Cavalier king charlesin spanieli, millainen koira/lemmikki?
Ollaan mietitty yhtenä rotuna tuota. Irtoaako paljon karvaa? Onko niin lempeä ja leikkisä kuin rotuesittelyissä? Sopiiko hyvin lapsiperheeseen?
nimim. kamala koirakuume :)
Kommentit (84)
vaan ottanut pennun sellaselta kasvattajalta joka on tehty rotujärjestön hyväksyttävistä yhdistelmistä...
Vai oliko kirjoituksesi sittenkin vain liekillään kirjoitettu?
ootko niin helv....avuton, että et osaa itse sitä kuvaa netistä hakea, voe tsiisus!!!!!!
Kumpahan vain kysyin.
Meillä oli cavalier aikanaan, eikä ystävällisempää ja kiltimpää koiraa enää voi löytyä. Yhtään äkeää cavalieria en ole tavannut (täällä ehdotetuista villakoirista taas olen tavannut liki pelkästään tappajia). Valitettavan sairas, tosin ei kannata uskoa noita aivojuttuja, eivät ole oikeasti noin yleisiä. En ymmärrä, miksi itsesynnyttävä ja kuitenkin suht. pitkäikäiseksi elävä rotu pitäisi lakkauttaa kun mietitään vaikka bulldogeja (eivät koskaan synnytä itse ja elinikään kaikki yli 6v on plussaa) ja jättirotuja (elinikä myös siinä alle 10). Cavalierit kuitenkin elää usein pitkäänkin, meillä ystävä lähti 13-vuotiaana, mikä on aika tavallinen ikä. Cavalierin turkki on helppo ja luonnevikaisia ei taida edes olla.
Samanlaisia varmasti hyviä koiria ei tule mieleen, varsinkaan villakoiraa en voi suositella. Ehkä jokin muu spanieli, vaikka cocer. Tai kooikerhondje, mopsi, gorgi tai novaskotiannoutaja. Myös pienet spizit ovat suosittuja, tosin räksyttävät usein kovin paljon.
Tutuillani on lunnikoira, alkukantainen pystykorva. On ehkä maailman sairain rotu lunnikoirasyndroomansa kanssa, kuulemma jokainen kantaa.
Tervettä rotua ei ole, cavalieri on vaikka sakuja terveempi rotuna.
kestää!
Ja ei mitään kääpiöpystiksiä lapsiperheeseen!
Villakoirat on oikeasti lapsiperheeseen sopivia.
Bulgogeista olen samaa mieltä. Mutta miksi isot rodut pitäisi lakkauttaa? Ei se ole niiden vika, että niiden rotuominaisuuksiin kuuluu lyhyt elinikä. Paitsi, ettei niillä aina ole tuota n. 10 vuoden elinikää..
Cockereista muuten, itse olen taas tavannut äkäisiä kyseisen rodun edustajia..
Ja tolleri EI todellakaan ole mikään ensimmäinen rotu eikä edes mikään järin hyvä LAPSIPERHEEN EKA ROTU!
Meillä on nöffit kuolleet 13v, 13,5v, 12v ja tällä hetkellä huushollissa porskuttaa 5v ja 10v nöffi herrat (+ bassetti herra).
Kavereilla on espanjanmasteffeja, ikää noilla nyt 6v ja 4v. Vanhin mastiffi jouduttiin lopettamaan kasvaimen takia viime syksynä 11 vuotiaana.
Heidän nöffi kuoli muutama vuosi sitten 13 vuotiaana..
Mutta kyllä se on ihan tosi fakta, että kyseinen rotu pitäisi lopettaa kokonaan. Aivan liikaa sairaita yksilöitä. Vaikkei sairaus haittaa elämää jne. Mutta kun sairaita yksilöitä EI saisi käyttää jalostukseen!
Sairaaksi jalostettuja reppanoita.
sairasta rotua?
Tässä taas näkee ihmisten itsekkyyden, viis koirasta, mutta kun MÄ haluun!
jalostusta, mutta jalostuksessakin voi mennä hyvään tai huonoon suuntaan. Cavalier on perinteinen ja erinomainen rotu, ja jos siinä on sairauksia, kuten monilla roduilla on, se asia voidaan hoitaa jalostuksella, ei rotua ole mitään syytä lopettaa. Ja kuten jo aiemmin sanottu, on paljon vakavamminkin sairaita rotuja olemassa.
jalostusta, mutta jalostuksessakin voi mennä hyvään tai huonoon suuntaan. Cavalier on perinteinen ja erinomainen rotu, ja jos siinä on sairauksia, kuten monilla roduilla on, se asia voidaan hoitaa jalostuksella, ei rotua ole mitään syytä lopettaa. Ja kuten jo aiemmin sanottu, on paljon vakavamminkin sairaita rotuja olemassa.
huononpaan suuntaan!
Cavalier king charlesin spanieli on monisairas koirarotu. Pahin sairauksista on SYRINGOMYELIA. Sitä ei ole kovinkaan paljoa suomessa tutkittu. (Kannattaa sana googlettaa niin läytyy tietoa). Vastuullinen kasvattaja vie pään magneettikuvauksiin koiransa, joita käyttää jalostuksessa. Magneettikuvaus on kasvattajalle kallis, joten harvat siihen ryhtyvät.
Lisäksi kyseisestä koirarodusta lähtee karvaa todella paljon! Jos haluat koiran, josta ei niin paljoa karvaa lähde niin harkitse karkeakarvaisia rotuja.
Esimerkiksi Griffon bruksellois on karkeakarvainen pieni rotu. Turkki on nypittävä 2 kertaa vuodessa, mutta rotu on hyvin vähän allergisoiva. Itsellani ko. rotuinen koira on ja äitini jolla on astma pystyy nukkumaan koiran kanssa samassa sängyssä.
Koiraa ei kannata ikinä valita sen mukaan, mikä näyttää näyttelyssä kivalta! Perehdy huolella koiran rotumääritelmiin ja ominaisuuksiin. Kannattaa myös miettiä, mitkä ovat omat rahkeet kouluttaa koira. Myös pieni koira tarvitsee hyvän peruskoulutuksen. Koira tarvitsee päivittäin myös liikuntansa. Joten, jos koiran aktivointi ja lenkkeilyttäminen ei kiinnosta niin en suosittele esim. Jackrusselin terrieriä ;)
mopsi olisi terve, en todellakaan. Sanoin sen vaihtoehdoksi cavalierille. Kyllä mielestäni joillekin sopii englanninbulldogikin, vaikka erittäin sairas rotu on. Ja jättirodulla tarkoitin nimenomaan oikeita jättejä, irlanninsusikoiria ja berhandilaisia, eli näitä maailman suurimpia, jotka eivät pitkään ehdi maata taplata.
Trollereita on tutuillani, erittäin iloinen ja energinen koira, josta saa koulutettuna kuten minkä noutajan tahansa. Villakoirat sen sijaan ovat huomattavasti työläämpiä ja tarvitsevat enemmän virikkeitä. Cockeri novaskotiannoutajan kanssa samaa kastia, muttei lähellekään villakoiran veroinen. Villakoirasta tosin ei lähde karvaa.
Mutta fakta on, että jos sairaat rodut poistettaisiin, jäisi roduista jäljelle vain muutama. Jalostus on se avainsana ja iik-sisäsiitos harkittuna linjasiitoksena. Ei puhuta sisäsiittoisuudesta kirjosanana, jokainen rotu on sisäsiittoinen ja siitä löytyy omat linjansa. En jaksa enempää esitelmöidä, kuinka sisäsiitos on evoluutin edellytys ja hyvä linja vain paranee linjasiitoksesta. http://vilavallarens.50megs.com/jalostus.htm
Jos joku sanoo, että jalostusta ei tarvita, sanoo samalla pentutehtailun kaltaisen toiminnan olevan ok. Jalostus on harkintaa ja samanlaista joskus tunnutaan tarvittavan ihmisillekin.
mopsi olisi terve, en todellakaan. Sanoin sen vaihtoehdoksi cavalierille. Kyllä mielestäni joillekin sopii englanninbulldogikin, vaikka erittäin sairas rotu on. Ja jättirodulla tarkoitin nimenomaan oikeita jättejä, irlanninsusikoiria ja berhandilaisia, eli näitä maailman suurimpia, jotka eivät pitkään ehdi maata taplata.
Trollereita on tutuillani, erittäin iloinen ja energinen koira, josta saa koulutettuna kuten minkä noutajan tahansa. Villakoirat sen sijaan ovat huomattavasti työläämpiä ja tarvitsevat enemmän virikkeitä. Cockeri novaskotiannoutajan kanssa samaa kastia, muttei lähellekään villakoiran veroinen. Villakoirasta tosin ei lähde karvaa.
Mutta fakta on, että jos sairaat rodut poistettaisiin, jäisi roduista jäljelle vain muutama. Jalostus on se avainsana ja iik-sisäsiitos harkittuna linjasiitoksena. Ei puhuta sisäsiittoisuudesta kirjosanana, jokainen rotu on sisäsiittoinen ja siitä löytyy omat linjansa. En jaksa enempää esitelmöidä, kuinka sisäsiitos on evoluutin edellytys ja hyvä linja vain paranee linjasiitoksesta. http://vilavallarens.50megs.com/jalostus.htm
Jos joku sanoo, että jalostusta ei tarvita, sanoo samalla pentutehtailun kaltaisen toiminnan olevan ok. Jalostus on harkintaa ja samanlaista joskus tunnutaan tarvittavan ihmisillekin.
Tutulla oli tuo rotu ja tämä uros oli vihainen, puri ja haukkui. Sille oltiin annettu sellainen kasvatus että koira saa mennä joka paikkaan ja saa parasta. Pelkäsin tosi paljon.
Koiran ottamisessa pitää muistaa se että kuinka paljon oikeasti sinulla on perheellisenä aikaa koiranrodun oikeanlaiselle kasvatukselle ja harrastamiselle? Karvojen irtoaminen on varmasti aika yleistä kun kyseessä on koira. Hommaa siinä on, joten joskus kannattaa odotella sitä kuumeen laantumista ja miettiä tarkoin.
Näitä on karvattomina (ei lähde karva) ja karvallisina.
kamalia räkyttäjiä!
Ensiksi mainittuja vaivaa myös arkuus
voitte puolustella cavalieria?
Eikö rotukoirien omistajien päässä liiku mikään?
Ei ole mitään kiihkoilua tai höpötystä se, että suurin osa tämän rodun koirista on sairaita, ja hyvin pahasti. Hyvähän se on sanoa ettei oma koira ole sairas, mutta mistä tiedätte? Kaikkia koiria ei tutkita ja kuvata, joten ns. terveelläkin koiralla voi olla syringo, jonka se periyttää jälkeläisilleen kun käytetään jalostukseen näitä ah niin terveitä hauvoja.
Ns. terveellä koiralla voi oikeasti olla koko ajan vaivoja. Suurin osa omistajista ei huomaa mitään, vaikka koiralla on jatkuvasti päänsärkyä. Koirat kun eivät kerro sitä samalla lailla kuin ihmiset.
Ja turha vedota muihin sairaisiin rotuihin. Totta, on muitakin sairaita rotuja, mutta se ei oikeuta ylläpitämään sitä omaa rotua, joka sekin on sairas. Yhtälailla kaikki liian sairaat rodut pitäisi lakkauttaa, ja ne joissa pystytään tilanne vielä pelastamaan, pitäisi pelastaa, mm. rotusekoitusten avulla.
kysyä rodusta joltain, joka siitä tietää. Täällä monet tekevät päätelmänsä mututuntumalla ja yhden artikkelin perusteella rotuun tutustumatta. Kannattaisi varmaan kysyä kasvattajilta, jotka ovat tämän rodun ja sen sairauksien kanssa pitkään olleet tekemisissä.
Oikeampaa tietoa saat esimerkiksi:
http://www.cavalieryhdistys.com/
Ja näköjään cavojen elinikä on varsin pitkä, mikä kertoo osaltaan rodun terveydestä. Eikö muiden mielestä ole naiivia sanoa, että "lyhyt ikä kuuluu rodun ominaisuuteen?" Lyhyt elinikä johtuu useimmiten jostakin sairaudesta. Mutta tässä vähän faktatietoa eri rotujen (laitan vain tässä mainittuja) kuolinsyistä:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveystilastot.aspx?R=136
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveystilastot.aspx?R=312
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveystilastot.aspx?R=128
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveystilastot.aspx?R=172
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveystilastot.aspx?R=314
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveystilastot.aspx?R=125
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveystilastot.aspx?R=126
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveystilastot.aspx?R=288
Näiden kennelliiton tilastojen perusteella cavalierit eivät ole muita edellämainittuja sairaampi rotu ainakaan ennenaikaisen kuoleman takia. Muut spanielit ovat ihan samassa sarjassa.
Tässä ehkä mielenkiintoisin:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveystilastot.aspx?R=101
Vanhuuteen kuolut näistä bulldogeista vain muutama ja nekin oikeasti vanhoina. Loput sairauteen. Eli rodun ominaisuus on jokin ennenaikaiseen kuolemaan johtava sairaus?
Eli ehkä täällä on ylireagointia ilman faktatietoa?
Siis laittakaa tuolta "kuolinsyytilasto". Siitä näkee, että cavalierit elinikä on varsin tavallinen seurakoiran elinikä.
Kuka haluaa koiran, jolla on suuri todennäköisyys kärsiä koko elämänsä?
On niin paljon muitakin rotuja, jotka sopivat hyvin ensimmäiseksi koiraksi/ei niin harrastuneille lapsiperheeseen ja jotka eivät ole sairaita.Esim. Cotton de Toulear, Bichonit.
Lapsiperheeseen ns. sohvakoiraksi hankittavan rodun ehdottomia ominaisuuksia ovat:
a) melko pieni koko. Ei ihan mini, koska tosi pieni koko aiheuttaa sen, että lasten tahattomat, pienetkin tönäisyt sattuvat tai saattavat vahingoittaa koiraa, mistä voi seurata puremista (jos koira tietää että lapsen läheisyys sattuu niin puree toki helpommin kuin koira jolle lapsen läheisyys merkitsee miellyttäviä asioita).
Jos koira saa palkon liikuntaa/asutte omakotitalossa ja koiralle on tiedossa paljon aktiivista tekemistä, niin isompi koko on ok (esim. kultainen noutaja). Isommissakin roduissa toki löytyy ei kovin liikunnallisia rotuja.
b) jos koiralle ei ole tiedossa aktiivinen elämän, mahdollisimman ei-aktiivinen luonne. Tällaisetkin koirat ovat yleensä kivoja, leikkisiä ja vilkkaita, mutta eivät kärsi niin kovasti liikunnan ajoittaisesta vähäisyydestä, eivätkä todennäköisemmin häiriökäyttäydy sen seurauksena.
c) seurakoiraksi tarkoitettu rotu. Ei työ/palveluskoiraa. Metsästysviettisillä karkaamisen riski on aina suuri.
d) mahdollisimman terve rotu; eettisten syiden lisäksi myös siksi, että kipu aiheuttaa usein aggressioita.
Sekarotuistakin kannattaa harkita, jos tielle sattuu hyvä yhdistelmä. Ihan tuntemattomien rotujen tuotosta en ottaisi.
Se, että valitsee omaan elämäntilanteeseensa oikeasti sopivan koiran, on palvelus kaikille. Ihmiset saavat iloa ja koira voi hyvin. Koti ei hajoa, ketään ei purra ja hermotkin ovat tallella. Olemme varmasti kaikki nähneet tarpeeksi näitä belgianpaimenkoira ensimmäisenä koirana lapsiperheessä/amstaffi sohvakoirana tyyppisiä tapauksia.
Ja jos, kuten ymmärsin, kyseessä on ensimmäinen koiranne, niin muistakaa, että KAIKKI koirat ovat pentuina rasittavia ja että KAIKENLAISIIN koiriin pitää pystyä panostamaan pentuaikana. Minulla on ollut useita eri rotuisia koiria, ja yhden pentuaika oli suht helppo. Kaikkien muiden kanssa on saanut laskea sataan n. 50 kertaa päivässä...
vaan ottanut pennun sellaselta kasvattajalta joka on tehty rotujärjestön hyväksyttävistä yhdistelmistä...