Cavalier king charlesin spanieli, millainen koira/lemmikki?
Ollaan mietitty yhtenä rotuna tuota. Irtoaako paljon karvaa? Onko niin lempeä ja leikkisä kuin rotuesittelyissä? Sopiiko hyvin lapsiperheeseen?
nimim. kamala koirakuume :)
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Ne on hirvittävän sairaita. Sairailla uroksilla teetetty satoja pentuja. Koko rotu on pilalla.
syringomyelia
Älä osallistu eläinrääkkäykseen.
On paljon samantapaisia terveitä rotuja, mistä voit valita lemmikin.
Lähde nyt hoitoon itse pipipää. Itsellä ollut 6 cavaa ja kaikki terveitä tai ainakin oireettomia. Ihana rotu.
No niin no, jos sanotaan ettei Cava muka elä pitkään, niin hyvässä kodissa sitä enemmän sitten täyttä elämää! Eli hyvää koiran elämää, minkä jokainen koira ansaitsisikin. Ei ole totta että cavat kärsisivät elämänsä, vaikka joku yksilö eläisikin vaikka 9v. Silloin saattaa olla, että Cava onkin elänyt ihan täydellistä elämää, ja saa nukkua pois hyvän elämän eläneenä!
Cavat ovat vähän sellaisia rapsuttelijoita ja ilman lipojia. Kannattaa varautua erikoisruuan hankintaan, koska allergiataipumusta löytyy. Sydänlääkitys on selviö melko nuorillakin koirilla. Sydänlääkityksellä ja erityisruualla nämä voi elää varsin pitkään.
Patellaluksaatiota on suht vähän. Syringomyelia tekee koiralle kipeää, mutta cava ei muutu aggressiiviseksi. Rapsuttelee vaan niskaansa ja lipoo ilmaa. Huonot kelit saa koiran oireilemaan niskaansa. Kaveri vaihtoi useamman cavan jälkeen terveempään rotuun. Hänen sydämensä murtui, kun rakkaudella lääkitty ja hoidettu cava kuoli sydänvaivoihin 7-vuotiaana. Muidenkaan kohdalla kohtalot eivät olleet järin mairittelevat. Hän stressaa jatkossa mieluummin vähän villimmän koiran ulkoiluttamista ja oikkuja, kuin alati kipeänä olevaa koiraa ja ell-laskuja :(
Meidän kavalieri oli tosi terve ja terhakka. Ei mitää muuta ongelmaa kuin se, että oli pienempänä saanut pölyallergia nukkuessaan liian pölyisessä paikassa.
Sekin saatiin hoidettua oikealla ruokavaliolla.
Suhteellisen vähän käytiin edes eläinlääkärissä.
Vuosi ennen siirtymistään ikuisille unille, tuli vasta sydämen sivuääniä. Sai hyvin lisäaikaa lääkkeellä, jota koiruliini rakasti (koska niin ruoka-ahmatti, ja lääke mastui hyvältä ;)
Eikä koskaan mitään syringomeyliaan viittaavaa edes todettu