onko Suomessa enää ketään, joka ilahtuu saadessaan toisen lapsen vanhoja vaatteita?

Sisareltani olen saannut 10 vuotta vanhoja vaatteita ja niissä alkaa näkymään jo muodin muutos. Suurimman osan vaatteista, joita olen saannut ovat noin 3 vuotta vanhoja ja ovat mielestäni aivan hyviä vaatteita.

Olen itse ostanut niitä kirppikseltä, tuttavilta ja huutiksesta. Tämä on mielestäni erittäin ok ja järkevää, ja lapsella on poikkeuksetta nätit ja siistit vaatteet. Sen sijaan olen usein kiristellyt hampaitani, kun joku tuo sellaisen massiivisen säkin aivan roskiskamaa olevia, ties kuinka monella sisaruksella ja kumminkaimalla kierrätettyjä ikivanhoja rytkyjä. En saa sanottua, että ei kiitos, kun sanovat itsekin, että laita eteenpäin tai Uffiin, mitä et itse pidä. Siispä vietän illan peraten niitä muiden jätteitä, että kiitti ihan hirmuisesti. Ja ennen kuin joku älähtää että olenpa kiittämätön, niin mitä tuumaatte esim seuraavista: haaroista risat sukkahousut, jotka aivan kovaksi käpertyneet ja nukkaa täynnä. Sukat, jotka kutistuneet ihan korpuiksi, kaikki jousto mennyttä. 80-90-luvuilta peräisin olevat lastenvaatteet, jotka ovat ilmeisesti olleet kierrossa siitä saakka. Tunnistaa kuoseista ja malleista, ja ikä näkyy myös vaatteiden kunnossa. T-paidat, jotka ovat vääntyneet jo muodottomiksi - leveyttä on enemmän kuin pituutta ja muutenkin ihan muotopuoliksi hiutuneet. Että sellaisia tuliaisia on täällä monta kertaa otettu vastaan.

A) ovat edullisempia tai jopa ilmaisia

B) on ekologista kierrättää

C) se on meidän elämäntapa kaikessa muussakin (hih, jopa ihmisissä; uusperhe kun ollaan ;))

D) ystäviltä/vanhemmilta sisaruksilta saaduissa vaatteissa on bonuksena muistot; lapset tykkää kun muistelen, kenellä mikäkin vaate on ollut aiemmin, kuin olisi osa jatkumoa. Minustakin oli ihanaa, kun sain esikoisen käyttöön paidan, jota olin itse vauvana käyttänyt..

lapseni ilahdumme oikeasti. Koska varaa meillä ei ole ostaa uusia vaatteita kaupasta. Yhdet housut ja yhden paidan olen ostanut täysin uutena Lindexiltä koko 4.5-v:n aikana.



huuto.netistä ostan vaatteita ja kirpuilta.

Kerran eräs todella sydämellinen huutis-myyjä laittoi puolen vuoden päästä sähköpostia, että ANTAA meille kassillisen seuraavan koon vaatetta, jos tarvitsemme ja pääsemme hakemaan. Täysin vieras ihminen.



Ja näin, miten hän ilahtui saadessaa antaa ne hyvään tarkoitukseen. Ja Miten iloinen lapseni oli, kun pengottiin kassia, josta löytyi monta, monta MONTA kaunista, mutta käytettyä vaatetta, jotka ovat kelvanneet joka päivä.

käytettyjä vaatteita. Jos ei pidä joistakin, eihän niitä ole pakko käyttää tai voivat toimia varavaatteina.

olen usein kiristellyt hampaitani, kun joku tuo sellaisen massiivisen säkin aivan roskiskamaa olevia, ties kuinka monella sisaruksella ja kumminkaimalla kierrätettyjä ikivanhoja rytkyjä. En saa sanottua, että ei kiitos, kun sanovat itsekin, että laita eteenpäin tai Uffiin, mitä et itse pidä. Siispä vietän illan peraten niitä muiden jätteitä, että kiitti ihan hirmuisesti. Ja ennen kuin joku älähtää että olenpa kiittämätön, niin mitä tuumaatte esim seuraavista: haaroista risat sukkahousut, jotka aivan kovaksi käpertyneet ja nukkaa täynnä. Sukat, jotka kutistuneet ihan korpuiksi, kaikki jousto mennyttä. 80-90-luvuilta peräisin olevat lastenvaatteet, jotka ovat ilmeisesti olleet kierrossa siitä saakka. Tunnistaa kuoseista ja malleista, ja ikä näkyy myös vaatteiden kunnossa. T-paidat, jotka ovat vääntyneet jo muodottomiksi - leveyttä on enemmän kuin pituutta ja muutenkin ihan muotopuoliksi hiutuneet. Että sellaisia tuliaisia on täällä monta kertaa otettu vastaan.

joskus olen tuollaisista löytänyt helmiäkin ja joka ikinen kerta on joukossa käyttökelpoisiakin vaatteita ollut! Ei ole iso vaiva käydä vaatteet läpi, valkata ja viedä loppusäkki Uffin laatikkoon.

Vaikka sieltä löytyisi vain yksi ehjä vaate, on se tietysti sen arvoista ja lopuista voi tehdä vaikka autonkiillotusrättejä tms.



Esikoinen sai lähes kaikki vauvanvaatteensa muilta (lahjoina tai käytettyinä). Suurin osa vaatteista tuli kahdelta ystävältäni, joilla ne olivat ensin kiertäneet vähintään kolmella lapsella, monesti useammallakin. Silti vielä vauvalle menivät ja olivat ehjät ja puhtaat. Itse vielä annoin näitä kahdelle muulle ystävälleni ja sain takaisin kuopusta varten, mutta täytyy myöntää, että nyt oli jo useampi melkoisen vanuttunut ja venynyt ja kuopukselle piti ostaa jopa muutama "uusi" vaate kirppikseltä.



Isommalle lapselle ostan nyt kirppikseltä vaatteita, mutta olen tarkka ja ostan vain täysin ehjää ja kestävän näköistä. Muuten ostan uutena, koska vaatteen pitää kestää vielä kuopukselle (vaikka vähintään puolet menevät kyllä esikoisen käsittelyn jälkeen puhki).



Toki ostan uuttakin kuopukselle. Nautin silti kaikista eniten hyvästä kirppislöydöstä.

aikansa eläneille lasten vaatteille (risaiset, tahraiset tai muodottomaksi venyneet). Leikkaa vaatteet pieniksi neliön tai nelikulmion muotoisiksi pikku liinoiksi, joihin on kätevä pyyhkäistä vuotava nenä tai sottainen nassu. Flunssan aikaan tosi hyviä, sillä toisin kuin paperi, kangas on pehmeää eikä saa nenän alustaa rikkoutumaan! Paljon mukavampaa pienelle (ja isommallekin) potilaalle.

Käytän kangaspaloja myös keittiössä rätteinä.

Sen jälkeen voit hyvillä mielin heittää kangaspalan roskiin, ja vanha vaate on tuollut vielä kerran kierrätettyä;)

Meillä on kolme lasta ja suurin osa vaatteista on kierrätettyjä tai kirpparilta ostettuja. Laitan itsekin meidän vanhat kiertoon.



Minusta kierrätys on hyvä asia. En juokse muotikuosien tai merkkien perässä, enkä jaksa mitään osta-ja-myy-rumbaa huutiksessa. Minulle ja meidän lapsille kelpaa oikein hyvin serkun vanhat vaatteet. Ehkä maailmakin pelastuu ihan vähäsen.

Olen kerran sanonut etten tartte ja niitä silti tyrkytetään. Otin sitten vastaan. Valtaosa tulee käyttöön parin vuoden kuluttua.



Miksi minä en saisi hankkia uusia jos niin tahdon?

Miten se on teiltä pois? En vaan tahtoisi ottaa vaatteita määrää enempää. Taas niitä tuli, ei voi mennä ostaan lapsille sitten.

Olen aivan äärettömän iloinen ja kiitollinen jos saan edes osan vaatteista käytettynä mutta en ilahdu pätkääkään jos minulle lykätään iso pussillinen roskaa. En ole turhan tarkka mutta oletan että minua ja lastani arvostetaan niin paljon että meitä ei käytetä kaatopaikkana. En halua reikäisiä tai tahraisia vaatteita, ainoastaan sellaisia vaatteita joita vaatteiden antajakin voisi vielä lapsellaan pitää. Meidän muksuilla ei ole erikseen "kotipihahaalaria", etenkään jos sen määritelmä on kulahtanut ja reikäinen.