Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko kenenkään lapsi oppinut puhumaan vasta kolmevuotiaana (tai vanhempana)?

Vierailija
21.07.2011 |

Jos lapsi oppi myöhään puhumaan, oliko kaikki lapsella ok muuten kehityksessä, vai paljastuiko myöhemminkin esimerkiksi oppimisvaikeuksia?



Lapseni täyttää pian kolme ja on puheeltaan kaksivuotiaan tasolla. Päiväkodissa ja puheterapeutilla ei olle huolissaan, koska on muuten täysin ikäisensä tasolla, mutta puhe on tosi epäselvää ja lauseet lyhyitä. Minä kuitenkin alan olla jo tosi huolissani, koska puheen kehitys on niin hidasta. Olisi siksi kiva kuulla muiden kokemuksia.

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

oppi tosin puhumaan noin 2,5-vuotiaana, mutta hitasti ja sanoissa hassuja sekoamia pitkään. Kouluiässä paljastui lukihäiriö ja asperger. Älylliseti ei mitään vikaa, pikemminkin päin vastoin - sitäkin on tutkittu useampaan kertaan, koska sen kulihäiriön takia numerot on aivan helvetin huonoja.

Vierailija
2/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan kuten muutkin: 1-vuotiaana "äiti" ja siitä sitten sanavarasto karttui.



2-3 -vuotiaan aloin ihmetellä jo opittujen sanojen unohtumista ja sitä, että tehnyt sanapareja ollenkaan: "anna leipää"



3-vuotiaana ruvettiin tutkimana kielenkehityksen viivettä ja 4-vuotiaana jo oltiin varmoja dysfasiasta.



6-vuotiaana hän sai lievän kehitysvammaisuuden diagnoosin. Kehitysviivettä oli muillakn alueilla ja kielenkehitys oli vain osa sitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta lapsi on vielä alle kouluikäinen, joten oppimisvaikeuksista en osaa vielä sanoa.



Sosiaalinen, hyvin leikkivä ja iloinen lapsi on, joten eivät ole olleet päiväkodissa huolissaan. Nyt kun lapsi täyttää neljä, niin puhetta tulee paljon, mutta vielä vuosi sitten puhe oli yksittäisiä (hyvin epäselviä) sanoja. Edelleen äänteitä puuttuu runsaasti, mutta pääasia (minusta) on, että sanavarasto on runsas ja hän tuottaa puhetta.



Meillä on myös kaksi muuta lasta joiden puheenkehitys on ollut normaalia (tai normaalia nopeampaa), joten ero on todella suuri.

Vierailija
4/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen todella iloinen, että uskalsin vaatia lapselle tutkimuksia ja puheterapiaa varhain. Se aloitettiin jo 4-vuotiaana. Hän on hyötynyt myös kuvakommunikaatiosta.



Poika kehitteli ikioman kielen, jota käytti kyllä loogisesti, mutta sitä ymmärsi vain lähipiiri. Hän vaihtoi "suomeen" 5-vuotiaana. Nyt nuorena aikuisena hän saa itsensä ymmärretyksi ihan hienosti, mutta voi tarvittaessa käyttää asiointiin puhevammaisten tulkin apua.

Vierailija
5/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

meilläkin lapsi sanoi ensimmäiset sanansa yhdeksänkuisena, mut unohti ne sitten, ja puhe ei mennyt ollenkaan eteenpäin pitkään aikaan.



Oliko teillä muilla nähtävissä mitään muita "oireita" lapsen tulevista kehitysvaikeuksista kuin viivästynyt puheen kehitys? Millä tavalla ne näkyivät?



Minua huolestuttaa lapsen puheessa erityisesti se, että vaikka lapsi osaa kaikki äänteet, hänellä menee yksinkertaisetkin sanat ihan päin männikköä, äänteet ja tavut menevät sekaisin ym. Hän myös tarvitsee tavattoman monta toistoa oppiakseen jonkun sanan. Tavutan sanat taputtamalla ja se vähän auttaa, mutta jotenkin tuntuu ettei lapselle on puhe ihan tosi vaikeaa.



ap.

Vierailija
6/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi sanoi 10-kuisena sanan äiti.

Seuraavat sanat tulivat 1,5-vuotiaana - noin kymmenen lisää.

Piiitkä tauko ja vähän päälle 2-vuotiaana muutama lisää.



Olemme jo puheterapiassa. Lapsi aloittaa kohta tarhan (2v9kk) ja vie kahden paikan tarhassa. Näin suositteli puheterapeutti.



Lapsi on hauska, iloinen, vilkas ja sosiaalinen. Mutta ei puhu. Huoli kiristää kurkkua joka päivä ) `:

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

on kolme oppinut,mutta diagnoosihan on noilla dysfasia.toivottavasti tuolla nuoremmalla ei ole tota. kaikilla noilla kolmella on eri tasoiset.ratakiskoahan sitä päivittäin saa väännellä,mutta muuten pärjäävät ihan hyvin.

Vierailija
8/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Diagnosoitiin dysfasia.

Erittäin taitava lapsi muuten.

Kielet ja äidinkieli on koulussa vieläkin vaikeita, yläkoulussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotain erityistä, mikä pitäisi ottaa huomioon arjessa lapsen puheen tukemiseksi? Entä suositteliko puheterapeutti päivähoitoa lapsen puheen kehittymiseksi? (Tätä kysyn siksi, että meillä lapsi on tarhassa 3*3h/vko ja mietin pitäisikö olla enemmän...toisia lapsia tapaa kuitenkin joka päivä.)



Minäkin koen ahdistavana ja aika turhauttavana sen, että lapsi ei puhu. Nytkin lapsi siis leikkii tässä jalkojen juuressa ja juttelee leluilleen, ja se puhe on ihan pienen taaperon puhetta, sellaista pulputusta josta ei löydä rytmiä eikä erota oikein sanojakaan. Teen hänen kanssaan paljon harjoituksia joka päivä, soitamme, luen kirjoja jne. mut ei niillä näytä olevan mitään vaikutusta. Haluaisin, että lapsi pääsisi syksyllä tutkimuksiin, koska jos jokin on vikana, niin nyt siihen pitäisi jo voida puuttua. Ja vaikka lapsi on muuten ikäistensä tasolla, minulla on jotenkin epämääräinen olo, että jokin on vialla, ja se tulee aina kun katson kuinka lapsi toimii toisten lasten kanssa. En osaa sitä eritellä, mutta hän on jotenkin erilainen.

ap.

Vierailija
10/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

sanoi pari sanaa vuoden iässä minkä jälkeen kaikki katosi. 2,5vuotiaana alotettiin puheterapia ja meille ainakin suositeltiin heti osapäivä päivähoitoa. Lapsi oli joka aamupäivä päiväkodissa puheterapeutin suosituksesta. Sai ekan kerran kuulla muiden lasten puhetta ja "reissuvihko" oli käytössä, että itse tiesin mitä päiväkodissa oli päivän aikana tapahtunut. (itse olin siis nuorimman kanssa kotona).



Nyt poika 6v. muutama kirjain tulee JOSKUS vääriin, puheterapia jatkuu 10 kerran jaksoissa silloin tällöin (eli harvakseltaan) . Puhuu koko ajan ja käyny monissa testeissä ja minä palavereissa ja kaikissa tullut esille että pojalla ei mitään häikkää, niin valmis jo eskariin ja kouluun. Itsekin huomannut saman. Puhe jouduttiin vaan jostain syystä laittamaan alkuun viikottaisella puheterapialla ja 4vuotiaana alkoi puhumaan "kunnolla"



Eli ei kannata heti olla huolissaan jos lapsesi vielä kovin pieni. Me saimme myös kotiin paljon harjotuksia mutta laiskana ihmisenä ne jäivät tekemättä. puheterapeutti teki vain ihmeitä kun pelkäsin jo pahinta että lapsessa jotain "vikaa"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

nyt on 7v koulun aloittaja ja puhe hyvää. 4v käytiin puheterapiassa. alussa puheesta puuttuivat useamman vuoden kaikki konsonantit, sitten niitä alkoi tulla hirmuista vauhtia.



Saa nähdä nyt kun koulun aloittaa, että miten lukeminen lähtee käyntiin. meillä isommat oppineet lukemaan 6v täytettyään eskarissa ja toinen 7,5v koulussa joululomalla. ja heillä ei puheessa muuta vikaa kuin ärrä tuli vasta koulussa.

Vierailija
12/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotain erityistä, mikä pitäisi ottaa huomioon arjessa lapsen puheen tukemiseksi? Entä suositteliko puheterapeutti päivähoitoa lapsen puheen kehittymiseksi? (Tätä kysyn siksi, että meillä lapsi on tarhassa 3*3h/vko ja mietin pitäisikö olla enemmän...toisia lapsia tapaa kuitenkin joka päivä.)

Minäkin koen ahdistavana ja aika turhauttavana sen, että lapsi ei puhu. Nytkin lapsi siis leikkii tässä jalkojen juuressa ja juttelee leluilleen, ja se puhe on ihan pienen taaperon puhetta, sellaista pulputusta josta ei löydä rytmiä eikä erota oikein sanojakaan. Teen hänen kanssaan paljon harjoituksia joka päivä, soitamme, luen kirjoja jne. mut ei niillä näytä olevan mitään vaikutusta. Haluaisin, että lapsi pääsisi syksyllä tutkimuksiin, koska jos jokin on vikana, niin nyt siihen pitäisi jo voida puuttua. Ja vaikka lapsi on muuten ikäistensä tasolla, minulla on jotenkin epämääräinen olo, että jokin on vialla, ja se tulee aina kun katson kuinka lapsi toimii toisten lasten kanssa. En osaa sitä eritellä, mutta hän on jotenkin erilainen.

ap.

ei suositeltu päivähoitoa, enkä olis laittanutkaan. hoidettu kotona eskariina sti, niin kuin muutkin perheen lapset, jotka puhuivat hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkoi puhumaan vähän ennen neljää vuotta, mutta sitten suoraan kokonaisia lauseita. 30 vuotta myöhemmin on koulutukseltaan tohtori. Ei diagnosoitu eikä kokenut oppimisvaikeuksia, dysfasiaa tms.

Vierailija
14/14 |
21.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitten olikin varsinainen "papupata".

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yksi kolme