun jäin vaille perusturvaa ja huolenpitoa. Tämä sai aikaan muutoksen persoonallisuudessakin, mutta ennenkaikkea aiheutti ahdistusta ja tuon masennuksen.
En jaksa vuodattaa tähän niitä tunteita, jotka ovat tänäänkin pinnassa. Sen kuitenkin sanon, että en näe tilanteestani mitään ulospääsyä, paitsi ehkä kuoleman- ja olen perheellinen...nukuin puolille päiville, koska mikään määrä unta ei riitä. Joko syön liikaa tai liian vähän; ahdistuksen vuoksi en harrasta mitään ja mittavat takaiskut viime aikoina (muutto, sukulaisen sairastuminen vakavasti, pitkittynyt työttömyys) ovat syöneet kaiken energiani.
En ole perusluonteeltani mikään valittaja ja itsesäälissä rypevä prinsessa, mutta psyykeeni alkaa olemaan rajoillaan. Toissapäivänä kuulin ääniä, kun väsytti ja ahdisti...
kun heti ollaan sanomassa että "oletko itse ikinä masentunut, kuule älä tule puhunmaan"... Ja toki on syitä että masentuu ihan oikeasti. Esim. liika työstressi tms. - siis on SYY. Itsekin olen välillä masentunut, kun on oikeasti elämässä joku tapahtuma tai tilanne joka masentaa. Mutta monella masentuneella tuntuu että se on ihan vaan elämäntapa. Ja lisäksi ne masennuksene johtaneet tekijät on osin itseaiheutettuja. Esim. läheisen masennukselle oli syykin - liika työstressi. mutta sen lisäksi kun pämppää alkoa tarpeeksi eikä mitään muuta vastapainoa työlle, kun telkkarin katsominen ja kaljan juonti, niin eiköhän siinä sitten masennu, ja voikin ottaa vähän alkoa lisää.
Mua ärsyttää oikeasti tämmöiset kommentit. Masennus sairautena ja "masennus" kun yhyy ei ole kivaa ja masentaa ovat AIVAN eri asioita. Kaikkiahan joskus vituttaa ja "masentaa", sillä ei ole mitään tekemistä sairauden kanssa jonka nimi on masennus. Olen sairastanut masennuksen ja voin vannoa että kukaan, ei kukaan ikinä haluaisi sairastaa sitä koska se on maanpäällinen helvetti.
Vuosia testanneena ja siedätyshootoon päässeenä... Uskokaa huvikseen kaikki, että pelkkä eläin allergia aiheuttaa vakavaa masennusta. Aina kun altistun tässä tapuaksessa hevoselle, katoaa kaikkia energia ja elämänilo. Tämä on testattu lukuisia kertoja. Uskoo ken tahtoo, mutta jos jollain sattuu olemaan tämä korsi vielä testaamatta.
Altistukseen siis riittää, jos puoliso käy edes kerran tapaamassa ihmisiä, joilla on hevosharrastus! Tähän ei riitä edes auton imurointi. Ei edes kahteen kertaan tai vaatteiden vaihto eri osoitteessa. Mitä ei näe,vaikea uskoa!
Pahinko edesssä, kun edes puoliso ei tätä usko, että näkymätön hilse siirtyy niin helposti eli avioero? Näissä fiiliksissä mitä allergia tekee, ei itsestä tunnu pahalta ajatukselta kuolla pois? Eihän se itseä jälkeen päin harmita kun yöllä tukehtuu. Lapsia ehkä?
Sen 50 kertaa vuosien mittaan heränneenä anafyllsksian kaltaiseen tilaan, että henki ei kulje sisään tai ulos.
Eli jos on masennuksen kaltaisia oireeta, kannattaa katsoa allergiakirtti huolle läpi
Masennus on oikeasti epämääräinen tunne, jolle ei ole luotettavaa määritelmää. Sen arvioitsijoiden välinen kappa-arvo on jotain 0.3 luokkaa tai alle realistisissa olosuhteissa arvioituna. Tälle epämääräiselle tunteelle ominaiset "oireet" tai tunneilmaisut voivat olla oire mista vaan, raudanpuuteanemiasta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai siitä, että oma peilikuva ahdistaa. Suomessa hyvin usein merkittävänä taustavaikuttajana on päihteet, erityisesti alkoholi, jonka tiedetään madaltavan mielialaa ja tuhoavan yöunen aikaisen palautumisen, mikä oikeasti on myrkkyä ihmisen henkiselle ja fyysiselle terveydelle pitkään jatkuessaan. Masennukselle ominaiset "oireet" ovat niin yleisiä, että varmaan joka toinen tunnistaisi itsessään masennussairauden jossain vaiheessa elämäänsä. Merkityksettömyys, kärsimys, luopumisen tuska jne. ovat osa elämää, ja siksi näistä tunteista on tullut lääketeollisuuden kultakaivos, joka tuottaa ja rahoittaa myös valtavan määrän suomalaisia veronmaksajien rahoilla oman elantonsa hankkivia ihmisiä. Oikeastihan kaikki psykiatriset häiriöt ovat pelkkiä normatiivisia käyttäytymisen ja tunne-elämän kuvauksia ilman minkäänlaista tunnettua neurobiologista tai geneettistä pohjaa taikka tunnettua etiologiaa. Näiden häiröiden biologisten mekanismien tutkimimiseen on panostettu viime vuosikymmeninä massiivisesti, mutta diagnostiikka ei ole kehittynyt mihinkään, jos diagnostiikan kehittymisellä ei viittata käyttäytymisen kuvausten muuttaiseen. Tämä siksi, koska mitään spesifejä neurobiologisia mekanismeja ei ole näiden oirepohjaisten luokitusten taustalta löytynyt. Jos vertaa vaikkapa monen syöpätyypin tai diabeteksen diagnostiikan ja hoidon kehittymiseen, niin kehitys psykiatrian saralla on ollut viimeisen 50-60 vuoden aikana olematonta siitä huolimatta, että psykiatristen häiriöiden tutkimukseen on panostettu jopa poikeuksellisen paljon resursseja.
kun heti ollaan sanomassa että "oletko itse ikinä masentunut, kuule älä tule puhunmaan"...
Ja toki on syitä että masentuu ihan oikeasti. Esim. liika työstressi tms. - siis on SYY.
Itsekin olen välillä masentunut, kun on oikeasti elämässä joku tapahtuma tai tilanne joka masentaa.
Mutta monella masentuneella tuntuu että se on ihan vaan elämäntapa.
Ja lisäksi ne masennuksene johtaneet tekijät on osin itseaiheutettuja.
Esim. läheisen masennukselle oli syykin - liika työstressi. mutta sen lisäksi kun pämppää alkoa tarpeeksi eikä mitään muuta vastapainoa työlle, kun telkkarin katsominen ja kaljan juonti, niin eiköhän siinä sitten masennu, ja voikin ottaa vähän alkoa lisää.