Mistä apua vaikean 8v tytön kanssa?
Keskimmäisemme (klassisesti) on hankala tapaus. Ollut sellaista jo kolmivuotiaasta, jolloin sai pikkusiskon. Uhmaikä on jatkunut sieltä tähän asti. Tulee toimeen kodin ulkopuolella, mutta kotona sitten koettelee hermoja sitäkin enemmän.
Esim. kun hänellä on välillä tietty lääkitys, joka estää häntä sairastumasta, hän saattaa pistää hanttiin ihan itkun kanssa, ettei huoli lääkettä. Miksi ihmeessä? Tietää kuitenkin ihan hyvin, että sairaus on hänellekin inhottava asia.
Tai valittaa aina ja kaikista vaatteista, että kutittaa/ puristaa/ tuntuu pahalta, vaikka otsaluullaankin jokainen näkee, ettei vaatteessa ole mitään vikaa. Loppujen lopuksi hänellä on pari mieluista vaatekappaletta, jotka käyvät ilman taistelua.
Vinnkiä jostakin kirjasta tai kasvatusoppaasta, josta saisin lisää ymmärrystä tyttöä kohtaan? Kiitos.
Kommentit (15)
Kysyinkös kommenttia tuohon viiden ja puolen vuoden takaiseen asiaan? Ole ihan kiukkuinen takuttuani tytön kanssa, mikä mekko päälle, joten pyydän pysymään asiassa, kiitos.
Voiko aistiyliherkkyys olla vain vaatteisiin liittyvää?
Ap.
ikäiset osaa kunnolla yhdistää miten hyvin lääkkeet estää tiettyjä oireita. Mun 8v siskolla on leukemia ja tietyt lääkkeet estää tiettyjen lääkkeiden aiheuttamia sivuoireita. Ei haluais ottaa, kun maistuu pahalle =) Pakko vaan yrittää selittää mitä aiheutuu jos lääkettä ei ota, niin se vaan menee, eikä kukaan asialle voi mitään. Olen yrittänyt myös kertoa että joskus on pakko tehdä jotain asioita mitä ei haluasi, koska muuten sattuu jotain vielä pahempaa. Esim. minä en voi sydä täytekakkua, vaikka kuinka haluaisin ja se olisi varmasti todella hyvää. Siinä on kananmunaa, josta saan allergiakohtauksen ja saatan pahimmassa tapauksessa kuolla. Eli parempi olla vaan maistamatta koko kakkua.
Hae jotain esimerkkejä mihin voisit verrata asiaa. Tuossa iässä on hankala ymmärtää asioiden pitkävaikutteisuuksia ja omien tekemisien syy-/seuraussuhteita.
Ja nuista vaatteista... niistä mistä valittaa niin ei varmaan vaan tykkää. Munki siskoilla 6v ja 8v, ei muka löydy mitään päällepantavaa vaikka vaatekaappi on täynnä ryysyjä. Pitäs just se ihana pinkki HelloKitty glitteri paita saada mikä on pesussa =D Ne hakee rajoja, ei onnistu isosiskon kanssa =)
Voiko aistiyliherkkyys olla vain vaatteisiin liittyvää?Ap.
Toisaalta myös tablettien nieleminen voi olla vaikeaa tai koostumukseltaan outojen liuosten. Nuo ovat usein niitä ihan helpoiten tulevia juttuja. Samoin se, että tiettyjen motoristen juttujen opetteleminen takkuaa. Kiukutellaan, eikä suostuta edes yrittämään, pyörällä ajoa, hiihtämistä tms.
Vaikeammin hahmotettavia ovat sitten sosiaaliset oireet ja tietty vastarannankiiskiys, mutta nekin usein helpottavat, kun aistiyliherkkyyksiin saa apua.
Toimintaterapiaan on hyvin vaikea päästä, jos kodin ulkopuolella pärjää, mutta lue esim. sellainen kuirja kuin Tahatonta tohellusta. Siellä on vinkkejä ihan kotona tehtäviin harjoituksiin, joista voi olla apua.
jos lapsi edelleen oireilee voimakkaasti 5,5 vuoden päästä. Joten kyllä sitä voi kommentoida!
Ja se aistiyliherkkyys voi aiheuttaa sekä sen lääke- että vaateasian.
2
Ongelma on se, että tytölle moni asia on usein kamalan hankalaa. Kun kymmenettä kertaa vääntää saman päivän aikana jotain juttua hänelle, että miksi joo tai miksi ei, niin alkaa kysyä, että missä mättää. Väsyttää aina selittää ja perustella ja lopuksi vielä tapella. Verrattuna kahteen muuhun lapseen meillä, tämä 8v on moninverroin työläämpi.
Ap.
jos lapsi edelleen oireilee voimakkaasti 5,5 vuoden päästä. Joten kyllä sitä voi kommentoida!
Ja se aistiyliherkkyys voi aiheuttaa sekä sen lääke- että vaateasian.
2
vedä siitä sitten johtopäätöksiä, koska esikoiselle ei mitään uhmaa koskaan tullut. Että mua ärsyttää tuollaiset kommentoijat, jotka kommetoivat pelkästä toisen haukkumisen ilosta antamatta kuitenkaan mitään vinkkiä ratkaisuksi!
Tämän lapsen kanssa on ollut ongelmia noista ajoista, mutta tuntuu aika kaukaa haetulta, että kantaisi edelleen kaunaa siitä, että sai pikkusiskon. Eikä sellainen mustasukkaisuus, joka tänä päivänä ei näy missään, voi enää aiheuttaa hankalaa käytöstä nyt?!
Ap.
ja räyhäät täällä, kuuntele kerrankin.
Kyllä se nyt vaan on hoidettu pieleen, jos ne oireet on edelleen noin vahvat. Ja ihan tiedoksi vaan, että ei lapsia voi kasvattaa samoin, kun ei lapset ole kaikki samanlaisia, eikä lasten tilannekaan ole samanlainen. Sillä esikoisella ei esimerkiksi ole isosiskoa, mutta se keskimmäinen on siinä keskellä ja asema perheessä on jo ihan eri.
Ihan itse aloit sitäpaitsi selittää, että uhmaikä on jatkunut tuosta asti, joten on aika hemmetin loogista lähteä hakemaan sitä syytä sieltä.
Onko susta uhma osoitus huonosta asian hoidosta? Minusta ei. Tolla perusteellahan kaikki lapset on huonosta hoidettuja, sillä minusta kaikilla lapsilla on uhma jossain vaiheessa. Mä en mitenkään ymmärrä, mikä meillä olisi mennyt pieleen, mutta sinä kai sen paremmin sitten tiedät.
Summa summarum, miten viet tätä asiaa NYT eteenpäin? Mitä tulisi tehdä? En voi palata ajassa taaksepäin. Tähän tilanteeseen minä kaipaan apua ja kommenttia. Enka usko pätkääkään ettenkö olisi osannut mieheni kanssa hoitaa uuden tulokkaan vastaanottoa tämän keskimmäisemme kanssa niin hyvin kuin se nyt vain kolmen lapsen vanhemmilta on mahdollista. Isommassa perheessä joutuu myötäilemään, mikä on hyväkin asia. Muuten, montako lasta sinulla on, kun noin viisaasti osaat auttaa?
Ap.
ja oireilu saa äidin noin hermoheikoksi, niin kyllä se on silloin hoidettu jotenkin pieleen.
Enkä voi sietää tuota, että selität kuinka kaksi muuta on enkeleitä ja yksi on karmea.
Mene itseesi ja kasva aikuiseksi ja rupea äidiksi! Tuli tosi sääli tuota tyttöä.
ja oireilu saa äidin noin hermoheikoksi, niin kyllä se on silloin hoidettu jotenkin pieleen.
Enkä voi sietää tuota, että selität kuinka kaksi muuta on enkeleitä ja yksi on karmea.
Mene itseesi ja kasva aikuiseksi ja rupea äidiksi! Tuli tosi sääli tuota tyttöä.
Täältä ei saa KOSKAAN muuta kuin kakkaa niskaansa. JA säästä voimasi, tytölläni ei ole mitään hätää. Yhtä rakastettu kuin muutkin, ellei enemäänkin tämän takkuamisen takia.
Ap.
tehtävissä, niin palauta se. Ilmoita lastensuojeluun, että tyttö saa lähteä. Kyllä ne hakevat.
Tai sitten voisit vetää henkeä ja ymmärtää, että lapsesi on lapsi, sinä olet aikuinen, kukaan muu ei voi heilauttaa taikasauvaa ja muuttaa tytärtäsi ei-vialliseksi malliksi ja samanlaiseksi kuin sisaruksensa. Ainoa keino saada muutosta aikaan on muuttaa sinun ja miehesi toimintaa. Ette voi vain sanoa tytölle, että muutu, olet viallinen. Tai voitte, mutta ei hän muutu kuin korkeintaan hankalammaksi.
Tässäkin ketjussa on annettu ihan hyviä ideoita, ne olet joko ohittanut tai sitten vain vängännyt vastaan.
Annetaan nyt yksi idea lisää, jota vastaan voit vängätä. Jos lääkkeenotto on ongelma, alkakaa palkita hyvin sujuneesta lääkkeiden otosta. Tehkää tarrataulukko, johon saa tarran, kun ottaa lääkkeensä mukisematta. 10 tarrasta saa jotain ekstraa. (Ja nyt voit alkaa vängätä, kuinka lääkkeiden oton pitäisi olla itsestäänselvyys, eikä siitä pidä palkita...)
Hirvee rähinä päällä ja vänkyti-vänkyti. Ei ihme että saat lapsesikin kanssa tapella.
ettei ole aistiyliherkkyyttä.
Ja miten te oikein hoiditte sen vauvantulon, jos se noin kovan mustasukkaisuuden aiheuttaa?