Lue keskustelun säännöt.
Lapsi lihonut, äitiä ahdistaa
29.07.2011 |
Uskomatonta, että vanha syömishäiriöahdistus nostaa näin päätään. Eli poikani oli 1,5 viikkoa isovanhempien kanssa reissussa. Isovanhemmat, siis omat vanhempani, ovat sen sukupolven ihmisiä, että rakkaus näytetään ruoalla. Eli voitte kuvitella, kuinka rajattomasti 8-vuotias voi saada karkkia ja herkkuja. Etenkin isäni on täysin vietävissä, vaikka muuten ihan hyvät isovanhemmat olenkin. Ja kyllä, olen puhunut asiasta, mutta jos minä en ole "vahtimassa"...
Minusta näyttää, että lapseni on lihonut. Tämän lomamatkan aikana. Ja minulla on rankka vuosien syömishäiriötausta (bulimia), josta olen sinnikkään terapian ja päättäväisyyden ja kaiken lääkkeiden ja vaikka minkä avulla parantunut jokunen vuosi sitten. Nyt vanha ahdistus palasi ihan hirveänä, koska pelkään, että lapseni alkaa lihoa ja hänestä tulee samanlainen paino-ongelmainen, jollainen minä olin lapsena.
Nyt täytyy vaan pitää pää kylmänä ja koettaa olla niin, ettei ahdistukseni välity lapselle. Meillä syödään terveellistä perusruokaa ja herkkuja lähinnä perjantaisin ja sunnuntaisin - kohtuudella. Lapsi on ollut aina hoikka, mutta nyt muruseni vaikuttaisi vantteroituneen.
Ei, minä en todellakaan tule kertomaan tätä pojalleni. Täyty vain nyt koulun alkamisen varjolla (menee siis tokalle) ottaa taas ryhtiliikettä käyttöön. Ja koettaa saada tämä oma ahdistus tungettua sinne, minne se kuuluu eli menneisyyteen. Olen ollut niin tyytyväinen, että olen saanut pääni kuntoon ja nyt sitten tämmöinen pieni pulskistuminen (josta minulla ei siis ole mitään numeraalista dataa...) saa minut pois raiteiltaan. Ei hyvää päivää.
Kommentit (5)
Minä ottaisin kyllä asian todella tiukasti esille ja kertoisin, että haluatte ja tarvitsette lapsenhoitoapua, mutta he eivät voi lapsen terveyden kustannuksella antaa tämän syödä mielin määrin epätervellisiä herkkuja. Luulisi isovanhempienkin ymmärtävän kun oikein vakavasti asiasta puhuu tai sitten rajoittaa syömistä isovanhempien luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pidä vähätellä. Pitää muistaa, että kaiken maailman herkut sisältävät kalorien lisäksi hurjasti kaiken maailman lisäaineita, ovat myrkkyä hampaille, vievät tilaa kunnon ruualta, totuttavat lapsen huonoon ravintoon jne. Itse halveksin ihmisiä, jotka ovat niin pihalla, etteivät ole oppineet, että suurin herkku (ja itse asiassa kalleinkin) ovat esim. marjat. Mikseivät tarjoa niitä?
Eli itse sanoisin isovanhemmille suoraan, että se skeidan työntäminen lapseen loppuu heti ja nyt tai sitten loppuu lapsen hengailu mummolassakin. Eli turhaan syyllistät itseäsi syömishäiriöhistoriasia takia. Kohtuus ja järki se on monella muullakin päässä näissä asioissa, vaikkei minkään sortin häiriöstä olisikaan kärsinyt.
joka ei kiellä omia vanhempiaan antamasta herkkuja. Lapset näkevät heitä niin harvoin, ja päälle seitsemänkymppisiä ovat.
Mutta meidän lapsi on lihonnut ihan kotioloissa, ja tavallaan tiedän, miltä ap:sta tuntuu, vaikkei minulla samanlaista taustaa olekaan. On se vaan vaikeaa patistaa lasta liikkumaan ja syömään kevyemmin. Ei vain voi sanoa, että varo lihomasta enempää.
Jos asia stressaa sinua niin mikset ottaisi viikko-ohjelmaanne vaikkapa yhteisiä uimahallikäyntejä nyt syksyn tullessa. Samalla lapsen tulisi treenattua uintia. Vaikka luulen kyllä että kotona normaalilla ruokavaliolla paino tasaantuu muutamassa viikossa ilman mitään ekstraliikuntaakin.
Rauhoitu nyt joka tapauksessa. Ota asia puheeksi isovanhempien kanssa syyllistämättä, vaikka vaikeaa se varmasti on, koska eivät isovanhemmat tajua tehneensä mitään väärin. Ja periaatteessahan pieni herkuttelu isovanhempein luona lienee ihan hyväksi vain. Mutta ehkä heille pitäisi kuitenkin painottaa kohtuullisuuden merkitystä tässäkin asiassa.
Ehkä isovanhemmille voisi myös painottaa, että normaaliin ruokarytmiin pääseminen on huomattavan vaikeaa, jos lapsi on saanut syödä pelkkiä herkkuja viikon. Tai kyllähän siihen päästään, kun aikuinen säätelee mutta lapsen makeanhimo ja karkin vinkuminen kotona koettelee hermoja.
lapseni on lihonnut vuodessa aika paljon, liikaakin. EI onneksi vielä ole mikään lihava, hiukan pullea vaan :)
Mutta ongelmana on juuri isovanhemmat, jotka antaa lapsen syödä heidän luonaan ihan mitä vaan ja koko ajan ja ostavat herkkuja. Ja lapsi on todella kova herkkujen perään ja syömään :(
Ja lapsi on isovanhemmilla aika paljon ollut nyt kesällä kun asuvat lähellä ja lupasivat hoitaa kesällä.
Myönnän että meillä ei aina kotonakaan syödä terveellisesti, mutta herkkuja yritetään rajoittaa ja liikuntaan kannustaa. Onneksi lapsi tykkää liikkua.
Onneksi kohta alkaa koulu.