G: Olisitteko sinä ja vauva todennäköisesti selvinneet kotisynnytyksestä?

Toinen joutui tehovalvontaan ja tehtiin erilaisia tutkimuksia.

Neljänneltä mitattiin veren happitasoja.

ja kumpikin lapseni oltaisiin varmaan selvitty. Ekalla oli vihreä lapsivesi, annettiin happea jne., mutta ehkä olisi selvinnyt? Mutta en kyllä haluaisi kotona synnyttää. Arvostan sitä kivunlievitystäkin, on ollut ihan riittävän tuskaisaa lievityksilläkin.

oli väärässä asennossa sit kumminkin, synnytys ei edistynyt sitkeästä pitkälle toista vuorokautta kestäneestä yrityksestä huolimatta, lapselle oli jo käyrällä droppeja jne. kiireellinen sektio.



Oma kokemus ja koko tämä ketju saa taas miettimään joidenkin ihmisten suunnatonta halua synnytään pienissä sairaaloissa, joissa ei ole lainkaan samanlaisia mahdollisuuksia kirurgisiin toimenpiteisiin kuin isoissa sairaaloissa. Joku pienuus ei mitenkään takaa mitään parempaa synnytysfiilistä. Kyse on tosi pitkälti mielikuvista. Monellehan tulee yllätyksenä, että kaurapussit ja vesialtaat löytyvät yliopistosairaaloistakin.

niin olisimme melko varmasti hengiltä kumpikin, 2 tunnin ponnistus päättyyi exhaustioon ja imukuppiin... sain ison verenvuodon loppujen lopuksi (istukka repesi irti), taju kankaalla ja siksi sitten lisäverta. Seuraavissa synnytyksissä se lisäveren saanti onkin sitten tuonut ongelmia 2.seuraavalle vauvalle; sain siitä vasta-aineen anti-E, joka on molempien vauvojen punasoluja sitten odotuksessa tuhonnut. Jos olisimme olleet kotona, ei olisi vauvat lisää saaneet punasoluja heti synnyttyään ja mennyttä olisivat (koska se oli mahdollista myös sairaalasynnytyksessäkin)...

Aika moni on vstannut että ei. Lapsivuodekuolleisuus ei ihan näin yleistä ole entisaikoina ollut, että yli puolet synnyttäjistä ja lapsista kuoli...

vauvan sydänäänet loppuivat, juosten vietiin leikkuriin ja tehtiin hätäsektio. Myöhemmin selvisi, että ahtaan lantion takia en voi synnyttää alakautta ja seuraavat kaksi syntyivät sektiolla

Vauva oli väärässä asennossa.

oli nopea luomusynnytys, eli olis selvitty hengissä. Epi jouduttiin tekemään, eli olisin varmaan revennyt jonkin verran. En kyllä silti uskaltais varmaan kotisynnytystä kokeilla, koska sairaalasta löytyy apu kun kaikki ei menekään ninkuin pitää...

synnytystilastoja Suomesta, äitiyskuolleisuus oli muistaakseni 0,5-1% luokkaa ja vauvoista 5-10% kuoli synnytyksessä tai vastasyntyneenä. Nämä luvut olivat 1890-luvulta, jolloin Suomessa noin 95% synnytti kotona.

Vauva olisi varmaankin saatu ulos, mutta hän olisi saattanut kärsiä hapenpuutteesta ja saada aivovaurion, sillä hän jäi jumiin, kun supistukseni loppuivat kesken pitkittyneen ponnistusvaiheen.



Minä olisin aivan varmasti kuollut verenhukkaan. Kätilökin sanoi, että onneksi et synnyttänyt kotona, sillä et olisi ehtinyt saada riittävän nopeasti istukan käsinirroitusta ja kaavintaa sekä verensiirtoa.



Myös kolmannen lapsen kanssa istukka ei meinannut irrota, eikä itse asiassa irronnutkaan ihan täydellisenä. En siis oikeasti ikinä uskaltaisi synnyttää kotona.

Ekaan olisi kuoltu molemmat, toisesta minä ehkä olisin selvinnyt, vauva ei. Kiitos KYS!

:-)

Oli bilkulla etten joutunut leikkuriin veren vuodon vuoksi. Lapsi teholle koska hällä ei ollut omia sokereita laisinkaan.



Ihan sivumennen ihmettelen miten joku väittää vuotaneensa yli 3 litraa saatikka sitten 7l verta kun ihmisessä on vain n. 5l verta. Naisilla verimäärä on n. 4l Meniskö tuo vuodon määrä hieman liioittelun puolelle.



Itse vuosin litran ja jos vielä ois vuoto jatkunut olisin joutunut leikkuriin.

Istukkaa piti irrotella leikkaussalissa usean ihmisen voimin eli jos en olisi päässyt sairaalaan tuota varten niin olisin vuotanut kotona kuiviin.



Lapsi olisi kyllä selvinnyt.

Oli bilkulla etten joutunut leikkuriin veren vuodon vuoksi. Lapsi teholle koska hällä ei ollut omia sokereita laisinkaan. Ihan sivumennen ihmettelen miten joku väittää vuotaneensa yli 3 litraa saatikka sitten 7l verta kun ihmisessä on vain n. 5l verta. Naisilla verimäärä on n. 4l Meniskö tuo vuodon määrä hieman liioittelun puolelle. Itse vuosin litran ja jos vielä ois vuoto jatkunut olisin joutunut leikkuriin.

Oli todella hutera olo.

Taju meni synnytyssängyssä, vaikka olin makuulla. Minut vietiin heti leikkaussaliin, ja minulle tehtiin nukutuksessa istukan käsinirroitus ja kaavinta. Sain myös verensiirron.

Kun heräsin nukutuksesta näiden em. toimenpiteiden, siis myös saamani verensiirron, jälkeen, niin minulla oli hemoglobiini vain noin 80. Pyysin ja sain vielä toisen verensiirron, ja sitten hemoglobiini oli noin 100, ja pystyin nousemaan sängystä ylös.

Tv. Aiemmin istukan käsinirroituksesta, kaavinnasta ja verensiirrosta esikoisen synnytyksen yhteydessä kertonut

Oli bilkulla etten joutunut leikkuriin veren vuodon vuoksi. Lapsi teholle koska hällä ei ollut omia sokereita laisinkaan. Ihan sivumennen ihmettelen miten joku väittää vuotaneensa yli 3 litraa saatikka sitten 7l verta kun ihmisessä on vain n. 5l verta. Naisilla verimäärä on n. 4l Meniskö tuo vuodon määrä hieman liioittelun puolelle. Itse vuosin litran ja jos vielä ois vuoto jatkunut olisin joutunut leikkuriin.

Tämä siirretty veri vuotaa myös pois niin kauan kuin vuotoa ei saada tukittua. Moni ihminen on menettänyt jopa yli 20 litraa verta ja selvinnyt hengissä.

Oli bilkulla etten joutunut leikkuriin veren vuodon vuoksi. Lapsi teholle koska hällä ei ollut omia sokereita laisinkaan.

Ihan sivumennen ihmettelen miten joku väittää vuotaneensa yli 3 litraa saatikka sitten 7l verta kun ihmisessä on vain n. 5l verta. Naisilla verimäärä on n. 4l Meniskö tuo vuodon määrä hieman liioittelun puolelle.

Itse vuosin litran ja jos vielä ois vuoto jatkunut olisin joutunut leikkuriin.

vauvan sydänäänet heikkeni (loppui kokonaan?) ponnistuksen loppuvaiheessa joten jouduttiin leikkaamaa väliliha ja aika reippaasti repimään vauveli ulos. oli sinertävä.

lisäksi mun vuorokauden mittainen synnytys oli niin rankka, et ilman epiduraalia en olis pystynyt enää ponnistamaan / pysymään tajuissani.

Luomuna synnytin sairaalassa joten olisi tuo varmaan onnistunut kotonakin.

synnytystilastoja Suomesta, äitiyskuolleisuus oli muistaakseni 0,5-1% luokkaa ja vauvoista 5-10% kuoli synnytyksessä tai vastasyntyneenä. Nämä luvut olivat 1890-luvulta, jolloin Suomessa noin 95% synnytti kotona.

Imeväiskuolleisuus kyllä kääntyi hurjaan laskuun 1900-luvun taitteessa, kun kätilöiden koulutus oli yleistynyt ja sairaalasynnytykset myös yleistyneet sekä selkeästi ammattilaisen mukanaolo kotisynnytyksessä.

Mutta esim. vuonna 1950, kun alettiin tilastoida kuolleina syntyneitä vauvoja, syntyi kuolleena yli 1800 lasta, kun se vuonna 2008 oli alle 200. Ja tässä siis on mukana myös kaikki sairaalasynnytykset.

Vuonna 1936 vähän alle 5000 lasta kuoli alle 1-vuotiaana, useimmat kehitysvammoihin. Vuonna 2008 luku oli 159.

Ei se pelkkä kotisynnytys tietenkään näitä lapsia tapa. Tässä vaiheessa sairaalasynnytys oli yleistynyt kaupungeissa, joten ihan puutteellisiin laitteihin yms. kuoltiin myös. Mutta on ihan naurettavaa väittää, että 1800-luvun lopulla ei kuollut vauvoja synnytykseen mitenkään mittavasti. Kyllä kuoli. Mutta eihän niitä synnytyksiä tilastoitu, kun kylillä oli nämä lapsenpäästäjät eivätkä mitkään viralliset kätilöt. Varsinaisia kunnollisia tilastoja on voitu tehdä vasta, kun yhä useampi on synnyttänyt sairaalassa tai ammattitaitoisen kätilön avustamana. Papit eivät merkinneet kuolleiksi kastamattomia lapsia eli siltäkään taholta ei tule apuja. Toki synnytykset olivat muuttuneet turvallisemmiksi 1800-luvun loppua kohden. Hygienian merkitys oli jo ymmärretty, ja lisäksi kätilöitä oli koulutettu jo useita kymmeniä vuosia - tosin lähinnä sairaaloiden tarpeisiin. Lisäksi lääkäreitäki alettiin pyytää kotisynnytyksiin eikä vain lapsenpäästäjää.