Kaikki, jotka haastattelette työpaikkahakijoita!

Punasteluun hieman vinkkejä tässä vielä, mulla on nimittäin sama ongelma.. Eli meikkipohja auttaa, ainakin henkisesti: ajattelen punastuessani, että ei se näy mihinkään kun mulla on meikkiä... Ja Joe Blasco peittää parhaiten. Voit laittaa kasvoille myös punaisen neurtalisoijaa, kysy kosmetiikkamyyjältä. Beetasalpaajista saattaa olla apua, mulla ne auttoivat myös lähinnä henkisesti: en voi punastua, se ei ole mahdollista sillä olenhan ottanut lääkkeen. On olemassa myös leikkaus, jolla punasteluhermot tms. katkaistaan ja se loppuu siihen sitten. Tästä saat tietoa yksityisltä lääkäriasemilta, kaiketi niiltä jotka tekevät kosmeettisia leikkauksia. Ja lisäksi ajattelen punastuessani, että ei se juurikaan näy, se menee kohta ohi, monet muutkin punastuu jne. tyyppisiä ajatuksia. voit koettaa joskus myös katsoa itseäsi peilistä punastuneena, itse huomasin, että se kuumotuksen tunne on paljon pahempi kuin mitä oikeasti päälle näkyi ;)

Minulla se punastelu kyllä näkyy. Ja ongelma on nimenomaan se, että jos alan punastua, niin säikähdän sitä niin kovasti, että puna vain syvenee. Tarpeeksi kun se syvenee, niin tulee kivoja läikkiä. Outoa tässä on mielsestäni se, että olen alkanut punastelemaan vastan aikuisiällä. Punastelu alkoi yhdestä kerrasta, kun olin todella isossa ihmisjoukossa ja vaikka minun ei taravinnut tehdä mitään muuta kuin istua ja kuunnella, tunsin menettäväni hallinnan ja kaikki tuli tosi sekavaksi. Siitä alkoi paniikkihäiriö, josta olen päässyt oikeastaan täysin eroon. Enää vaivaa vain tuo punastelu, joka kuului jokaiseen paniikkikohtaukseen.



ap

..millainen toimepide, paljon maksaa jne se "piuhojen katkaisu"? Entä millainen meikkivoide Joe Bascolta? Olen joskus ostanut Blascon meikkivoiteen juuri tähän tarkoitukseen, mutta ei se mitään peittänyt. Olisiko sitten ollut vääränlainen!?



ap

Samoin mulla alkoi aikuisiällä, lapsena oli jotain ihan lievää joskus, mutta se jäi pois. Palasi sitten voimakkaana yli 20-vuotiaana. Mutta minulla on tosiaan auttanut tuo ajattelun tietoinen muuttaminen. Että ikäänkuin kieltäydyn enää säikähtämästä japanikoimasta sitä punastumista. Tähän on varmaan olemassa myös jotain lyhytterapiaa, npl tai vastaava.. Ja lääkitys ja leikkaus voivat olla ihan varteenotettavia vaihtoehtoja. Kannattaa hankkia apua kun on kuitenkin elämää rajoittava asia. Myös jotain self help oppaita saattaa asiaan liittyen olla, siis sellaisia jossa opetettaisiin heti rauhoittumaan ennen kuin se paniikki iskee. Voi olla myös että vaivasi poistuu vähitellen, kuten pääsit paniikkihäiriöstäkin.

Kävin tosiaan sen esiintymistaidon kurssinkin. Olin alussa ihan paniikissa, että en varmaan muuta kee kuin loistan punasena pallona, mutta jotenkin sain rauhoutettua itseni niin täysin (ja opettaja oli aivan MAHTAVA), että en kertaakaan edes meinannut punastua. Nyt odotinkin, että saan hallittua tilantenn, mutta sieltähän se puna taas nousu kasvoille :(



ap

Eli siis Blascolla on muistaakseni sellaista meikkivoidetta joka peittää punaisuutta nimenomaan, ja monilla merkeillä on punaisen neutraloijia. Ainakin make up store ja vastaavat on niitä myynyt. En tiedä kovin paljoa siitä piuhojen katkaisusta, mutta ymmärtääkseni se on pieni toimenpide joka tehdään kaiketi vaan paikallispuudutuksessa. En usko, että on mitenkään tolkuttoman kallis, ehkä joitain satasia? Siitä varmaan löytyy goolettamalla tietoa. Ja ainakin Helsingin lehdissä mainostaa joku klinikka tuota toimenpidettä sellaisella mainoksella jossa lukee "punastuttaa, hikoiluttaa, sydän hakkaa, APUA!", jäänyt siitä mieleen...harkitsin joskus itse, mutta olen toipunut sen verran hyvin, että taidan selvitä ilman.

En halua kuitenkaan mitään hirveän paksua pakkelikerrosta. Osaisiko joku kertoa, millä nimellä piuhojen katkaisua voisi googlesta hakea?



ap

tee mitään johtopäätöksiä haastateltavasta. Pieni jännittäminen on ihan luonnollista ja inhimillistä. Käyttäytyminen vaikuttaa paljon. Miten tervehtii, miten suhtautuu tilanteeseen. Ylimielisyys ei tee hyvää vaikutusta, mutta ei toisaalta liian arkaileva olemuskaan.

http: / /www. privatix. fi/ index. shtml? l= fi poista välit. Mun mielestä noilla meikeillä ei ihan täysin luonnollista tulosta saa, mutta siitä on jonkinverran aikaa kun olen käyttänyt niitä. voi olla, että ovat ohuempia ja levittyvämpiä nykyään. Ja monet kehuu tuota Blascoa kyllä, että olisi luonnollinen lopputulos, ehkä se on vähän levittäjästäkin kiinni?

Tosin nukutuksessa tehdään, mutta toimenpide ei ole peruuttamaton, ja yhdeksän kymmenenstä saa avun... täytyy etsiä vielä jos on jotain käyttäjien kokemuksia..

siinä sanottiin hinnaksi noin 4900 euroa, eli meni arvio vähän metsään :/ Aika tyyris siis on... Suomi24:ssä oli keskustelua myös, ja siellä jotkut sanoivat että ulkomailla tuon saisi halvemmalla. eli sekin on mahdollisuus sitten jos niikseen tulee.

kokeilkaa vaikka niitä lääkkeitä ensin?

Itsekin kärsin samasta vaivasta. Itseään kohtaan on paljon ankarempi, ei mua muiden punastelu haittaa yhtään, mutta omani...

Nyt elän asian suhteen jotain "hyväksy itsesi" kautta ;-) Miks ihmeessä mä ympäristön paineiden, ainakin kuviteltujen sellaisten, takia ottaisin "turhia" lääkkeitä? Tai menisin johonkin leikkaukseen "turhaan"? Tämä nyt on osa mua ja sillä selvä. Kai sitä paljon pahempaakin voisi olla?

Sitä meikkiä ehkä voisi kokeilla... ;-)

Tajusin juuri itsekkin, että ei minua muiden punastelu haittaa yhtään. Jos joku seurassani punastelee (esim. asiakas)(en muuten töissä punastele juuri koskaan), en ensimmäkään kiinnitä siihen juurikaan huomiota, mutta tunnen suurta myötätuntoa ja minulla tulee sellainen rauhoitteleva olo, ettei tässä mitään hätää. Hassua, että itse punastellessa asia saa niiiin paljon suuremmat mittakaavat!



Luuln, etten kuitenkaan lähde piuhoja katkomaan, tai edes lääkkeitä hankkimaan. Ongelma tuntuu kuitenkin olevan sen verran hyvin hallinnassa. Mitäs sitten, jos joskus punastelee? Yritän suhtautua itseeni vähän löysemmin.



ap

Ja onhan niitä kaikenmaailman "vikoja" muillakin ihmisillä, joku änkyttää, joku puhuu epäselvästi, jollain tärisee kädet jne jne. Ei se kerro ihmisestä itsestään mitään.

kynnyskysymys. Jos puhuu fiksuja, on asiallinen ja vaikuttaa tehtävään sopivalta, punastelu ei asiaa ratkaise.



Mutta minä en kyllä missään tapauksessa alkaisi heti ensimmäisenä anteeksipyytävästi selitellä, että anteeksi kun minä punastelen, kun jännittää, jne. jne. Ei anna pätevää kuvaa, sen verran kanttia pitää ihmisestä löytyä että menee tilanteeseen itseään häpeilemättä. Joillain kädet tärisee, jotkut hikoilee, jotkut punastelee, kuka nyt mitäkin, kun jännittää. Eri asia tietty on, jos ko. toiminto on niin voimakasta, että se häiritsee haastattelua.

Tärkeämpää on johdonmukaiset vastaukset kysymyksiin, ja yleensäkin selkeä ulosanti.

Voithan sanoa aluksi: "minua vähän jännittää ja punastelen helposti kun olen hermostunut, älkää ihmetelkö".

Tällainen hymyillen kerrottu lause sulattaa jäätä ja haastattelija voi sitten todeta siihen jotain rauhoittavaa ja ystävällistä.

Eli ei mielestäni iso ongelma.

t. rekrytoiva

Sain kyllä paikan, mutta silti hävettää :(



ap

...

pliiiiis, lisää

Tietenkin voi olla tehtäviä, joihin työntekijää haettaessa selvä jännitys ja sen näkyminen katsotaan haitaksi. Jos työtehtävään tarvitaan teflonpintainen, joka tilanteessa (silloinkin kun oikeasti on kusessa) itsevarmalta vaikuttava henkilö, niin silloin punastelu laskee pisteitä. Mutta noin muuten on ihan ymmärrettävää, että työhaastattelutilanne jännittää ja jotkut punastuvat herkemmin. Jos kuitenkin järjellisiä sanoja saa suustaan, eikä ihan pitkin nurkkia kävele, niin ei se jännittämisen näkyminen jännittävässä tilanteessa mikään erityinen miinus ole.