Auttakaa! (lapsen kasvatusasiaa...)

ADHD?

Meillä tuleva eskarilainen mököttää ja on sen näköinen, että mikään ei ole koskaan hyvin. Itkee heti, jos jotain ei tehdä hänen halunsa mukaan ja mikään ei ole kivaa, mitä päivän aikana tehdään (vaikka oikeasti olisi ollut kivaa). Uhmailee myös kovasti vastaan, jos ei jotain halua tehdä ja yrittää pompottaa muita. Tiuskii myös, että "joo, joo..kohta..just olin menossa" yms. Kait tää on jokin vaihe..ainakin toivon niin? Niin se vaan meidän aurinkoinen vauva/taapero on muuttunut..saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Tai ehkä pikemminkin jättänyt kasvattamatta. Katso peiliin, sieltä se vika löytyy.

Muistatko sanoa AINA ensin ystävällisesti?



Tiedän ,ei ole helppoa noista kumpikaan mainittu, mutta niistä voi aloittaa.



Lisäksi juoksemisesta palaveri ja selväksi että missä saa juosta, missä kävellään. Älä kiellä juoksemasta kun muistutat, vaan sano että "kävele", myönteinen ohjeistus uppoaa paremmin kuin nega. Sama huutamisessa, älä kiellä huutamasta, sano että "puhu ihan normaaliäänellä". molempia saat toistaa kuin papukaija ja pitäisi musitaa arjessa vielä sanoa välillä että "oi kuinka maltat jutella rauhallsiesti ja osaatpa jo hienosti malttaa kävellä jne." kun on sopiva hetki jomman kumman osalta. Näiden osalta tarpeen vaatiessa liikennevalot käyttöön. Askartele pyörylät ja aluksi nostat punaisen kun on tarvis ja keltaisen kun on varoitu ja aina ensin varoitus ja puheäänellä myönteinen ohje. Katso, että poika huomaa keltaisen läpyskän. Keltainen välähtää vain kerran ja sitten tulee punainen. Punaisesta tulee mörtsi naama kalenteriin ja jos koko päivä ilman punaista, niin naurunaama kalenteriin ja viikon rivi tietää jotain kivaa (leffa, kiva retki jne. jne.). Alussa syytä olla oikeasti ne pyörylät yhden-kaksi päivää ja sitten vain alat varoittaa niistä puhumalla, että kohta äiti sanoo että keltainen välähtää ja sitten on jo vaara punaisesta. Jos poika sanoo että ei ole keltainen kiekko mukana, ei voi välähtää, nii nsanot ettei ole kiekosta kiinni, vaan siitä onko vauhti oikeassa paikassa kävelyä ja juoksu oikeassa paikassa ja onko melutaso sallittu.



Kun saat nämä asiat etenemään, edes piirun paremmiksi, niin sitten vain kehiin järjestelmällinen puuttuminen käytökseen. Hyvän käytöksen päivä on tarra ja tarrarivistä tulee kiva ylläri (legominifigu tms.) Ja taas ensin sovitaan mikä on hyvää käytöstä ja mikä ei ja esimerkkejä ja niistä olisi hyvä tehdä muistutuskuviot piirtämällä ja taas myönteisesti muotoille. "Olen ystävä" mieluummin kuin "pitkä litannia että ei saatuuppia, ei saa potkia, ei saa lyödä, ei saa purra jne." ja riittää kun tekee vaikka kaksi hymynaamakaverusta kuvaamaan tätä ystävä-asiaa kun käytte tarpeen vaatiessa läpi mistä siinä olikaan kyse. Jääkaapin oveen ne käytösohjeet,eli myönteiset seikat joista muistutuksena tikku-ukkokuva, niin virheen sattuessa on helppo mennä katsomaan missä meni pieleen (ota varalta muutama kopio, sillä poika saattaa aluksi jonkin kerran repiä ne raivoissaan). Jos naamasysteemi ja tarrasysteemi ei toimi viikon syklillä, niin ottakaa aluksi 3 päivän suora palkintotavoitteeksi. Pidä huoli että toisesta on eri tyyppiset palkinnot kuin toisesta, esim. yhteistä kivaa toisesta ja joku pieni kiva keräilylelu toisesta (en suosittele karkkia ja sokerihumalaa villikolle).



Näitä voi kokeilla, mutta en takaa että toimii. Vaatii joka tapauksessa pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä. Johdonmukaisuus on tarpeen, koko liikennevalo-naamarivisysteemi ja tarrasysteemi vesittyy jos käyt lepsuksi tai jos alat osoittamaan huutamalla tunnetilojasi kun äijä käy näissä tilanteissa hermoon.



Jos eskarissa samaa pulmaa, niin kerro jos otat käyttöön näitä systeemejä, niin voitte pitää yhdenmukaisina ne tarhan kanssa.

kusipäiden määrä tällä planeetalla vakio ja jostakinhan nekin sikiää, sulle nyt on vaan yks sattunut. Hyvää loppuelämää!

siellä vissiin toinen kiintiökusipää. Oikein miellyttävää loppuelämää!

Tai ehkä pikemminkin jättänyt kasvattamatta. Katso peiliin, sieltä se vika löytyy.

mitä suosittelet? Saunan taakse molemmat? AP

eskariopen kanssa. Lapsesi käytös on sellaista, jolla hän valitettavasti joutuu ryhmän silmätikuksi. Usein vielä muut vanhemmat puutuvat juuri tuollaisten lasten käyttäytymiseeen moittimalla ja syyllistämällä häntä henkilökunnalle "se on opettanut meidän lapsille...se aloittaa riidat...jne. Vaikka lapsi ei olisi edes paikalla joutuu hän helposti syytetyksi!

Kun eskariope tietää lapsesta etukäteen , pystyy hän ennakoimaan monia tilanteita ja muokkaamaan oppimisympäristöä sellaiseksi, ettei lapsesi joudu hankaliin tilanteisiin. Voimia tulevaan syksyyn ja iloista eskarin , lto

asiallisesti vastanneille! Välillä vaan tuntuu et ei milllään enää jaksa tätä jatkuvaa sotaa... jos sanon nätisti niin se on sama ku ei sanois ollenkaan. Jos huudan, joutuu huutamaan joka kerta kovempaa. AP

Tai ehkä pikemminkin jättänyt kasvattamatta. Katso peiliin, sieltä se vika löytyy.

mitä suosittelet? Saunan taakse molemmat? AP

sen sanoit :DDD

Tai ehkä pikemminkin jättänyt kasvattamatta. Katso peiliin, sieltä se vika löytyy.

mitä suosittelet? Saunan taakse molemmat? AP

sen sanoit :DDD

sanonut!

Tai ehkä pikemminkin jättänyt kasvattamatta. Katso peiliin, sieltä se vika löytyy.

mitä suosittelet? Saunan taakse molemmat? AP

sen sanoit :DDD

sanonut!

Olisin voinut kirjoittaa sinun viestisi, olen jopa ajatellut että tämän palstan vihamielisestä ilmapiiristä huolimatta tekisin saman aloituksen.



Olen ihan hukassa kohta 6-vuotiaan kohta-eskarilaiseni kanssa. Tietenkin hänen käytöksellään on tekemistä sen kanssa miten olen hänet kasvattanut, mutta kun nyt tässä tilanteessa ollaan niin tarvitsisin ihan käytännön neuvoja miten kaivaa meidät takaisin ihmisten ilmoille. Mistä apua voi saada? Mun keinoni alkavat olla ehtyneet, enkä enää pysty olemaan koko ajan rakentava häntä komentaessani vaan sorrun huutamaan ja syyllistämään. On niin eri asia kieltää asiallisesti ensimmäiset sata kertaa tai vielä kaksikin sataa, tai kolme sataa kertaa, mutta kun mitään muutosta käytöksessä ei tapahdu niin alan olla tilanteelle jo ikään kuin allerginen, ja ahdistun ihan kohtuuttomassa määrin.



Tilannetta ei paranna sekään, että toisen lapseni kanssa tällaista ongelmaa ei ole (lapseni ovat sekä hyvässä että pahassa aina olleet aivan toistensa vastakohdat), sillä ensinnäkin toisen lapsen käytös rajoittaa meidän elämäämme tavoilla jotka vaikuttavat myös toisen kokemuspiiriin, ja toiseksi pelkään että hankalamman lapsen käytöstä saattaa jopa pahentaa se että hän on kateellinen siitä miten paljon helpommin asiat sujuvat toisen kanssa.

sen sijaan kyllä tekee uhkaavia eleitä (on lyövinään) ja uhkailee sanallisesti.



t. edellinen

... te tarvitsette kyllä ammattiapua. Soita perheneuvolaan ja varaa aika. Syyllisten etsiminen ei muuten ehkä aina ole tarpeen. Mutta väkivaltaisuus ainakin pitäisi saada kuriin.

Lapsesi taitaa olla aika fiksu ja testaa sua?



Sun täytyy olla äärimmäisen rauhallinen teoissasi ja ÄÄRIMMÄISEN johdonmukainen! Vain sillä tavoin saat ansaituksi lapsesi kunnioituksen. Ja siltinkin lapsesi tulee haraamaan vastaan. Taitaa olla sellainen luonne, että vaikka tietäisi olevansa väärässä, ei sitä myönnä. Siksi on tärkeää, että äiti tietää väärässä olemisen kuitenkin, jotta lapsi säilyttää kasvonsa.



Älä selittele lapselle, jäät aina toiseksi. Toimi ja rauhallisesti.

tarkoitan tilanteesta poistamista (omaan huoneeseen, jäähypaikkaan jne), pois ottamista (jos huitoo tai sotkee jollain), rangaistusta (josta on varoitettu ensin).



Lisäksi kehumista ilman lässytystä, tuon kaltaiset lapset inhoavat lässytystä.



Sun täytyy nyt vaan olla rauhallinen auktoriteetti.

kun omat lapset ovat tosi kilttejä ja helppoja... mutta mielestäni täällä on tullut pari hyvää neuvoa: ensinnäkin suosittelisin tosiaan, että ottaisit yhteyttä perheneuvolaan tms., josta saat tukea ja apua.



Toiseksi suosittelisin samaa mitä joku aiemmista: aloita sanomalla ystävällisesti. Aikanaan kun olin itse opetusharjoittelussa, sain ohjaajaltani hyvän neuvon: käytä kaikki "puuttumisasteikon" asteet järjestyksessä: jos tilanne ei ole kovin paha, voit vaikka vaan mennä seisomaan lapsen viereen osoittaaksesi, että huomaat, mitä hän tekee. Kun lapsi alkaa osoittaa enemmän merkkejä huonosta käytöksestä, ohjaa häntä ystävällisesti. Huutamista, uhkailua tai rankaisemista kannattaa käyttää vasta viimeisenä keinona. Lapsi tottuu niihin helposti, ja olen huomannut, että ainakin koulussa tietyt lapset ovat tulleet "immuuneiksi" open karjunnalle, koska ovat tottuneet siihen jo kotona.



Kolmanneksi, ole sisukas. Tilanne ei varmasti muutu kovin nopeasti, koska lapsi on tottunut siihen. Alku voi olla tosi rankkaa, koska joudut varmasti vääntämään kaikesta mahdollisesta.



Neljänneksi toinen opetusharjoittelun ohjaajani neuvo: ole ystävällinen mutta JÄMPTI. Tämä tarkoittaa, että pysyt päätöksessäsi ja sanassasi. Jos olet sanonut lapsellesi, että jokin käytös ei ole sallittua, älä katso sitä läpi sormien, vaikka kuinka väsyttäisi, etkä milläään jaksaisi puuttua. Monesti olen (työssänikin) nähnyt aikuisia, jotka kieltävät jotain, mutta kiellon rikkomisesta ei sitten seuraakaan mitään. Lapsi tietysti tajuaa nopeasti, että aikuisen sanat ovat pelkkää diipadaapaa.



Tosiaan en osaa neuvoa sinua vanhemman näkökulmasta, mutta opena olen huomannut, että nämä keinot toimivat usein. Tuleva huono käytös kannattaa ennakoida ja ehkäistä jo ennen, kuin tilanne riistäytyy käsistä, koska silloin se on vaikeaa.



t. ope

http://www.ilonhippu.fi/tunnekurssit-ja-ohjaukset/

Suosittelen!

ei olla "uskallettu" laittaa mihinkään harrastukseen, koska pelätään ettei tule toimeen siellä... vetää vaikka turpaan toisia lapsia jos joku juttu ei miellytä. AP

teillä on vain yksi lapsi?

ensimmäisistä hetkistä. Nyt saa ilolla katsoa, miten lapsesta tuli mukava, suosittu, toiset huomioiva reipas teini, joka osaa käyttäytyä erilaisissa tilanteissa.

Lapsen riehakas temperanmentti tarkoittaa sitä, että lapsi on saanut elää kuin pieni eläin pellossa.