Millanen ihminen antaa puolison lähteä, jos haluaa? Tai ei ole mustasukkainen eksästään?

itsetunto kunnossa, ja ymmärrys siitä, että todellakaan sitä toista ihmistä ei voi omistaa.



Meillä on myös noin: toinen saa lähteä, jos siltä tuntuu. Me olemme yhdessä, koska haluamme olla. Ja koska on tieto siitä, että tämä perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä mihinkään "tiettyihin oikeuksiin", on ehkä todennäköisempää, että tästä suhteesta pitää parempaa huolta.



Mä en myöskään ole mustasukkainen miehestäni, enkä oikein mistään. Mä olen oma itseni ja onnellinen näin, ja uskon, että ne minulle oikeanlaiset ihmiset kyllä hakeutuvat luokseni ilman että mun tarvitsee alkaa heistä tappelemaan.

Miksi ihmeessä olisin mustasukkainen siitä että miehelläni on ollut muita naisia ennen minua? Onhan minullakin. Eikä niiden kanssa tarvitse mitään vihaa pitää ja mykkäkoulua loppuiän, samalla tavalla kohteliaasti jutellaan kuulumisista kuin muidenkin tuttujen kanssa tavatessa.



Ajattelen myös että tottakai mies saa lähteä jos haluaa, enhän minä sitä mitenkään pysty estämään. Teen kyllä kaikkeni ettei lähtisi, mutta millä sen väkisinkään sitoo jos haluaa lähteä.



Rakastan miestäni yli kaiken enkä mitenkään voisi kuvitella elämää ilman häntä, mutta en ole mustasukkainen menneistä enkä tulevista.

Enkä itse haluaisi että mieheni olisi minun kanssani vain pakosta tai velvollisuuden tunteesta.

Haluan että mieheni on kanssani koska haluaa olla.

Jos tuo tunne joskus loppuisi niin haluaisin kyllä mieluummin että mies lähtisi, kuin jäisi minun kanssani suhteeseen.

Ihminen, joka arvostaa parisuhdettaan, mutta ymmärtää, että parisuhde on vapaaehtoista ja molemmilla on oikeus lähteä, jos ei halua jatkaa.



Mä en ymmärrä ollenkaan, miksi pilaisin elämäni pelkäämällä miehen lähtemistä tai miehen exää. Jos mies on exänsä kanssa eronnut paljon ennen mua, niin tuskin he ovat takaisin palaamassa. Ja jos palaavatkin, niin mitä mä sille asialle voin. Tuskin mies mun roikkumisella pysyy tässä parisuhteessa yhtään sen paremmin. Mieluummin toisin päin, mun mies ei ainakaan tykkää roikkumisesta, kuten en minäkään. Parisuhde perustuu vapaaehtoisuuteen...

En minäkään sido miestäni mitenkään enkä osoita mustasukkaisuutta. Tunnen vain pientä mustasukkaisuutta siitä, että miehelläni on vuosikymmenien suhde jonkun toisen kanssa, josta hän on hyvin paljon välittänyt. Hänellä ja ex-vaimollaan on erityinen side, josta minä en ole tietoinen.



ap

Hulluun rakkauteen on väsytty niin kovin, että itsensä pelastamisen vuoksi siitä on jouduttu luopumaan. Rakkautta on ehkä riittänyt, mutta suhde on ollut raastava ja väsyttävä.



Rakkaus ei koskaan häviä, mutta uudet rakastumiset, onko niitä ollenkaan, kun ne eivät ole yhtä hulluja kuin tuo tietty entinen?

mies on rakastanut ennenkin ja ollut vuosikausia naimisissa lastensa äidin kanssa. Tiedän, että heidän liittonsa kului ihan täydellisesti loppuun, hiipui vain. On minullakin ollut suhteita, ex-liitto, jossa myös lapsia.



Kukaan meillä ei sano "mene vaan, jos siltä tuntuu", mutta sehän on selvä että mikään liitto ei pysy kasassa pakottamalla eikä varsinkaan sen käskystä, joka ei halua erota.



Tällä tiedolla olen mieheni kanssa elämän loppuun asti ja rakkaus on molemminpuolista, elämä mukavaa. Mutta koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Pelkään enemmän vakavia sairauksia ja kuolemaa kuin rakkautta.

mies on rakastanut ennenkin ja ollut vuosikausia naimisissa lastensa äidin kanssa. Tiedän, että heidän liittonsa kului ihan täydellisesti loppuun, hiipui vain. On minullakin ollut suhteita, ex-liitto, jossa myös lapsia.

Kukaan meillä ei sano "mene vaan, jos siltä tuntuu", mutta sehän on selvä että mikään liitto ei pysy kasassa pakottamalla eikä varsinkaan sen käskystä, joka ei halua erota.

Tällä tiedolla olen mieheni kanssa elämän loppuun asti ja rakkaus on molemminpuolista, elämä mukavaa. Mutta koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Pelkään enemmän vakavia sairauksia ja kuolemaa kuin rakkautta.

kaatuisi, jos mies lähtisi. Surullinen toki olisin, mutta silti pystyisin jatkamaan elämääni ja varmaan löytäsisin vielä uuden rakkaudenkin. Ja jos mieheni haluaisi lähteä, olisin varmaan todella vihainen, mutta en mä ketään alkaisi anelemaan.

Tuo on pelottava väite, että miehen suhde hiipui loppuun asti. Se, että miehesi väittää sinulle sellaista, niin se kertoo vain siitä, että teidänkin parisuhde tulee hiipumaan jossain vaiheessa.

Sietäisi olla mustasukkainen tai jotain, kun tietää, että näin tulee tapahtumaan.

ap

mies on rakastanut ennenkin ja ollut vuosikausia naimisissa lastensa äidin kanssa. Tiedän, että heidän liittonsa kului ihan täydellisesti loppuun, hiipui vain. On minullakin ollut suhteita, ex-liitto, jossa myös lapsia. Kukaan meillä ei sano "mene vaan, jos siltä tuntuu", mutta sehän on selvä että mikään liitto ei pysy kasassa pakottamalla eikä varsinkaan sen käskystä, joka ei halua erota. Tällä tiedolla olen mieheni kanssa elämän loppuun asti ja rakkaus on molemminpuolista, elämä mukavaa. Mutta koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Pelkään enemmän vakavia sairauksia ja kuolemaa kuin rakkautta.

ja ottamatta kantaa mustasukkaisuuteen...

Miksi en antaisi mennä? Jos ei halua olla kanssani, niin menkööt. Ei tuntuisi hyvältä, jos mies olisi minun kanssa vaikka ei haluaisi. Tulisi ehkä paskempi olo, kuin siitä, että antaa lähteä.

tunsin molemmat vuosikausia. Tiedän millaisia yrityksiä liiton kokoamiseksi oli viimeisinä vuosina.



Minusta ei ole väistämätön kohtalo se, että tämä liitto kulkee samaa polkua. Ei ole yhteistä nimittäjää edellisissäkään suhteissani paitsi että minä olen ollut aina se lähtijä.



Miksi ihmeessä varoisin, olisin mustasukkainen ja omistava?? MItä minä sillä pelastan, jos suhde alkaisikin hiipua? Elän tätä päivää, kuluvaa vuotta, haaveilen ensi vuodesta yhdessä hänen kanssaan.



Se kaikki saattaa loppua jostakin syystä, mutta en anna tämän päivän mennä pilalle epämääräisen epävarmuuden varjon takia. "Huomipäivän huolet varjostavat tämän päivän onnea".



Sanon hänelle mielummin, että Rakastan sua ihan kauheesti! kuin Ethän varmasti jätä mua ikinä.



Vangitseminen, kahlitseminen ahdistaa. Pitää osata elää yksilönä yhdessä.

Mitä ihmettä sille mahtaa, jos suhde hiipuu? Jos rakkaus loppuu? Jos ei tunen enää vetoa kumppaniinsa? Minusta on valtava lahja, jos niin ei käy, mutta monille pareille käy. Sitä voi erota kaikessa ystävyydessäkin silloin. Kumpikin lähtee elämään omaa elämäänsä, mutta yhteiset ihan hyvätkin muistot jää. Elämäksi sitä kutsutaan! Ei sitä tarvitse pelätä.

kun itse 100% uskollinen, niin tasaarvon ja oikeudenmukaisuuden nimissä sitä olettaa että mieskin näin on. Monet naiset edelleen antavat anteeksi miehilleen, ja ottavat takaisin, kun miehet eivät samassa tilanteessa suostuisi ottaa perheeseen pettäneen linkin. Jos partneri loukkaa ja aiheuttaa kipua sanomalla että haluaisi/miettisi lähteä nussimaan muita, niin miksi takertuisin ja pyytelesin jäämään? Sen että välitän suhteemme pyhyydestä, hän tietää siitä, että on tietoinen, jos jää kiinni petoksesta tai valitsee itse lähteä( saa jos haluaa ) niin takaisin ei ole tulemista. Arvostan itseäni, ja tunteet jotka annan hänelle. Enkä ole muita sexyminihameita huonompi. Joten en näe syytä häiritä miestä mustasukkaisuudella. Näen hänen tehtäväkseen olla aiheuttamatta syitä sille, ja myös ITSE pidän huolen, että mies tietää, hän on se mun kulta, vaikka mulla kyllä on muutama mieskaveri ja vain ystäviä ollaan. En vehtaisi muiden kanssa, koska en halua menettää miestäni. Odotan häneltä samaa. kun itse 100% uskollinen, niin tasaarvon ja oikeudenmukaisuuden nimissä sitä olettaa että mieskin näin on. Monet naiset edelleen antavat anteeksi miehilleen, ja ottavat takaisin, kun miehet eivät samassa tilanteessa suostuisi ottaa perheeseen pettäneen linkin. Jos partneri loukkaa ja aiheuttaa kipua sanomalla että haluaisi/miettisi lähteä nussimaan muita, niin miksi takertuisin ja pyytelesin jäämään? Sen että välitän suhteemme pyhyydestä, hän tietää siitä, että on tietoinen, jos jää kiinni petoksesta tai valitsee itse lähteä( saa jos haluaa ) niin takaisin ei ole tulemista. Arvostan itseäni, ja tunteet jotka annan hänelle. Enkä ole muita sexyminihameita huonompi. Joten en näe syytä häiritä miestä mustasukkaisuudella. Näen hänen tehtäväkseen olla aiheuttamatta syitä sille, ja myös ITSE pidän huolen, että mies tietää, hän on se mun kulta, vaikka mulla kyllä on muutama mieskaveri ja vain ystäviä ollaan. En vehtaisi muiden kanssa, koska en halua menettää miestäni. Odotan häneltä samaa.

kun itse 100% uskollinen, niin tasaarvon ja oikeudenmukaisuuden nimissä sitä olettaa että mieskin näin on. Monet naiset edelleen antavat anteeksi miehilleen, ja ottavat takaisin, kun miehet eivät samassa tilanteessa suostuisi ottaa perheeseen pettäneen linkin. Jos partneri loukkaa ja aiheuttaa kipua sanomalla että haluaisi/miettisi lähteä nussimaan muita, niin miksi takertuisin ja pyytelesin jäämään? Sen että välitän suhteemme pyhyydestä, hän tietää siitä, että on tietoinen, jos jää kiinni petoksesta tai valitsee itse lähteä( saa jos haluaa ) niin takaisin ei ole tulemista. Arvostan itseäni, ja tunteet jotka annan hänelle. Enkä ole muita sexyminihameita huonompi. Joten en näe syytä häiritä miestä mustasukkaisuudella. Näen hänen tehtäväkseen olla aiheuttamatta syitä sille, ja myös ITSE pidän huolen, että mies tietää, hän on se mun kulta, vaikka mulla kyllä on muutama mieskaveri ja vain ystäviä ollaan. En vehtaisi muiden kanssa, koska en halua menettää miestäni. Odotan häneltä samaa. kun itse 100% uskollinen, niin tasaarvon ja oikeudenmukaisuuden nimissä sitä olettaa että mieskin näin on. Monet naiset edelleen antavat anteeksi miehilleen, ja ottavat takaisin, kun miehet eivät samassa tilanteessa suostuisi ottaa perheeseen pettäneen linkin. Jos partneri loukkaa ja aiheuttaa kipua sanomalla että haluaisi/miettisi lähteä nussimaan muita, niin miksi takertuisin ja pyytelesin jäämään? Sen että välitän suhteemme pyhyydestä, hän tietää siitä, että on tietoinen, jos jää kiinni petoksesta tai valitsee itse lähteä( saa jos haluaa ) niin takaisin ei ole tulemista. Arvostan itseäni, ja tunteet jotka annan hänelle. Enkä ole muita sexyminihameita huonompi. Joten en näe syytä häiritä miestä mustasukkaisuudella. Näen hänen tehtäväkseen olla aiheuttamatta syitä sille, ja myös ITSE pidän huolen, että mies tietää, hän on se mun kulta, vaikka mulla kyllä on muutama mieskaveri ja vain ystäviä ollaan. En vehtaisi muiden kanssa, koska en halua menettää miestäni. Odotan häneltä samaa.

Tuo on pelottava väite, että miehen suhde hiipui loppuun asti. Se, että miehesi väittää sinulle sellaista, niin se kertoo vain siitä, että teidänkin parisuhde tulee hiipumaan jossain vaiheessa.

Sietäisi olla mustasukkainen tai jotain, kun tietää, että näin tulee tapahtumaan.

ap

...mustasukkaisuus on henkistä pahoinpitelyä. Kun mieskin sen jossakin vaiheessa tajuaa, niin varmasti lähtee.

Mutta lapsille on. Jos yhtään välittää lapsistaan, niin luulisi ensin tekevän kaikkensa, että suhde ei hiipuisi.

Mitä ihmettä sille mahtaa, jos suhde hiipuu? Jos rakkaus loppuu? Jos ei tunen enää vetoa kumppaniinsa? Minusta on valtava lahja, jos niin ei käy, mutta monille pareille käy. Sitä voi erota kaikessa ystävyydessäkin silloin. Kumpikin lähtee elämään omaa elämäänsä, mutta yhteiset ihan hyvätkin muistot jää. Elämäksi sitä kutsutaan! Ei sitä tarvitse pelätä.

Mutta lapsille on. Jos yhtään välittää lapsistaan, niin luulisi ensin tekevän kaikkensa, että suhde ei hiipuisi.

Mitä ihmettä sille mahtaa, jos suhde hiipuu? Jos rakkaus loppuu? Jos ei tunen enää vetoa kumppaniinsa? Minusta on valtava lahja, jos niin ei käy, mutta monille pareille käy. Sitä voi erota kaikessa ystävyydessäkin silloin. Kumpikin lähtee elämään omaa elämäänsä, mutta yhteiset ihan hyvätkin muistot jää. Elämäksi sitä kutsutaan! Ei sitä tarvitse pelätä.

hyväksi lapsillekaan ja jos toinen haluaa häipyä niin lahkeessako pitää roikkua? Et kai oikeasti kuvittele, että suhde aina hiipuu, ennen kuin jotain sattuu?

Yksinkertainen vastaus:



Terve, terveellä itsetunnolla varustettu aikuinen ihminen.



Ap ei ole edellä mainitun kaltainen. Pelkästään se, että joutuu miettimään ap:n kysymystä, osoittaa itsetunnon puutetta, kypsymättömyyttä ja epävarmuutta.