Arg, äitini on kutsunut lisää vieraita meidän häihin.

Mitä Ap aikoo tarjota vieraille?

Eräs sukulaiseni meni taannoin naimisiin ja minut kutsuttiin siten, että nimeni mainittiin vanhemmilleni osoitetussa kutsukortissa, vaikka itse asun omillani sisarusteni saatua kutsunsa normaalisti. Tulkitsin asian niin, etten voi olla kovinkaan toivottu ja haluttu vieras, joten jätin menemättä.

Aika pienenä aiotte näköjään myös elämänne pitää.

Meidän suvussa joka toinen on mennyt joko "salaa" naimisiin tai sitten pitänyt pienet häät. Eikä kenelläkään ole elämä siitä pienentynyt.

Miksi ihmiset ei ymmärrä että kaikki eivät halua 100-200 hengen häitä?

Mulle ei olisi tullut mieleenkään kutsua kummeja, koska eivät ole vapaaehtoisesti pitäneet mitään yhteyttä. Vain jos minä soitin heille, he vastailivat niukasti, joten ei tuollaiset hääppöiset kummit minun elämääni ainakaan kuulu...

nämä kuusi ylimääräistä vierasta ja jos ei suostu, niin pyydä häntä perumaan heidän tulonsa.

kaikki äitisi selän takana tekemät päätökset.

Toiset tarvitsevat ison kulissin kokeakseen olevansa keskipisteenä ja sitten vasta juhlivansa. Me juhlimme ihan vain todistajien kanssa eli vieraita kokonaista 2 kappaletta ja oli ihanat häät. Niin ja naimisissa olemme olleet jo 16 vuotta ja olen todella tyytyväinen päätökseen. Kuinka helpolla pääsimmekään ja saimme juuri sellaiset häät kuin haaveilimme. Ei polttareita, ei hässäkkää, ei stressiä, ei miettimistä loukkaantuuko joku.

Vain kahdestaan ja 2 läheistä ihmistä todistajana ja yhdessä syömään ja viettämään hauskaa iltaa. Kyllä se meistä oli juhlaa.

Hyi, miten mää tämmöseen provoon edes viitsin tarttua.

No olisiko se oikeasti mukavaa? Kaikille jäisi paha mieli. Ja ei juhla ole juhla jos siellä ei ole ketään, niin se vain on. Aika ankeaa "juhlia" häitä oman perheen kesken, minun mielestäni.

Onko se nyt oikeasti katastrofi jos sinne tulee 6 ihmistä lisää? Ihan oikeasti? Onko ne ihmiset teille läheisiä ja pidätte heistä? Jos ovat, niin sopeutuisin tilanteeseen ja järjestäisi juhlat niin että homma toimii. Ei kukaan teille pahaa tarkoita.

Jos nuo kutsutut ihmiset ovat teille vieraita ja täysin yhdentekeviä, niin onko kuitenkin tosi noloa perua äitisi esittämä kutsu?

Oletteko te kaikki vielä noin äitinne napanuorassa kiinni kun asioista pitää kapinoida oikein kunnolla? Minä olen irti ja olen itse päätökseni saanut tehdä. Mutta jos äitini tekisi noin, niin ajattelisin että joku tarkoitus silläkin on ja ottaisin vieraat avosylin vastaan.

Joskus ihmiset vain kuvittelevat kaiken maailman salaliittoteorioita ja loukkaantuvat tyhjästä.

Tiedän heidän tietävän varmuudella osoitteeni ja että asun omillani. En loukkaantunut mitenkään verisesti asiasta, mutta miksi olisin ottanut osaa heidän häihinsä. Kyseessä ei ollut edes lähisukulaiseni häät, joten tuo kutsukorttijuttu teki päätöksen häiden väliin jättämisestä entistä helpommaksi. Oikeastaan olen tyytyväinen asiasta näin jälkenpäin ajateltuna. Toisinaan se vaan suututtaa ja toisinaan naurattaa, kuinka minua ei suvun piirissä pidetä oikein minään.

Itse myös aikanaan menin naimisiin maistraatissa, meillä on mukana vain todistajat, yksi tuttu pariskunta. Kukaan ei tiennyt että olemme menossa naimisiin.



Aloittajana tekisin myös niin, että menisin naimisiin kokonaan jossain muualla, jättäkää ne vanhemmatkin ulkopuolelle ja karatkaa maistraattiin ihan jonain muuna päivänä. Sano äidillesi että häät on peruttu, että voi ilmoittaa kaikille.



Kyse on siitä, että teet heti selväksi, että te elätte omaa elämäänne. Ajattele miten loukkaantuisit jos miehesi äiti olisi tehnyt noin. Sama on nyt miehelläsi - ajattele häntä.



Olen siis itse jo 51 vee ja aikuisten lasteni äiti enkä voisi kuvitella että noin sekaantuisin heidän elämäänsä. Minusta aivan sama menevätkö naimisiin ja tekevätkö lapsia, kunhan ovat onnellisia.

Kuulostaa siltä että itse naimisiinmeno on teille jotenkin ahdistava asia.

Onko se nyt oikeasti katastrofi jos sinne tulee 6 ihmistä lisää? Ihan oikeasti? Onko ne ihmiset teille läheisiä ja pidätte heistä? Jos ovat, niin sopeutuisin tilanteeseen ja järjestäisi juhlat niin että homma toimii. Ei kukaan teille pahaa tarkoita.

Oletteko te kaikki vielä noin äitinne napanuorassa kiinni kun asioista pitää kapinoida oikein kunnolla? Minä olen irti ja olen itse päätökseni saanut tehdä. Mutta jos äitini tekisi noin, niin ajattelisin että joku tarkoitus silläkin on ja ottaisin vieraat avosylin vastaan.

Sinä, joka tuon kirjoitit, taisit unohtaa muutaman pikkuseikan:

- he ovat myös SULHASEN häät, eivät morsiamen äidin. Sillä perusteella sulhasella pitäisi olla enemmän sananvaltaa ja tässä tapauksessa se on nimenomaan hän, joka ei sattuneesta syystä halua keskipisteenä olla.

- Sulhasen suku loukkaantuu sitten, jos morsiamen äiti vetää oman sukunsa paikalla, eli lopputuloksena on joka tapauksessa välirikko jonkun kanssa.

- se napanuora on joskus katkaistava kumminkin, ei koko elämäänsä kannata hyppiä oman äitinsä pillin mukaan. Jonakin päivänä oma elämä on otettava haltuun, ja eikö hääpäivä olisi oikein hyvä alku omalle, itsenäiselle elämälle?

Minunkin mielestäni kannattaisi nyt sanoa äidille selväsanaisesti, että peruu kutsut tai koko häitä ei tule ollenkaan.

Jos ei peru, niin sitten toteutatte toisen suunnitelman, esim. vihkiminen suunnitelman mukaan, mutta sen jälkeen juhlat paikassa X sille hyvin pienelle kutsuvierasjoukolle.

perumaan läheisten ihmisten kutsut, jotka äitinne on antanut? Minä en kyllä kehtaisi, en todellakaan.



Ja jos ihminen haluaa järjestää juhlat hääpäivänä, niin silloin hän HALUAA JUHLAT, eikä karata salaa naimisiin. Ja kun juhlat nyt on järjestelty niin en usko että hyvä mieli tulisi niiden perumisesta.



Moni menee salaa naimisiin, ja se on heille ihan ok. Mutta ap ei nyt ilmeisestikään halua salaa naimisiin, vaan haluaa päivästä jotain muutakin kuin paperin.

Aika pienenä aiotte näköjään myös elämänne pitää.

[/quote]

Meillä oli häissä vain kaksi todistajaa (ei sukulaisia vaan molempien parhaat ystävät). Ei se elämä silti niin kovin pieneksi jäänyt ;)!

Tai siis laittaisin äitini perumaan kutsun ja pahoittelemaan aiheuttamaansa sekaannusta.Tai voihan sen tehdä niinkin että annatte ylimääräisten vieraiden tulla vihkimiseen mutta ette itse juhlapaikalle. Se tosin olisi jo melko törkeää enkä sitä kyllä itse kehtaisi tehdä.



Minä en ymmärrä miksi äidit katsovat oikeudekseen puuttua lastensa juhlajärjestelyihin. Älä ap anna äidillesi periksi tässä, ne ovat sinun ja miehesi juhlat. Ajattele asiaa miehesikin kannalta, hän tuskin haluaa ylimääräisiä vieraita. Ja mieti kuinka paljon itse suuttuisit jos anoppi olisi tehnyt saman tempun kuin sinun äitisi.

Tai ilmoittaisin, että hänkään ei ole tervetullut.



Tuo on todellakin ilkeää ja inhottavaa käytöstä. Miksi joku tieten tahtoen haluaa pilata toisille tärkeän päivän? Miten noin itsekkäitä ihmisiä on edes olemassa?



Jos ette halua perua vain näiden henkilöiden kohdalta, niin peruuttakaa koko hääjuhla, toivotatte vain vihkimiseen tervetulleeksi ja lähdette sitten kahdestaan tai parin läheisimmän kanssa syömään. Niin, menee suunnitelmat uusiksi, ja sekin on todella ikävää.

Koska häät on? Kuinka kiire kutsujen peruuttamisella on?

Tai siis laittaisin äitini perumaan kutsun ja pahoittelemaan aiheuttamaansa sekaannusta.Tai voihan sen tehdä niinkin että annatte ylimääräisten vieraiden tulla vihkimiseen mutta ette itse juhlapaikalle. Se tosin olisi jo melko törkeää äitisi.

Eikä olainkaan tökeröä osallitusa vain vihkimiseen , muttei itsehää juhlaan.

mutta sanoisin äidilleni, että älä enää kutsu omatoimisesti yhtään vierasta häihin, tai häät perutaan. Tajuatko että menit nyt innoissasi vähän liian pitkälle?



Ja mitä tulee ylimääräisten vieraiden kuluihin, sano äidillesi että ruoka maksaa näin ja näin paljon per nenä, alahan kaivaa lompakkoa!

Mieheni ystävistä totesi että miksi ne tulee häihin kun eihän hän (eli äitini) kyseisiä ihmisiä tunne... Aika uskomatonta. Me, hääpari ei oltais äitin mielestä saatu kutsua omia parhaita kavereita, mutta äitini ja isäni ystävät (osaa ei olla tavattu ikinä) olisi pitänyt kutsua.