Arg, äitini on kutsunut lisää vieraita meidän häihin.

Paljastui vasta juhlatilanteessa. Ristiäisten yhteydessä "yllätyshäät" meillä, joista mies erehtyi mainitsemaan anopille etukäteen. Miehen kummit paukasivat meille anopin kutsumina. No, onneksi kakkukahvia riitti, mutta anopille en vähään aikaan puhunnut.

ja minustakin alkoi tuntua, että häiden siirtäminen ja lopulta meette tosiaan keskenänne, vain lapset mukana.



Melkein väitän, että pettymys pientenkin häiden menetyksestä on parempi kuin katkeruus sitä, että äiti pääsi sotkemaan teidän sunnitelmat. Ja tosiaan kun on otettava huomioon miehenkin suku. Jos teidän puolelta tulee kuusi, sieltäkin on kutsuttava, ja sit ne onkin jo aika isot, joten sama se on sit kutsua vielä pari kaveria jne jne..



Vaikka sä sietäisitkin sen, sun mieksin on menossa naimisiin ja sen ajatuksiakin on kunnioitettava.

ekan kerran oli 17 v ja en uskaltanut sanoa vastaan, mutta kun olin muuttanut pois kotoa, aloin sanomaan.

Mulle kävi niin että menin hääpaikalle ja mulle alettiin sanomaan mun paikkani on lasten huoneessa ja olin ihan että häh ja yksinkertaisesti kieltäydyin. Äitini nosti kamalan haloon kun en tee mitä hän on luvannut ja lopulta vanhemmat sitten vuorottelivat hoitovuoroja ja kaikki olivat mulle vihaisia. Mä vaan sanoin mä en ole tullut tänne töihin, jos joku lupaa mun puolesta , syyttäkää häntä.

Nykyään, vielä 15 v jälkeen kun ilmoittaudun häihin sanon samalla minä EN aio lasten piiaksi, tulen häihin juhlimaan häitä enkä aio olla lastenpiikana. Silti viime kesänä oli taas äitini luvannut puolestani ja lisäksi sitä minulta odotettiin.

Onneksi nyt jo äitinä pystyin ihmisiltä kysymään miksi minun pitää siellä olla, yhtä lailla sinä voit sinne mennä. Ja silti mulle ollaan vihaisia.



Meillä on iso suku ja aina kutsutaan kaikki, eli näitä juhlia tulee koko ajan, nyt kun viimeksi meni serkkuni lapsi naimisiin.



Vinkkinä kaikille morsiamille : älkää kuvitelko että kukaan vieras haluaa olla tekemässä töitä, vaan hän haluaa juhlia häitä. Jos joku kautta rantain näin lupautuu, kysykää ennen hääpäivää onko tämä totta. Lastenvahti ei paljoa maksa, varsinkin kun verrataan hääbudjettia.

Miehen täti (isän puolelta) rupesi kutsumaan lisää porukkaa, joten ei niistä ihan pieniä sitten tullutkaan...

Sinne saa siis tulla kuka tahansa, halusivatpa vainajan omaiset sitä tai ei. Muistotilaisuus on asia erikseen.

Minusta olisi kamalaa, jos lapseni kieltäisivät esim. parasta kaveriani tulemasta haudalleni.

Ongelma myös se, miten miehen sisar reagoi, jos meidän puolelta on enemmän väkeä kuin heidän. Hänkin on aika haastava ihminen välillä. Äidilleni löin luurin korvaan äsken, kun kuulin asiasta äsken. Voi veeeee, mikä sotku! Mies äsken mutisi, että perutaan koko häät.

Aika pienenä aiotte näköjään myös elämänne pitää.

Ja siitä johtuen hääkammo. Jos saisin miedän hääasian noin pitkälle ja oma äitini tekisi kuten ap:n, en tiedä mitä tekisin. Onko ap:n äiti narsisti?

että hän ei ole määräysvallassa teidän aikuisten ihmisten elämässänne. Että jos jatkaa, niin välit menevät. Mä pistäisin ap:na sen perumaan kaiken sooloilunsa, ihan sama miten mutisisi peruessaan. Otan osaa.

Itse valitsemiaan vieraita liki kolmekymmentä ja siis meillä kutsuttuja oli sata..eli aika paljon olisi tullut lisää porukkaa jos anoppi olisi saanut tahtonsa läpi. Nämä anopin valitsemat ihmiset olivat tyyliin joku hänen tuttavansa joka oli nähnyt miehen kerran kaksivuotiaanan ja olisi hienoa jos näkisi nyt naimisiinmenon..ja joku anopin naapuri koska anopista olisi kiva näyttää naapurille miten hienot häät pojalla on..ja anopin ystäviä että anopilla olisi juhlissa mieluista seuraa. Joo ei siis suostuttu mutta silti anoppi ja miehen sisko ottivat mitään sanomatta mukaan häihin seuraksi kumpikin yhden ystävänsä joita emme olleet koskaan tavanneet.

Olipa helvetin törkeää käytöstä äidiltäsi. Toimit aivan oikein. En voi käsittää kuinka jotkut henkilöt, kuten tässä tapauksessa sinä, alennetaan paarialuokkaan. Eräs sukulaiseni meni taannoin naimisiin ja minut kutsuttiin siten, että nimeni mainittiin vanhemmilleni osoitetussa kutsukortissa, vaikka itse asun omillani sisarusteni saatua kutsunsa normaalisti. Tulkitsin asian niin, etten voi olla kovinkaan toivottu ja haluttu vieras, joten jätin menemättä.

Teidän ajattelemat vieraat varmaan mahtuvat teille hyvin istumaan jne jne.

Mennään hyvin pienimuotoisesti naimisiin. Läsnä vain molempien vanhemmat ja sisarukset perheineen. Vihkiminen ja ruokailu meillä kotona. Mieheni kammoaa isoja juhlia. Nyt siis äitini kutsunut muutakin sukua, koska "loukkaantuisivat muuten". Häät jo kolmen viikon kuluttua.

siirtäkää häät muualle salaa

Ja menkää kahdestaan naimisiin

Perutte nuo häät ja menette ihan keskenänne vain naimisiin.

Meillä oli pienehköt häät, vieraita (pääasiassa ystäviämme) oli 25 ja myös jälkeenpäin ajatellen tuo oli nii-in hyvä ratkaisu, tosi mukavat ja leppoisat muistot jäi.

Älä vaan suostu siihen, että äitisi puuttuu TEIDÄN häihinne!

Näköjään poden jotain äiti-traumaa vieläkin, kun niin ottaa tunteiden pälle ap:n tilanne.



Pelottaa sekin, että se äiti suuttuu, vaikka syy on sen. Ihanasta asiasta ja perhejuhlasta, häistä, menee lopulta maku, kun yksi säätää ja pahoittaa mieliä mennen tullen.



Voi että. Jos ap oot vielä kuulolla, niin pidä ajan tasalla. Ja pidä puolesi myös!

Tehkää tosiaan niin, että "karkaatte" naimisiin. Laita äitisi sitten selittämään miksei juhlia pidetty. Mä niin ymmärrän sua. Itselleni kävi kuten nro 21:lle. Anoppi kutsui kaiken maailman naapureitaan ja ystäviään ja häissä kyselimme mieheni kanssa toisiltamme, että kuka tuo on. Kaiken lisäksi itse maksoimme kaiken opiskelijoina. Jotkut vaan on niin röyhkeitä. Nyt tässä on sitten liki 15 vuotta katseltu anopin jyräystä asiassa jos toisessa.

toinen mitä itse voisin tehdä, peruisin koko häät ja kävisin maistraatissa vain itse miehen kanssa. Mä taistelin aikanaan äidin kanssa pitkään siitä, pitääkö kutsua isä (en ole ollut tekemisissä 25 vuoteen, kun isää ei kiinnostanut lasten näkeminen) ja serkkuja (joita näkee kerran viidessä vuodessa). Tein selväksi, etten halua kutsua ja kustantaa juhlia sellaisille ihmisille, joiden kanssa ei olla tekemisissä. Ihan sama miten paljon loukkaantuvat.

Olipa helvetin törkeää käytöstä äidiltäsi. Toimit aivan oikein. En voi käsittää kuinka jotkut henkilöt, kuten tässä tapauksessa sinä, alennetaan paarialuokkaan. Eräs sukulaiseni meni taannoin naimisiin ja minut kutsuttiin siten, että nimeni mainittiin vanhemmilleni osoitetussa kutsukortissa, vaikka itse asun omillani sisarusteni saatua kutsunsa normaalisti. Tulkitsin asian niin, etten voi olla kovinkaan toivottu ja haluttu vieras, joten jätin menemättä.

Joskus ihmiset vain kuvittelevat kaiken maailman salaliittoteorioita ja loukkaantuvat tyhjästä.

No olisiko se oikeasti mukavaa? Kaikille jäisi paha mieli. Ja ei juhla ole juhla jos siellä ei ole ketään, niin se vain on. Aika ankeaa "juhlia" häitä oman perheen kesken, minun mielestäni.



Onko se nyt oikeasti katastrofi jos sinne tulee 6 ihmistä lisää? Ihan oikeasti? Onko ne ihmiset teille läheisiä ja pidätte heistä? Jos ovat, niin sopeutuisin tilanteeseen ja järjestäisi juhlat niin että homma toimii. Ei kukaan teille pahaa tarkoita.



Jos nuo kutsutut ihmiset ovat teille vieraita ja täysin yhdentekeviä, niin onko kuitenkin tosi noloa perua äitisi esittämä kutsu?



Oletteko te kaikki vielä noin äitinne napanuorassa kiinni kun asioista pitää kapinoida oikein kunnolla? Minä olen irti ja olen itse päätökseni saanut tehdä. Mutta jos äitini tekisi noin, niin ajattelisin että joku tarkoitus silläkin on ja ottaisin vieraat avosylin vastaan.

No olisiko se oikeasti mukavaa? Kaikille jäisi paha mieli. Ja ei juhla ole juhla jos siellä ei ole ketään, niin se vain on. Aika ankeaa "juhlia" häitä oman perheen kesken, minun mielestäni. Onko se nyt oikeasti katastrofi jos sinne tulee 6 ihmistä lisää? Ihan oikeasti? Onko ne ihmiset teille läheisiä ja pidätte heistä? Jos ovat, niin sopeutuisin tilanteeseen ja järjestäisi juhlat niin että homma toimii. Ei kukaan teille pahaa tarkoita. Jos nuo kutsutut ihmiset ovat teille vieraita ja täysin yhdentekeviä, niin onko kuitenkin tosi noloa perua äitisi esittämä kutsu? Oletteko te kaikki vielä noin äitinne napanuorassa kiinni kun asioista pitää kapinoida oikein kunnolla? Minä olen irti ja olen itse päätökseni saanut tehdä. Mutta jos äitini tekisi noin, niin ajattelisin että joku tarkoitus silläkin on ja ottaisin vieraat avosylin vastaan.

Jos olisi kyse morisamen omasta juhlasta, vois ajatellakin joustavansa. Entäs juhlia vihaava sulhanen ja hänen sukunsa? Entä jos hänen äitinsäkin haluaa kutsua kuusi lisää? Ihan sama oikeus hänelläkin olisi.

Napanuora voi ihan hyvin olla omalta puolelta poikki, mutta tuolla äidillä se on vielä liian lujaa kiinni. Ap:lla täysi oikeus pätkäistä se viimeistään nyt. Ei se ole kapinaa hei, tervettä järkeä ja omanarvontuntoa vaan.

lisävieraisiinkin. Mitä tuollaisesta nyt tekemään periaatekiistaa. Lapsen naimisiinmeno on vanhemmille tärkeä tapahtuma. Toki äitisi olisi voinut sulle puhella asiasta, mutta ootte varmaan kumpikin samanlaisia pököpäitä, että tiesi sun haraavan vastaan.

Meillä myös pienet häät ja kahdessa osassa.

Ensin maistraatissa naimisiin ja illallinen ravintolassa. Kutsuttuina vain vanhemmat sekä sisarukset perheineen. Eipä kestänyt kauan, kun äitini jo kyseli, että eikö hänen isänsä, eli minun pappani, voisi myös tulla... Sanoin vain, että ei, koska ravintola on varattu tietylle määrälle ja jos pappa tulee, niin silloin pitää kutsua myös mieheni pappa jne. Onneksi äitini ymmärsi asian sen suurempia murisematta.



Hääjuhlat pidetään viikon päästä naimisiin menosta. Sinne oli tarkoitus kutsua alunperin vain ja ainoastaan ystäviä. No, isoveli tietysti sitten "kai mekin ollaan sun ystäviä" ja itse asiassa onhan ne :) Joten sisarukset (ilman lapsia) kutsutaan myös, sekä vanhemmat. Mutta ei edelleenkään serkkuja sun muita.

Voi ap rakas. Nouse sielta kynnysmaton osastasi ja kerro aidillesi etta peruu kutsut jos et itse pida kutsutuista tai eivat ole sinulle laheisia. Ja se mita mielta miehesi sisko on kutsulistasta on aivan se ja sama.