Miksi laitoksissa oleville vanhuksille syötetään kauheat määrät lääkkeitä?

kuntoutuvat ja alkavat liikkua ja vaatia tai tarvita enemmän hoivaa ja huomiota. Lääkityksellä pysyvät petissä ja olematon henkilökunta ehtii hoitaa edes kohtuullisesti.

Olematon tai myös paikalla oleva henkilökunta ehtii myös istahtaa hetkeksi, kun potilailla on runsas lääkityt.

Olen mennyt itse vierailulle osastolle, jolla oli 12 potilaspaikkaa, ja lähes kaikki pysyvässä hoidossa, ja juuri sillä hetkellä osastolla oli 7 työntekijää. 5 istui "raportilla" kahvipöydän ääressä, ja raporttia varten varattii aikaan yli tunti. Yksi oli jotain "huoltohenkilökuntaa" ja puuhasteli yhteisissä tiloissa eli ei varsinaista osaston hoitohenkilökuntaa, ja yksi oli istumassa levottoman, kiinni sidotun potilaan vieressä, mutta hänellä ei kuitenkaan ollut "aikaa" ulkoiluttaa kyseistä potilasta. Vieressä istui siksi, että tiedämme sen, että laki kieltää sidottuna olevan potilaan jättämisen yksin.

Lääkkeet siltä potilaalta oli vähennetty jo aiemmin, kun tehtiin kantelu niin kohtuuttomasta määrästä, mikä oli 7 keskushermostoon vaikuttavaa + tavanomainen lääkitys.

Kritisointia lääkityksestä. Mummot ramppaa lääkärillä. On sitä vaivaa ja tätä vaivaa. Kaikki tiedämme että niitä vaivoja tulee, mitä vanhemmaksi elämme. Lääkäri ei ole taikuri. Hän kehoittaa ehkä laihduttamaan, saneeraamaan ruokavaliota jne. Nämä neuvojen noudattaminen vähentäsi niitä pillereitä. -Pysyisi sokerit hoitasolla ilman lääkityksiä, vähenisi sydämeen kohdistuva kuormitus, sanoin tuki- ja liikuntelinten särkyt ja kulumat. Kolesterolilääkitys voisi myös lopettaa jne. Vanhuksilla on oikeus hoitoon. Mitä muuta voimme tehdä, kuin yrittää helpottaa oloa tarjoamalla lääkettä, jos nuo liikunta, laihdutus, ruokavalio yms. elämäntapaneuvot eivät tehoa? Mutta herranjestas sentään. Sallikaa nyt edes riittävä kipulääkitys ihmiselle, jos muu lääkitys on turhaa.

Vanhuksia lääkitään yhä liikaa ja sellaisilla cocktaileilla, ettei kukaan tiedä yhteisvaikutuksia. Monesti sivu- ja haittavaikutuksia on valtavasti ja sitten niitä taas hoidetaan uusilla lääkkeillä.

Kyllä minusta lääkkeitä saa ja pitääkin antaa esim kipuihin, mutta se on kamalaa, kun tuputetään väkisin sitä sun tätä lääkekomboa, vaikka vointi voisi olla mahdollisesti parempi ilman. Se ahdistaa jo valmiiksi, jos olisi pakko syödä kourallinen lääkkeitä päivässä eikä saisi valita, haluaako hoitaa sairauksiaan vai ei. En tiedä, miten nykyään on, onko joka tapauksessa pakko syödä kolesterolilääkettä sun muita, ellei halua (siis jos on vielä kykeneväinen tuomaan tahtonsa julki). Sen taaskin ymmärrän, jos potilas on esim väkivaltainen, että pakkohan sitä on rauhoittaa, ja ellei muu auta niin sitten lääkkeillä.

Se myös on kamalaa, ellei tsekata riittävän usein mitä lääkettä ja lääkkeiden yhdistelmää sitä vedetäänkään ja sitten taas tulee pahimmassa tapauksessa enemmän haittavaikutuksia kuin varsinaista hyötyä.

Eiköhän suurin osa meistä pikkasen lääkekriittisistäkin halua sitä, että kipua lääkitään eikä ketään jätetä ilman lääkkeitä, jos niitä haluaa. Pitäisi vain tarkemmin miettiä, mitä ja miten paljon lääkkeitä syödään. On monia esimerkkejä vanhainkodeissakin, joissa on saatu lääkemäärää (esim mielialalääkkeet) vähennettyä radikaalisti ja samalla voinnit paranemaan.

Ekan vuosikurssin opiskelija kirjoittelee ihan mehuissaan blogiinsa kun saa JULMETUSTI KORRUPTIOETUJA eli yritysesittelyn kuuntelemisen jälkeen ilmaisen mainoskynän ja salaattibuffetin. Kylläpä nuo korruptioedut tuppaavat siihen jäämään valmistumisen jälkeenkin, joskus saa pullaa kahvipöytään kun lääke-esittelijä käy ja se siitä sitten.



Kyllä se silleen on että vaikka suuri yleisö kuinka keuhkoaa noista lääkäreiden ilmaismatkoista sun muista lahjuksista niin kyllä tuommoiset on suurimmaksi osaksi jääneet jonnekin 90-luvulle. Joku vuosi takaperin kun tehtiin vallan laki ettei lääkäreitä saa enää lahjoa silläviisiin..

mutta miten sitten esimerkiksi muistisairaan vanhuksen ahdistusta helpotetaan, jos ei lääkkeillä? Olen nähnyt oman, dementiaa sairastavan mummoni ilman lääkkeitä sekä lääkittynä, ja ero on valtava. Hän on huomattavasti onnellisempi, kun ei ole koko ajan kauhuissaan koska ei tiedä missä on, keitä ympärillä olevat ihmiset ovat jne. On aivan sama, vaikka häntä olisi pidetty kädestä 24/7, sillä vieraiden ihmisten koskettaminen ja läheisyys ahdisti häntä - eihän hän tunnistanut edes omia lapsiaan. Oma tyttären lämmin halaus tuntui hänestä ventovieraan päällekarkaukselta, näin kärjistäen.

että lääkkeitä määrätään ihan tarkoituksenmukaisesti vaivoihin ja sairauksiin. Mutta aikaa tai osaamista kokonaislääkityksen arviointia varten puuttuu, ja noilla arvioinneilla voitaisiin purkaa päällekkäisiä lääkityksiä ja siten saada lääkemäärää pienemmäksi.

mutta miten sitten esimerkiksi muistisairaan vanhuksen ahdistusta helpotetaan, jos ei lääkkeillä? Olen nähnyt oman, dementiaa sairastavan mummoni ilman lääkkeitä sekä lääkittynä, ja ero on valtava. Hän on huomattavasti onnellisempi, kun ei ole koko ajan kauhuissaan koska ei tiedä missä on, keitä ympärillä olevat ihmiset ovat jne. On aivan sama, vaikka häntä olisi pidetty kädestä 24/7, sillä vieraiden ihmisten koskettaminen ja läheisyys ahdisti häntä - eihän hän tunnistanut edes omia lapsiaan. Oma tyttären lämmin halaus tuntui hänestä ventovieraan päällekarkaukselta, näin kärjistäen.

Kun olen vain yhtä(!) hoitanut kotona useita vuosia ja paimentanut laitoshoidossa, toista seurannut sivusta, keskustellut alan ammatilaisten kanssa ja lukenut mm. Kivelän ja muiden arvostettujen dementiahoidon asiantuntijoiden kirjoja, pidän kysymystä aikaansaamattomuutena ja laiskuutena - en tyhmyytenä.

Kun ei viitsitä ottaa asiasta selvää eikä varsinkaan kysytä itseään viisammilta, tyhmyyttäkin se laiskuus loppujen lopuksi on.

Lääkkeettömiä hoitokeinoja on vaikka kuinka paljon! Kuntouttava työote on valitettavan vieras useimmissa sairaaloissa ja vanhaikodeissa. Niiden henkilökunta kun on koulutettu Hoitajiksi ja ammatti-identiteetti on sen mukainen. Ei siis mitään kuntoutusta vaan hautaan.

Mainitsemassasi esimerkissä peruslääkitys on varmaan aiheellinen. Mutta ei sekä psykoosilääkettä, masennukseen ja ahdistukseen ja vielä rauhoittavaa ja unilääkettä! Ne kun voivat kumota toistensa vaikutusta tai vahvistaa oireita.

Lääkkeettömistä voisi mainita liikunnan ja ulkoilun - mutta eihän siihen ole aikaa. Ystävällinen ja asiallinen kohtelu auttaa paremmin kuin perusteellinen hoitaminen. Yöksi ei tarvitse sitoa putoamisen pelossa, jos on patja lattialla, joko psykogeriatrisen osaston mallin mukaan nukkumapaikkana tai sängyn vieressä putoamista pehmustamassa.

monet vanhukset saattavat syödä esim. unilääkkeitä samalla annostuksella useita vuosia turhaan, koska lääke ei enää edes vaikuta, tämä johtuu siitä että systeemi ei pelaa. Jokaisen vanhuksen lääkkeet täytyisi tarkistaa säännöllisin väliajoin,. mutta mistä resurssit tähän?

monet syövät kaikenmaailman rauhoittavia monia vuosia, kun kukaan ei viitsi ottaa asiakseen ja soittaa lääkärille ja pyytää läketarkistusta. t.hoitaja

kuntoutuvat ja alkavat liikkua ja vaatia tai tarvita enemmän hoivaa ja huomiota. Lääkityksellä pysyvät petissä ja olematon henkilökunta ehtii hoitaa edes kohtuullisesti.

Olematon tai myös paikalla oleva henkilökunta ehtii myös istahtaa hetkeksi, kun potilailla on runsas lääkityt.

Olen mennyt itse vierailulle osastolle, jolla oli 12 potilaspaikkaa, ja lähes kaikki pysyvässä hoidossa, ja juuri sillä hetkellä osastolla oli 7 työntekijää. 5 istui "raportilla" kahvipöydän ääressä, ja raporttia varten varattii aikaan yli tunti. Yksi oli jotain "huoltohenkilökuntaa" ja puuhasteli yhteisissä tiloissa eli ei varsinaista osaston hoitohenkilökuntaa, ja yksi oli istumassa levottoman, kiinni sidotun potilaan vieressä, mutta hänellä ei kuitenkaan ollut "aikaa" ulkoiluttaa kyseistä potilasta. Vieressä istui siksi, että tiedämme sen, että laki kieltää sidottuna olevan potilaan jättämisen yksin.

Lääkkeet siltä potilaalta oli vähennetty jo aiemmin, kun tehtiin kantelu niin kohtuuttomasta määrästä, mikä oli 7 keskushermostoon vaikuttavaa + tavanomainen lääkitys.

Meillä on 2o potilaalle parhaimmillaankin 5 hoitajaa ja toisessa paikassa, missä sijaistan, iltavuorossa mennään neljällä hoitajalla 27 potilasta kohden. Olet tainnut käydä katsomassa Norjan hoitolaitosta vai näitkö unta??

Minulla on edelleen ylhäällä päivämäärä, kellonaika ja paikka. Kyseisen osaston kanslian ovessa oli lappu, jossa teksti "olemme raportilla klo 13.30 - 15"m ja silloin heitä ei saanut häiritä.

Siihen aikaan oli todellakin kyse vuoron vaihdosta, jolloin 2 aamuvuorolaista+3iltavuorolaista istuivat kanslian suljetun oven takana raportilla runsaan tunnin. Sillä kertaa ei ollut edes sairaanhoitajaa tai muuta lisähenkilöä kansliassa. osaston puolella oli aiemmin mainitsemani yleistyöntekijä, ja potilaan vieressä istui harjoittelija.

eikö sinusta olekin paljon helpompi tehdä työtä, kun heitetään kahden Hoitajan voimin vauhdilla vanhukset vessaan ja petiin iltaisin aikataululla Ville klo 18.16, Alma klo 18.24, Veikko klo 18.32, Akseli klo 18.48 jne kuin että jokainen hoitaja yksikseen kaikessa rauhassa yksitellen laittaisi jokaisen nukkumaan sitten aikanaan?

Ja kun Almalle vaihdetaan vaipat klo 10.08 eikä hän tule häiritsemään teidän kahvitaukoanne vessahädällään?

Mutta suurimman osan boisi välttääsyöttämällä vanhuksille kunnon ruokaa!

Kaikki on kevyttä ja vähärasvaista, keinotekoisesti makeutettuja, maustettuja ja marinoitua.

Iäkkäillä dementia alkaa kummasti lisääntyä vanhainkotiin mennessä, kun ruokavalio muuttuu ravintoköyhäksi. Ei enää voita ja kunnon lihaa, kun virallisterveellisen mukaan kova rasva aiheuttaa sairauksia. Maito on rasvatonta ja ruokiin laitetaan kevytkermoja ja muita lisäainesotkuja!!

Suolaakin kartetaan kuin ruttoa ja ruuat ei maistu miltään. Miksi ei käytetä oikeaa luonnonsuolaa jossa on ravintoaineet tallella?

Toivottavasti suositukset muuttuvat siihen mennessä kun itse olen vanhus, tai nakitan lapsenlapset tuomaan minulle oikeaa ruokaa.

Mutta suurimman osan boisi välttääsyöttämällä vanhuksille kunnon ruokaa!

Kaikki on kevyttä ja vähärasvaista, keinotekoisesti makeutettuja, maustettuja ja marinoitua.

Iäkkäillä dementia alkaa kummasti lisääntyä vanhainkotiin mennessä, kun ruokavalio muuttuu ravintoköyhäksi. Ei enää voita ja kunnon lihaa, kun virallisterveellisen mukaan kova rasva aiheuttaa sairauksia. Maito on rasvatonta ja ruokiin laitetaan kevytkermoja ja muita lisäainesotkuja!!

Suolaakin kartetaan kuin ruttoa ja ruuat ei maistu miltään. Miksi ei käytetä oikeaa luonnonsuolaa jossa on ravintoaineet tallella?

Toivottavasti suositukset muuttuvat siihen mennessä kun itse olen vanhus, tai nakitan lapsenlapset tuomaan minulle oikeaa ruokaa.

Täsypeesi! Toivon todella, että suositukset muuttuvat ajan myötä ettei esimerkiksi muovimargariineja suosita tai sitten tosiaan jälkeläiset tuovat minulle kunnon ruokaa. Aitoa, mahdollisimman luonnollistä, mahdollisimman lisäaineetonta, oikeaa rasvaa, oikeaa makua. Normaalia ruokaa. En yhtään ihmettele, ellei ole ruokahaluja noissa laitoksissa..

Tiesittekö, että monilta vanhuksilta otetaan tekohampaat pois vanhainkodeissa? Niiden hoitaminen kun on niin työlästä ja vaivalloista ja mikä pahinta "ne voivat mennä rikki ja henkilökunta joutua korvausvelvolliseksi". Tämä lausunto kierrettiin sillä, että edunvalvoja ilmoitti, että mahdollisesti rikki menevistä ei henkilökunta vastaa, mutta katoavista kyllä.



Mitä ihmeen väliä enää on sillä, kuinka paljon muutenkin haudan partaalla horjuva saa kolesterolia, suolaa ja sokeria, jos ei ole todellista sairautta, johin ne vaikuttavat? Muutenkin vanhalla ravintoaineiden imeytyminen heikkenee, ja sitten tarvitaan kalliita lisäravinteita.

Omalla mummollani oli aikanaan sokeri- ja suolapurkki sairaalassa mukana kotoa. Hänelle ei saanut viedä edes makeisia, koska "MUILLA potilailla on diabetes", mutta mummollani ei koskaan.

Onneksi nykyään laitospaikkoja suljetaan kiihtyvällä tahdilla vaikka vanhusten määrä nousee huimasti.

Tämä tuo eteen sen tilanteen, että omaiset joutuvat onneksi ottamaan vanhemmistaan enemmän vastuuta ellei ole rahaa kallispaikkaiseen yksityiseen palvelutaloon, missä saattaa kuukauden vuokra olla jo yli 1000 euroa+lisäksi jokainen palvelu peritään siihen lisäksi erikseen.

Loppuu tuo kitinä huonosta laitoshoidosta. Saavat vanhukset laadukkaampaa hoitoa omaisten keskellä ja omaiset ei enää eristä vanhuksiaan neljän seinän sisälle vanhainkotiin.

Väitteesi on hieman hakuammuntaa. Pääosin pyritään tukemaan vanhusten kotona asumista/pärjäämistä, mutta se ei tokikaan tarkoita, ettäkö omaisten turvin. Kyllä tarkoitus on tulea julkisilla palveluilla kotona asumista ja tuoda ne hoiva- ja hoitopalvelut siis sinne ihmisen kotiin. Se on usein inhimillisempää, edullisemppaa. Mutta esim. usein muistisairaudet, pelkotilat ym. eivät mahdollista tätäkään, vaan joudutaan turvautumaan laitoshoitoon.

Laitoshoitoa ei tulla poistamaan, mutta palvelu-uudistusta sen sijaan.

enää saa kun kahvituksen, ja koulutustilaisuuksia. Lääkefirma ei saa tietää, mitä lääkkeitä kukin lääkäri määrää.

kun lääkäri määrää lääkkeitä hän saa poonuksia lääkefirmalta eli bisnestä

apteekissa käyviä, "itsepärjääviä" vanhuksia jotka eivät kuule, eivät näe eivätkä pysty kävelemään kunnolla. eivät ymmärrä lääkkeiden ohjeista oikeasti mitään, ihmettelevät vaan miten ne lääkkeet jo nyt loppu, eli syöneet liikaa tai toisinpäin ja sanovat etteivät syö kokojan lääkkeitä kun ei ole varaa ostaa niitä vaikka kyseessä . kuitenkin heille on pakko lääkkeitä saada,kun voivat olla elintärkeitä. jos ei ole omaisia hakemassa kotisairaanhoitoa eivät saa mitään apua. kyllä vieläkin kuolee vanhoja ihmisiä kotiinsa eikä kukaan kaipaa ennen kuin haju on sietämätön.

ja meillä on asukkaille vähintään kerran vuodessa lääkärintarkastus, jossa käydään myös läpi vanhuksen lääkitys ja poistetaan käytöstä tarpeettomat lääkkeet. Lisäksi lääkäri tarkistaa AINA lääkkeen yhteensopivuuden käytössä olevien lääkkeiden kanssa. Lääkitys tarkistetaan myös omaisten niin vaatiessa tai hoitohenkilökunnan huomatessa jotain haitallisia sivuvaikutuksia.



Toisinaan käy myös niin, että lääkärin vaihtuessa lääkäri poistaa käytöstä jonkin käytösoireisiin määrätyn psyykenlääkkeen, jolloin käytösoireet lisääntyvät tai palaavat ennalleen. Tällöin voivat vaarassa olla hoitajien lisäksi muut asukkaat tai jopa vierailevat omaiset. Valitettavasti meillä henkilökuntaa ei ole tarpeeksi ja toisinaan osastolle tulee asukkaita, jotka eivät meille oikeasti kuuluisi, koska aggressiivisille vanhuksille ole riittävästi hoitopaikkoja, joissa olisi enemmän henkilökuntaa.