Lue keskustelun säännöt.
Lasten vastuunottaminen ja kotityöt ennen ja nyt
19.07.2011 |
Ihmettelen miksi nykyään katsotaan "pahana" lapselle vastuunantamista. Kotitöistä maksetaan palkkiota imurointi 2 e, huoneensiivous 1e jne. Eikö kotityöt kuulu jokaisen perheenjäsenelle muutenkin. Tietenkin jotkut lapset keräävät näillä kotitöillään viikkorahan itselleen. Lasta ei saisi jättää yksin, mutta kun tulee aika jolloin joutuu olemaan yksin, iltapäiväkerhoa ei ole tai muuta, voi se olla vaikeaa jos ei ole ennen ollut. 80-luvun lapsena ja 90-luvun nuorena hoidin nuorempia sisaruksia usein, hain heidät tarhasta ja hoidin kotona kunnes vanhemmat tulivat töistä. Monet kaverini kertovat hoitaneensa sisaruksiaan paljon, vaikka itsekin saattoivat olla 12 ikäisiä. Ei se työltä kuitenkaan tuntunut. Kaverini lapset ovat tarhassa ja koulussa, samassa rakennuksessa on molemmat. Äiti vei lapset pihaan ja vanhempi koulussa oleva lapsi vei nuoremmat ensin tarhaan ja meni siitä kouluun, joka siis samassa rakennuksessa. tämä ei ollut sallittua hoidon mukaan. Äidin piti viedä lapset tarhaan asti, äiti näki siis autosta että menivät sisälle. ymmärrän, että tarhalla on omat määräyksensä.
En halua pahalla sanoa, vain ihmettelen suuresti missä on nykyään lasten vastuunottaminen. Vaikka itse haluaisi lapselle vastuuta antaa, ei yhteiskunta sitä suvaitse. Aika on muuttanut paljon, vielä 20-30 vuotta sitten lapset auttoivat vanhempiaan töissä ja heinäpelloilla, ei siitä palkkaa saanut. Se kuului kotitöihin ja auttamiseen.
Kommentit (9)
Se riittää.
Tietysti siivoavat omat huoneensa, mutta sehän on kai selvä?
Meillä on aina panostettu mahdollisimman vapaaseen ja luovaan leikkiin. Myöhemmin keskustelutaitojen ja kriittisen näkökulman opettamiseen.
Siivoaminen nyt on sellaista, jonka oppii ja ehtii omassa kodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ilmaiseksi heinätöissä. Ei siellä palkkoja kukaan kysellyt, kun lomasta viikko oltiin heinäpellolla. Se kuului normaaliin auttamiseen.
Nyt jos sanoo kaupunkilaisserkulle, että tervetuloa heinäntekoon, saa palkakseen naurun.
ilmaiseksi heinätöissä. Ei siellä palkkoja kukaan kysellyt, kun lomasta viikko oltiin heinäpellolla. Se kuului normaaliin auttamiseen. Nyt jos sanoo kaupunkilaisserkulle, että tervetuloa heinäntekoon, saa palkakseen naurun.
Toisten auttaminen, mitä se enään on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ilmaistyö viikon jollain pellolla ei ole enää sitä.
Olen ollut juurikin tällainen isosisko 80-luvulla, joka lähetti kouluun, otti vastaan ja teki ruuat kolmelle nuoremmalleen 12-vuotiaasta alkaen. Kieltämättä, opin taatusti hoitamaan lapsia ja tekemään ruokaa, mutta voi luoja miten väsynyt olin! Ärisin sisaruksille. Omaa vapaa-aikaa ei jäänyt paljonkaan. Ei se ole mielestäni lapsen elämää.
Kannoin vastuuta niin paljon kaikesta, etten osaa lopettaa sitä ikinä. Luulisin, että näillä velvoitteilla on kasvatettu "liian kilttejä tyttöjä". On vieläkin erittäin vaikeata tietää mitä minä itse haluan ja varsinkaan toteuttaa sitä.
En ole katkera kenellekään, se oli tuon maailman toimintatapa. Mutta omani (5kpl) olen halunnut päästää vähemmällä.
Heillä ei ole pakollisia kotitöitä, mutta auttavat ihan kaikessa, jos vain pyydän. Heidän täytyy ensisijaisesti käydä koulunsa hyvin, nukkua ja kasvaa. Ja huolehtia huoneensa kunnosta pääosin.
Olen opettanut kaikki myös pyykkäämään, laittamaan ruokaa, pesemään vessan, käymään kaupassa, asioimaan Kelassa... Mutta kotona ei tarvitse olla työleirillä. En myöskään ole jättänyt heitä ilman hoitajaa yön yli kuin pitkällä yläasteiässä. Iltahoitajat järjestin myös töissä ollessani.
Näillä opeilla on nyt 1 poika jo maailmalla ja hoitaa itse huushollinsa ja paperityönsä. Toinen lähdössä, on puolet ajasta kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ilmaistyö viikon jollain pellolla ei ole enää sitä.
Helvetin rasittavaa neuvoa yksinkertaisimpiakin kotihommia itsensä ikäiselle kämppikselle...