Lapsi vajaa 3v, tänään syönyt seuraavia herkkuja:
-keksejä
-rusinoita
-jäätelöä
-tupla-suklaapatukan.
Kiitos lapsen isän/mieheni. Siis joku raja sentään tossa herkkujen mättämisessä pitäis olla! Ja ei, tämä ei ole mikään poikkeuspäivä, vaan mieheni on aina tuommoinen; ei näe mitään pahaa siinä että syöttää lapselle mitä sattuu milloin sattuu.
Kommentit (24)
Meillä kanssa minä olen se, joka rajoittaa tota herkkujen antamista lapsille. Hyvin on kyllä pelkkä sanominen riittänyt. Aika usein menee niin, että mies kysyy multa onko ok antaa jotain herkkuja ja minä sit päätän.
Eikö teidän miehet usko, jos sanoo asiasta?
Erikseen en herkkuja anna, mutta meillä käy paljon vieraita/kyläillään paljon, ja joka päivä on herkkuja tarjolla. Aikani stressasin, sitten totesin että kun lapsen hampaat ja terveys ei kerran kärsi, niin syököön herkkuja. Hyvin on asiat jos lapsen ainoa ongelma on herkkujen määrä. :)
Tässä meidän lapsen herkut seuraaville päiville (vähintään):
- tänään piirakkaa, mehua ja makkaraa (mennään mökille ja illalla tulee vieraita).
- huomenna lähtee mummon kanssa markkinoille, varmasti syö ainakin lättyä ja jätskiä ja tulee karkkien kanssa kotiin. Illalla tulee taas vieraita, ja varmasti jotain makeaa tarjotaan
- sunnuntaina käydään kotimatkalla kylässä, ja siellä pöytä notkuu taatusti herkkuja. Lisäksi saa automatkalla rusinoita tms.
Ja tätä rataa. Kesällä siis matkustellaan paljon sukulaisissa ja kavereiden luona, ja kaikista on ihanaa laittaa lapselle herkkua pöytään, koska lapsi on kahden suvun ainoa lapsenlapsi ja ylipäänsä pikkuinen lapsi.
Erikseen en herkkuja anna, mutta meillä käy paljon vieraita/kyläillään paljon, ja joka päivä on herkkuja tarjolla. Aikani stressasin, sitten totesin että kun lapsen hampaat ja terveys ei kerran kärsi, niin syököön herkkuja. Hyvin on asiat jos lapsen ainoa ongelma on herkkujen määrä. :)
Tässä meidän lapsen herkut seuraaville päiville (vähintään):
- tänään piirakkaa, mehua ja makkaraa (mennään mökille ja illalla tulee vieraita).
- huomenna lähtee mummon kanssa markkinoille, varmasti syö ainakin lättyä ja jätskiä ja tulee karkkien kanssa kotiin. Illalla tulee taas vieraita, ja varmasti jotain makeaa tarjotaan
- sunnuntaina käydään kotimatkalla kylässä, ja siellä pöytä notkuu taatusti herkkuja. Lisäksi saa automatkalla rusinoita tms.Ja tätä rataa. Kesällä siis matkustellaan paljon sukulaisissa ja kavereiden luona, ja kaikista on ihanaa laittaa lapselle herkkua pöytään, koska lapsi on kahden suvun ainoa lapsenlapsi ja ylipäänsä pikkuinen lapsi.
niin, että lapsi ei just esim. automatkoilla vedä enää mitään rusinoita, vaan esim. porkkanatikkuja, omenalohkoja tms. jos nyt ylipäätään on pakko autossa mitään syödä.
Kannattaa myös muistaa, että lihavuus ei ole ainoa mittari terveyden menettämiselle.
eikä ole ikinä syönyt suklaapatukkaa tai muutakaan karkkia, paitsi joskus kylässä maistanut. Keksit ja jätskikin ovat sen verran poikkeavia, että oisko eskimopuikon syönyt tänä kesänä kolme kertaa... tai kaksi.
Minusta vanhempien tehtävä on huolehtia ravitsemuksesta, mihin lukeutuu siis oikeat ravintoaineet eikä herkut...
Jotenkin oon ajatellut että rusinat on hyvä, terveellisempi naposteluvaihtoehto josta lapset tykkää. Meillä lapset 4v ja 1v3kk saavat kyllä oikeastaan aina rusinoita jos pyytävät.
Jotenkin oon ajatellut että rusinat on hyvä, terveellisempi naposteluvaihtoehto josta lapset tykkää. Meillä lapset 4v ja 1v3kk saavat kyllä oikeastaan aina rusinoita jos pyytävät.
kyllä pompsahtaa verensokerit kivasti...
Jotenkin oon ajatellut että rusinat on hyvä, terveellisempi naposteluvaihtoehto josta lapset tykkää. Meillä lapset 4v ja 1v3kk saavat kyllä oikeastaan aina rusinoita jos pyytävät.
kyllä pompsahtaa verensokerit kivasti...
että miksi jogurtti (pikarissa 16o kaloria) ei ole herkku, mutta tikkujäätelö (160 kaloria) on? Miksi jogurtti on hyvästä ja jäätelö pahasta? Entä miksi karkki on pahasta, mutta rusinat hyvästä? Miksi pulla on pahasta, mut vehnäsämpylä hyvästä? En ymmärrä.
Lisäksi ne, joiden lapset ei koskaan saa mitään herkkuja; ettekö käy kylässä/synttäreillä/sukulaisissa koskaan? Vai kiellättekö lapsia ottamasta mitään kahivpöydästä?
meinaatteko kulkea lapsen kanssa teini-ikäisenäkin käsi kädessä, ettei se vaan syö ja juo mitään sopimatonta.
Kyllä siitä saa ja pitääkin nauttia!
Meidän lapset ei ole kukaan juonut koskaan limpparia tai syöneet suklaapatukkaa jne. Vanhin lapsista on jo 7 v.
Syövät kuitnekin tosi epäterveesti ja yksipuolisesti. Kiitos laajojen allergioiden ja nirsouden.
Minusta ap:n lapsi saa liikaa herkkuja ja erityisesti kun on noin pieni vielä. Mitäpä jos kauppaisit ensin miehellesi ja sitten lapselle karkkipäivä käsitteen.
Ap voisi myös kysyä millaisen tulevaisuuden miehensä haluaa lapselleen ? Haluaako tukea liikalihavuutta, ainaista herkkujen syömistä, syömistä suruun, syömishäiriöitä, vitamiini puutoksia, hampaiden reikiintymistä jne. Eihän kaikille noita ongelmia tule mutta se että opetetaan jatkuvasti syömään tuollaista roskaa edistää kyllä tuollaisten ongelmien syntyä. Ja en sitten tarkoita etteikö normaalisti voisi herkutella pari kertaa viikossa tai joskus useamminkin mutta ei jatkuvasti !
Muistui elävästi mieleen, kuinka tarkka noista herkuista olin esikoisen ollessa taapero. Nyttemmin on kummasti suhteellisuudentaju kasvanut. Kun ruokavalio on kunnossa, lapsi syö hyvin ja monipuolisesti, liikutaan paljon kävellen ja pyörällä, voi kesälomalla herkutella ihan hyvällä omallatunnolla.
en koskaan käyttäis lapsestani sanaa "vajaa".. :(
eikä ole ikinä syönyt suklaapatukkaa tai muutakaan karkkia, paitsi joskus kylässä maistanut. Keksit ja jätskikin ovat sen verran poikkeavia, että oisko eskimopuikon syönyt tänä kesänä kolme kertaa... tai kaksi. Minusta vanhempien tehtävä on huolehtia ravitsemuksesta, mihin lukeutuu siis oikeat ravintoaineet eikä herkut...
Ei se lapsi pilalle mene vaikka herkkuja saisikin. Tässä teidän tapauksessa on suuri riski käydä niinkuin siskoni lapsen kohdalla: lapsi ei saanut käytännössä koskaan herkkuja, aina oli joku oma terveellinen vaihtoehto äidillä mukana olipa sitten synttärit tai joulu. Kouluikään asti tuo toimi, kunnes lapsen reviiri laajentui ja silmät avautuivat millaisessa kuplassa hänet oli kasvatettu. Siitä alkoi ahmiminen, herkkujen piilottelu ja salaa syöminen jopa herkkujen varastelu. Tyttö on nyt 11v, ylipainoinen ja auttamattomasti sokeririippuvainen. Siskokin myöntää, että kultaisella keskitiellä herkuttelun suhteen, olisi ehkä vältytty tältä kaikelta. :(
Eli muista ettei se lapsi mene pilalle niistä eskimopuikoista tai muistakaan herkuista. Nyt on sentään helteet pahimmillaan ja mikä viilentää sen mukavammin kuumana päivänä kuin jätski tai mehujää. Voit aiheuttaa toiminnallasi oikesti lapsellesi paljon pahaa, vaikka tietenkin tarkoitat vain hyvää.
mies on kanssa hövelimpi kuin minä, voi itsekin vetää kauheita määriä suklaata kerralla. Mutta meillä lapset syövät kyllä minunkin antamana herkkuja ihan joka päivä. Mutta jälkiruoaksi, jolloin määrät ovat hallinnassa. Ja koska ei ole kielletyn hedelmän houkutusta, eivät herkut heitä kovasti kiinnostakaan. Ateria on kiva päättä esim. karkkiin ja ksylitolipastilliin, ja tälle olen saanut hammashoitajan siunauksen :)
Mainitsemistasi pidän tällaisella helteellä ihan ok'na syödä esim 1 jäätelö per päivä. Rusinatkin on ok eväs tai välipala ja keksistä riippuen niitäkin voi syödä ainakin muutaman kerran viikossa. Kuitenkin esim suklaa ja karkit voisi jättää tiettyyn karkkipäivään. Entä jos vielä puhuisitte miehen kanssa siitä että mitkä on herkkuja ja mitä hyviä välipalavaihtoehtoja olisi? Varmaan ärsyttävä tilanne, tsemppiä sinulle!
ja hampaat hoidetaan hyvin, eipä tuosta mitään elämää suurempaa haittaa ole. Ja plussaa jos herkut annetaan aterian yhteydessä, niin menee samalla happohyökkäyksellä.
Meillä on syöty tänään lettuja hillon kanssa ja jäätelöä. Ja limuakin on tainnut pari lasta huikata.
Eikä rusinoita voi nimetä herkuksi.
Ei millään tajunnut et karkkipäivänä riittää ihan 2-3 irtonamia, jotkalapsi itse valitsee karkkikaupasta.
Sitten pakotin miehen viemään lapsen hammaslääkäriin porattavaksi! Evästykseksi sanoin et mieti mitä olet saanut aikaan. Oletko vielä rakastava ja välittävä isä.
Siihen loppui isojen karkkipussien osto ja mehun litkintä.
Teineinä lapsella ei reikiä eikä paikkoja kun se maitohammas jo putosi. Että silleen, kyllä ne keinot aina keksitään hölmöjä varten!
ja lapsi, joka on saanut kahvipöydästä mitä haluaa - useimmiten ei halua. Tänään kuultua: "En halua marjapiirakkaa, haluan näkkäriä" "Laita pois mehujäätelö" jne.
Jostain syystä jo vähän päälle kaksivuotias tietää eri herkkuja. Kaupassa pyysi karkkeja, joita ei kotona koskaan tarjota ja jotka usein kylässä haluaa sylkäistä pois. Haluaminen tuntuu olevan tärkeämpää kuin syöminen. Saattaisi haluta noita kaikkia ap:n lapsen päivän herkkuja, mutta ei takuulla jaksaisi syödä.
joka päivä on hänen mielestään jokin "poikkeus" ja "juhlan aihe" tms. Juhla ei eroa mitenkään arjesta, kun joka päivä on yhtä juhlaa ja herkuttelua. Enpä osaa auttaa, kun en ole pystynyt omassa perheessänikään saamaan muutosta asiassa.