Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muuttuiko sinun mielipide abortista kun jouduit tositilanteeseen?

Vierailija
30.07.2011 |

Olen aina kuvitellut pystyväni abortoimaan ei-toivottua lasta. Tosi elämässä en ole pystynyt. Miten teille muille kävi?

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
30.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kuitenkaan kadu.

Vierailija
2/12 |
30.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen aina ollut sitä mieltä että jokaisella on oikeus aborttiin mistä syystä vaan. Olen yhä sitä mieltä.



Mutta.



Jouduttuani keskeyttämään hyvin toivotun raskauden rv12+1 sikiön erittäin vaikean kehityshäiriön vuoksi (anenkefalia) ja pidettyäni tuota täysin valmiin oloista mutta miniatyyrikokoista lasta kämmenelläni tuntuu järkyttävän pahalta, että täysin terveitä sikiöitä abortoidaan vielä rv12. Nuo lapsenalut eivät tosiaan ole enää mitään "solumöykkyjä" vaan valmiita minikokoisia vauvoja sormineen, varpaineen, kylkiluineen, selän kaarineen jne. Tuntuu todella pahalta kuulla näistä tapauksista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
30.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tein abortin.

Vierailija
4/12 |
30.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nuorena olin todella aborttivastainen, ajattelin että se on murha. aina.



Sitten jouduin tilanteeseen jossa abortti oli ainoa realistinen vaihtoehto. Tein sen enkä ole katunut hetkeäkään. Elämä olisi ollut totaalisen pilalla jos raskaus olisi jatkunut.

Vierailija
5/12 |
30.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


Jouduttuani keskeyttämään hyvin toivotun raskauden rv12+1 sikiön erittäin vaikean kehityshäiriön vuoksi (anenkefalia) ja pidettyäni tuota täysin valmiin oloista mutta miniatyyrikokoista lasta kämmenelläni tuntuu järkyttävän pahalta, että täysin terveitä sikiöitä abortoidaan vielä rv12. Nuo lapsenalut eivät tosiaan ole enää mitään "solumöykkyjä" vaan valmiita minikokoisia vauvoja sormineen, varpaineen, kylkiluineen, selän kaarineen jne. Tuntuu todella pahalta kuulla näistä tapauksista.

t: 2, joka abortoi omansa rv18

Vierailija
6/12 |
30.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulin kuitenkin raskaaksi kun esikoinen oli juuri 1v. Olin itse tuolloin 21... Tuon toisen raskauden keskeytin. Olen aina ollut erittäin aborttivastainen. En vain kerta kaikkiaan voinut synnyttää tuota lasta. Opinnot kesken, parisuhde siinä kohtaa ihan kuralla... Meidän elämä olisi mennyt totaalisen mönkään! Kadun aina välillä edelleenkin keskeytystä!Valitettavasti.

Olen edelleen saman miehen kanssa naimisissa ja meillä on nyt neljä lasta. Esikoisella on kyllä lähes kahdeksan vuoden väli seuraavaan sisarukseen. Olen nyt siis 37v.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
30.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

iän myötä olen tosin tullut suvaitsevaisemmmaksi toisten mielipiteitä ja kantja kohtaan.

Omalla kohdallani kantani on edelleen, että en tee aborttia ellei raskaus olisi joko minulle tai sikiölle hengenvaarallinen, tai olisi täysin varmaa ettei sikiö ole elinkelpoinen synnyttyään. Downin takia en aborttia tule tekemään.

Olen entinen teiniäiti, valmistuessani ammattiin 23- vuotiaana odotin kolmatta lastani. Nyt lapsia on viisi, elämä on ollut aikamoista vuoristorataa, mutta lapsiani en kadu. Helpommalla olisin tietty lapsettomana päässyt, enkä toivo samoja valintoja lapsiltani.

Vierailija
8/12 |
31.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

en uskonut tulevani niin helposti raskaaksi, vaikka vauvan halusinkin... Mies ei ollut asiasta aluksi innoissaan, ja rupesin huolehtimaan että saanko mieheltä tarpeeksi tukea, ja en kai rajoita liikaa hänen elämäänsä vauvalla.. Ajattelin lapsen kuitenkin tuovan hänellekin paljon iloa, ja vielä lisää rakkautta suhteeseemme.



Puoliksi vakavissani mietin aborttia, mutta ajatuskin siitä itketti ja tiesin että lapsella on oikeus syntyä. Mieskään ei ollut abortin kannalla vaikka vauva olikin yllätys. Hän on nyt joka kuukausi innostuneempi vauvan tulosta ja rakastaa ja hellittelee vauvamasua yhtä paljon kuin minäkin :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
31.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nuorena olin todella aborttivastainen, ajattelin että se on murha. aina.

Sitten jouduin tilanteeseen jossa abortti oli ainoa realistinen vaihtoehto. Tein sen enkä ole katunut hetkeäkään. Elämä olisi ollut totaalisen pilalla jos raskaus olisi jatkunut.

Vierailija
10/12 |
31.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska teidän mielestä teiniys loppuu ja ollaan aikuisia? Eikö edes 5 vuotta sen jälkeen kun on saanut laillisen luvan olla aikuinen, ajaa ajokortti, ostaa alkoholia ja tupakkaa, mennä naimisiin, äänestää...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
31.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin siis viestissähän sanottiin, että ko. henkilö odotti kolmatta lastaan ollessaan 23-vuotias.

Esikoisen aikaan on siis voinut ollakin teiniäiti.

Koska teidän mielestä teiniys loppuu ja ollaan aikuisia? Eikö edes 5 vuotta sen jälkeen kun on saanut laillisen luvan olla aikuinen, ajaa ajokortti, ostaa alkoholia ja tupakkaa, mennä naimisiin, äänestää...

Vierailija
12/12 |
31.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska teidän mielestä teiniys loppuu ja ollaan aikuisia? Eikö edes 5 vuotta sen jälkeen kun on saanut laillisen luvan olla aikuinen, ajaa ajokortti, ostaa alkoholia ja tupakkaa, mennä naimisiin, äänestää...

olin siis 17 kun eka syntyi. abortti olisi ollut helppo saada iän perusteella, toisen sain 20- vuotiaana, kesken opiskeluiden...

nyt yli 30- vuotiaana tiedän jo kuuluvani niihin, jotka tulevat raskaaksi "kalsaripyykin pesusta", eli erittäin helposti :)

-8-