Lapsi vajaa 3v, tänään syönyt seuraavia herkkuja:

Meidän tyttö söi ekan mansikkaeskimopuikkonsa ½-vuotiaana.1-2-vuotis välin eli viinirypäleillä sen jälkee tuli kurkku ja maustamaton riisikakku.

Nyt 8-vuotiaana on alkanut syödä enempi karllia,kiitos kaverisynttäreiden ja koulussa kavereiden tarjoamien namien.

juu ei ei meillä ole kielletty lasta syömään herkkuja. Ei vain ole koskaan oikein välittänyt niistä, kerrankin oltiin kylässä lapsen ollessa jotain 3-4v. pöydässä monia herkkuja mut hän pyysi kurkkua!

Mnykyisin siis suostuu syömään joitain herkkuja,mut ei läheskään kaikkia.

Painon kanssa ei ole ollut muuta ongelmaa kuin et sitä on liian vähän.

En tietenkään tarkoita et aina pitäisi saada herkkuja,mut eipä tuo nyt niin kovin vaarallista ole jos hampaat pestään päivän päätteksi kunnolla.

Erikseen en herkkuja anna, mutta meillä käy paljon vieraita/kyläillään paljon, ja joka päivä on herkkuja tarjolla. Aikani stressasin, sitten totesin että kun lapsen hampaat ja terveys ei kerran kärsi, niin syököön herkkuja. Hyvin on asiat jos lapsen ainoa ongelma on herkkujen määrä. :) Tässä meidän lapsen herkut seuraaville päiville (vähintään): - tänään piirakkaa, mehua ja makkaraa (mennään mökille ja illalla tulee vieraita). - huomenna lähtee mummon kanssa markkinoille, varmasti syö ainakin lättyä ja jätskiä ja tulee karkkien kanssa kotiin. Illalla tulee taas vieraita, ja varmasti jotain makeaa tarjotaan - sunnuntaina käydään kotimatkalla kylässä, ja siellä pöytä notkuu taatusti herkkuja. Lisäksi saa automatkalla rusinoita tms. Ja tätä rataa. Kesällä siis matkustellaan paljon sukulaisissa ja kavereiden luona, ja kaikista on ihanaa laittaa lapselle herkkua pöytään, koska lapsi on kahden suvun ainoa lapsenlapsi ja ylipäänsä pikkuinen lapsi.

Ihan OT elämänne kuulostaa tosi kivalta. :)

Meilla ei koskaan ollut enka lapsilla sellaista pitanyt koska en oikein ymmarra syyta. Toki jos muuten joka paiva syodaan eika vanhemmat saa omaa karkkien ostamistaan muuten kuriin, 4 v tuskin itse niita ostaa?

Meilla on tuttavaperheita joissa karkkipaiva ja jotenkin se meno on niina paivina ihan hurjaa. Syodaan koko pussi ahmien ja karmea kyttays ettei muiden pusseissa ollut joten omasta poikkeavaa. Iso osa niista kavereista joilla oli karkkipaiva ovat aikuisina naita pullahiiria ja ahmijoita.

Erikseen en herkkuja anna, mutta meillä käy paljon vieraita/kyläillään paljon, ja joka päivä on herkkuja tarjolla. Aikani stressasin, sitten totesin että kun lapsen hampaat ja terveys ei kerran kärsi, niin syököön herkkuja. Hyvin on asiat jos lapsen ainoa ongelma on herkkujen määrä. :) Tässä meidän lapsen herkut seuraaville päiville (vähintään): - tänään piirakkaa, mehua ja makkaraa (mennään mökille ja illalla tulee vieraita). - huomenna lähtee mummon kanssa markkinoille, varmasti syö ainakin lättyä ja jätskiä ja tulee karkkien kanssa kotiin. Illalla tulee taas vieraita, ja varmasti jotain makeaa tarjotaan - sunnuntaina käydään kotimatkalla kylässä, ja siellä pöytä notkuu taatusti herkkuja. Lisäksi saa automatkalla rusinoita tms. Ja tätä rataa. Kesällä siis matkustellaan paljon sukulaisissa ja kavereiden luona, ja kaikista on ihanaa laittaa lapselle herkkua pöytään, koska lapsi on kahden suvun ainoa lapsenlapsi ja ylipäänsä pikkuinen lapsi.

kyllä minäkin ymmärrän herkuttelun silloin kun käy vieraita, käydään itse kylässä, yms. "syyt" herkutella. Ja näin kesäisin minusta voi jäätelöä ja pillimehujakin nauttia useammin. Mutta tuommoinen turhanpäiväinen herkkujen tuputtaminen, jota mieheni monesti harrastaa, on mielestäni turhaa.

ap