Lue keskustelun säännöt.
Muistutan vielä kerran siitä, että keisarileikkaus EI ole synnytys!
29.07.2011 |
Keisarinleikkaus eli sektio on laparotominen leikkaus, jossa sikiö, istukka ja kalvot syntyvät vatsanpeitteisiin ja kohtuun tehdyn viillon kautta.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26791/Heiskanen_…
Kaikki vauvat siis syntyvät, syntymätapa on joko synnytys tai leikkaus.
Kommentit (93)
Ehdotan, että synnyttäneille annetaan pisteitä. Täydet 10 pistettä saa alatiesynnytyksestä, 0 keisarista. Jos käyttää kivunlievitystä, niin siitä otetaan pisteitä pois. Epiduraalista - 5 pistettä, kyynelkaasusta - 2 pistettä, muista - 3 pistettä. Keisarileikattu on siis jo - 5 pisttettä tilanteessa.
Jos pitää ottaa kipulääkkeitä jälkeenpäin otetaan jokaisesta lääkekerrasta yksi piste pois.
Jokaisesta tikistä saa yhden pisteen. Mitä pahemmin repeytyy sen enemmän pisteitä.
Sitten pisteiden mukaan laitetaan sekä vauvalle että äidille lakki päähän sairaalassa. Huippupisteillä saa kultaisen lakin. Ja värijärjestyksessä hopeinen, pronssinen, punainen ja musta. Ja sitten hännänhuippuna ovat ne, joilla ei ole lakkia ollenkaan. Kyllä niitä hävettää olla sankariäitien vieressä sairaalassa.
Myöhempää käyttöä varten tehdään kauluslaatat samalla periaatteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä lapsenkin oppia heti maan tavoille vertailemaan, kahdehtimaan tai ylpistelemään.
ja tikusta asiaa taas tehdään. Niin tyypillistä tälle palstalle. Miksi lasketaan hätäsektio, kun ensin on tunteja yritetty synnyttää alateitse? Vain naiset voi saivarrella tämmöisiä asioita.
T: 3 lapsen isä, joka on kolmesti ollut synnytyksessä mukana
että sen on ollu hirveen vaikeaa kokea rakkautta sen lasta kohtaan, ja se epäilee että se johtuu sektiosyntymästä. Onkohan tässä oikeasti jotain perää/ että synnytystapa jotenki vaikuttaisi siihen äidin ja lapsen välisen siteen muodostumiseen?
Minulla on kolme lasta joista yksi on sektiovauva.
Olen ap.n kanssa jokseenkin samaa mieltä, vaikka en haluaisi.
Paitsi jos on päädytty hätäsektioon pitkän synnytyksen lopuksi, niin onhan siinä voitu tosiaan synnyttääkin vaikka pari päivää ennen leikkausta.
Tämä lienee aika tavallista. Kaikki tuntemani sektiolla syntyneet ovat hätäsektion tuloksia. Siskon poika syntyi lopulta hätäsektiolla, samoin serkkutyttö (toinen kaksosista, veljensä syntyi ensin alakautta) jne.
En silti ymmärrä miksi tästä pitää aika jaksaa vääntää. Ei se lapsen synnyttäminen nyt niin ihmeellinen kokemus kuitenkaan ole. Lopputulos on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tunteita (sekstiolal) syntynyttä lastani kohtaan, ei ole mitenkään vaikuttanut siteen muodostumiseen:-)
että keisarilla ei ole vaatteita tässä keskustelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotan, että synnyttäneille annetaan pisteitä. Täydet 10 pistettä saa alatiesynnytyksestä, 0 keisarista. Jos käyttää kivunlievitystä, niin siitä otetaan pisteitä pois. Epiduraalista - 5 pistettä, kyynelkaasusta - 2 pistettä, muista - 3 pistettä. Keisarileikattu on siis jo - 5 pisttettä tilanteessa.
Jos pitää ottaa kipulääkkeitä jälkeenpäin otetaan jokaisesta lääkekerrasta yksi piste pois.
Jokaisesta tikistä saa yhden pisteen. Mitä pahemmin repeytyy sen enemmän pisteitä.
Sitten pisteiden mukaan laitetaan sekä vauvalle että äidille lakki päähän sairaalassa. Huippupisteillä saa kultaisen lakin. Ja värijärjestyksessä hopeinen, pronssinen, punainen ja musta. Ja sitten hännänhuippuna ovat ne, joilla ei ole lakkia ollenkaan. Kyllä niitä hävettää olla sankariäitien vieressä sairaalassa.
Myöhempää käyttöä varten tehdään kauluslaatat samalla periaatteella.
Kyllä mä ainakin tunnen ylemmyyttä kun olen synnyttänyt oikeasti eikä ole lasta vain leikattu ulos. Årsytti katsoa jotain synnytysohjelmaa telkusta ku mies sanoi naiselle sektion jälkeen että hyvin tehty! Buahahaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tiesin tämän kyllä sinällään, koskapa kolme lapsistani on sairaalamerkintöjen mukaan ei suinkaan synnytetty, vaan hoidettu äitiään ;-)...
Yksi on "äidin hoito poikkitilan vuoksi" ja kaksi "äidin hoito kohdun repeämisvaaran vuoksi". Koodeja en enää tässä kohtaa muista, siitä on jo sen verran aikaa.
Nauratti muuten itseäni kys. sektioiden jälkeen. Äidin pieni "hoito kohdun repeämisvaaran vuoksi" ;-)...
Kyllä mä ainakin tunnen ylemmyyttä kun olen synnyttänyt oikeasti eikä ole lasta vain leikattu ulos. Årsytti katsoa jotain synnytysohjelmaa telkusta ku mies sanoi naiselle sektion jälkeen että hyvin tehty! Buahahaa!
Synnytys ja sektio ovat molemmat omalla tavallaan rankkoja.
Minulla on takana kaksi (2) alatiesynnytystä ja kolme (3) sektiota, joten kuvittelisin tietäväni, mistä puhun. Kokemuksena näistä ensimmäinen sektio oli rankin, myös alatiesynnytyksiin verrattuna. Ja todellakin oli hyvin tehty, että selvisin jo alkaneen synnytyksen jälkeen toimeenpannusta sektiosta kunnialla. Sen verran rankka se oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
So? Vaikka ei olisikaan, niin mitä ihmeen väliä? Eihän kaikki miehetkään rakenna taloa? Hahaha
No oli se synnytys tai ei, niin pelkään kamalasta joutuvani keisarinleikkaukseen. Minusta sen kokeneiden naisten pitäisi saada vaikka mitä erityiskohtelua. Varmasti paljon rankempaa, myös synnytyksen jälkeen eläminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan! Kyllä pitää virallisiin lomakkeisiinkin laittaa että syntymä/leikkauspaikka..
Kun kantaa lapsensa 9 kk sisällään, on se ihan samaa minkä kautta muksu tulee ulos. Molemmat synnytykset joko helpompia tai vaikeampia,riippuu tapauksesta. Joskus harvoin äiti saa masennuksen, syynä voimakkaat hormonivaihtelut, ja tuntuu aluksi ettei yhteyttä lapseen. Se sitten muuttuu vähän ajan päästä. Ja siihen ei mitenkään liity mikä synnytysTAPA ollut.
että sen on ollu hirveen vaikeaa kokea rakkautta sen lasta kohtaan, ja se epäilee että se johtuu sektiosyntymästä. Onkohan tässä oikeasti jotain perää/ että synnytystapa jotenki vaikuttaisi siihen äidin ja lapsen välisen siteen muodostumiseen?
Minulla on kolme lasta joista yksi on sektiovauva.
Olen ap.n kanssa jokseenkin samaa mieltä, vaikka en haluaisi.
Jos käyttää kivunlievitystä, niin siitä otetaan pisteitä pois. Epiduraalista - 5 pistettä, kyynelkaasusta - 2 pistettä, muista - 3 pistettä.
Kyynelkaasu synnytyssalissa särähtää vähän korvaan, mutta tapansa kullakin.
P.s. Suihkutetaankjo sitä kenen silmiin? Isän, jos meinaa uskaltaa kurkata lapsen pään tuloa vai äidin, että keskittää kipunsa alapäästä kirveleviin silmiin. Toivottavasti eikuitenkaan kätilön...
ja siksipä minä, joka olen tuonut yhden lapsen maailmaan leikkauksen avulla, muistan aina valistaa ihmisiä asiasta.
"En minä ole synnyttänyt koskaan, vaikka yksi biologinen lapsi onkin, kjeh kjeh". Joku pitää mua viisastelijana, mutta tärkeintä on pitää faktat ojennuksessa!
Lapsi syntyy joko alakautta tai sektiolla. Synnytetään aina alakautta. Voihan tän ajatella niin, että jos 1. muksu syntyy sektiolla, on alapää vielä ihan synnyttämättömässä kunnossa eikä kertaakaan ole vielä "todistettu", että sieltä vauva ulos pääsisi. Kun siis odottaa 2. lasta, pitänee ajatella niin, että ei ole vielä synnyttänyt ja asiaan pitää suhtautua kuin ensisynnyttäjällä --> mahtuuko tulemaan, onko lantio riittävän iso, aukeaminen kestänee kauemmin, jne...
Kyllä mä ainakin tunnen ylemmyyttä kun olen synnyttänyt oikeasti eikä ole lasta vain leikattu ulos. Årsytti katsoa jotain synnytysohjelmaa telkusta ku mies sanoi naiselle sektion jälkeen että hyvin tehty! Buahahaa!
Mä tunnen enemmän ylemmyyttä sektiostani kuin alatiesynnytyksestä, koska sektio oli paljon rankempi, kesti viikkoja selviytyä niistä järkyttävistä kivuista ja kuukausia kokonaan, joten sä et ole tehny vielä mitään! ;) Jos nyt lapsellisiksi aletaan-... :D
Ketju on lukittu.
Sektio oli oikea valinta minulle, enkä koe itseäni yhtään sen vähemmän naiseksi kuin alatie synnytyksen kokeneet. Mitä synnytysjuttuihin tulee niin voin jakaa kokemukseni niiden naisten kanssa, joilla myös takana suunniteltu sektio, mutta koska sektio meni niin hyvin niin ei ole ollut kauheasti tarvetta siitä jutella. Hyvä ystäväni on myös saannut lapsen sektiolla ja kokemuksemme ovat suht samanlaiset. Jos joku muu kyselee leikkauksesta, niin kerron yleensä että jännitin ihan turhaan, hyvin meni, leikkaus oli about tunnissa ohi, oli kokenut lääkäri ja osaava henkilökunta, en kokenut kovia kipuja edes seuraavana päivänä, sairaalassa olin 5 päivää. Arpi on jäljellä loppuelämän mutta sekin aika pieni.