Lue keskustelun säännöt.
Paras koirarotu lapsiperheeseen, ulkokoiraksi?
19.07.2011 |
Pitäisi tarjeta ulkona talvellakin, ja olla hyvä ja varmaluonteinen lasten kanssa. Uskaltaako harkita aikuista tai jo yhdessä tai kahdessa kodissa ollutta koiraa (esim. samojedi tai saksanpaimenkoira)? Vahtikoiraominaisuudet (ulkonäkö) ei olisi pahitteeksi kuitenkaan omien lasten turvallisuutta riskeeraamatta.
Kommentit (59)
äidin allergian takia.
Ja todellakin ovat olleet onnellisia koiria. Eivät ne ole yksin olleet yhtään sen enempää kuin sisäkoiratkaan. Niillä on aina ollut hyvin lämpöeristetty koppi. Lisäksi iso katettu kuisti ja aidattu piha. Kopeissa on ollut myös lämmitys, mutta jos sen on laittanut päälle niin koirat eivät ole viihtyneet siellä.
Kaikki lapinkoirat ovat olleet sellaisia, että vaikka lunta sataa niin tykkäävät maata lumihangessa niin, että lopulta ei näy kuin nenänpää lumen alta. Ja kun kokeilee turkkia niin se on todella lämmin heti parin sentin syvyydestä ja pohjavillaan on ollut todella paljon.
Väitän, ettei koiran onnellisuus ole kiinni siitä, että onko koira sisäkoira vai ulkokoira. Se on ihan muista asioista kiinni...
Eli rohkeasti vaan esim. lapinkoiran ostoon, jos vaan puitteet ulkoikoiralle on kunnossa. Eli lämperistetty koppi, iso aidattu piha ja niin, että pääsee kuistille/terassille tervehtimään ihmisiä ja olemaan kaikessa touhussa mukana ulkona. Lisäksi kunnon lenkkejä useampi päivässä vaikka saisikin olla pihalla vapaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tosiaan useampi koira... Lapinkoiraa en pitäisi ainoana koirana aidatussa tarhassa..
ovat onnellisempia asuessaan pääosin ulkona, mutta sitä en käsitä, miten kokonaan tai lähes kokonaan ulkona asuvat koirat voivat saada ihmisten seuraa yhtä paljon kuin sisällä asuvat koirat.
Esim. oletetaan, että kahdella työssäkäyvällä on molemmilla koira, toisella sisä- ja toisella ulkokoira. Ajatellaan vaikka talvipäivää. Aamulla koiranomistajat heräävät: sisäkoira voi vaikka herättää omistajansa, joka on koiran kanssa koko ajan kunnes lähtee aamulenkille. Ulkokoira näkee omistajansa vasta, kun tämä tulee hakemaan koiraa lenkille ulkotarhasta (ok, kyllähän aamulenkille lähdetään nopeasti, mutta silti). Työpäivän ja -matkojen ajan molemmat koirat ovat yksin (ulkokoiralla voi tällöin olla hauskempaa). Töistä tullessa lenkitys, jonka jälkeen varmaan molempien omistajien on syötävä jotain -> sisäkoira voi olla omistajansa seurassa kun tämä kokkaa ja syö, ulkokoira taas ei. Tämän jälkeen toki ulkokoiran omistaja voi mennä touhuamaan koiran kanssa tarhaan, mutta kuinka moni siellä viettää pakkasella koko illan tai edes yli tunnin? Sisäkoira on taas koko ajan omistajansa kanssa. Sitten iltalenkki, jonka jälkeen ulkokoira tarhaan ja eroon omistajastaan, sisäkoira taas saa olla jälleen koko illan ja yön omistajansa seurassa (tiedän monia koiranomistajia, joilla koirat nukkuvat jonkun perheenjäsenen sängyssä).
Siis en tarkoita millään tavalla kritisoida "hyvää" ulkokoiran pitoa, en vaan mitenkään tajua miten ulkokoirat "eivät ole yhtään sen enempää yksin" kuin sisäkoirat.
äidin allergian takia.
Ja todellakin ovat olleet onnellisia koiria. Eivät ne ole yksin olleet yhtään sen enempää kuin sisäkoiratkaan. Niillä on aina ollut hyvin lämpöeristetty koppi. Lisäksi iso katettu kuisti ja aidattu piha. Kopeissa on ollut myös lämmitys, mutta jos sen on laittanut päälle niin koirat eivät ole viihtyneet siellä.
Kaikki lapinkoirat ovat olleet sellaisia, että vaikka lunta sataa niin tykkäävät maata lumihangessa niin, että lopulta ei näy kuin nenänpää lumen alta. Ja kun kokeilee turkkia niin se on todella lämmin heti parin sentin syvyydestä ja pohjavillaan on ollut todella paljon.
Väitän, ettei koiran onnellisuus ole kiinni siitä, että onko koira sisäkoira vai ulkokoira. Se on ihan muista asioista kiinni...
Eli rohkeasti vaan esim. lapinkoiran ostoon, jos vaan puitteet ulkoikoiralle on kunnossa. Eli lämperistetty koppi, iso aidattu piha ja niin, että pääsee kuistille/terassille tervehtimään ihmisiä ja olemaan kaikessa touhussa mukana ulkona. Lisäksi kunnon lenkkejä useampi päivässä vaikka saisikin olla pihalla vapaana.
ja me lapset (ja yleensä kaikki naapureidenkin lapset) oltiin ulkona monta tuntia päivässä, myös talvisin. Hoidettiin koiria ja leikittiin niiden kanssa, ei naapureiden sisäkoirat nauttineet ollenkaan samalla tavalla lumessa telmimisestä kuin meidän koirat. Joskus koirat saivat tulla käymään sisällä (tai salaa tuotiin, kun äiti ei ollut kotona :)) mutta koirat halusivat alle 10 minuutissa jo ulos.
Ja kesällä oltiin aamusta iltaan ulkona, myös syötiin usein pihalla (grillattiin). Ja kyllä koirat nauttivat pihalla juoksemisesta ja leikkimisestä myös silloin kun me oltiin sisällä. Koirat keksivät kivasti tekemistä, kun vaan ympäristö on siihen sopiva. Ja kun koiria oli kaksi niin luontaista liikuntaa ja leikkimistäkin riitti moneksi tunniksi päivässä. Väitän, että koirat elivät oikeasti onnellista koiranelämää.
Tiedän paljon perheitä, joissa koira käytetään nopealla lenkillä aamulla, työpäivän on yksin sisällä (jossa ei voi leikkiä samalla tavalla kuin ulkona keppien ym kanssa) ja illat kuluvat harrastuksissa, yön koira nukkuu eteisessä (ettei tassuista tule ääniä pitkin yötä). Väitän, että koira olisi onnellisempi ollessaan saman ajan ulkona (jos vaan olisi tottunut ulkona olemiseen ja rodultaan sellainen joka pärjäisi).
ovat onnellisempia asuessaan pääosin ulkona, mutta sitä en käsitä, miten kokonaan tai lähes kokonaan ulkona asuvat koirat voivat saada ihmisten seuraa yhtä paljon kuin sisällä asuvat koirat.
Esim. oletetaan, että kahdella työssäkäyvällä on molemmilla koira, toisella sisä- ja toisella ulkokoira. Ajatellaan vaikka talvipäivää. Aamulla koiranomistajat heräävät: sisäkoira voi vaikka herättää omistajansa, joka on koiran kanssa koko ajan kunnes lähtee aamulenkille. Ulkokoira näkee omistajansa vasta, kun tämä tulee hakemaan koiraa lenkille ulkotarhasta (ok, kyllähän aamulenkille lähdetään nopeasti, mutta silti). Työpäivän ja -matkojen ajan molemmat koirat ovat yksin (ulkokoiralla voi tällöin olla hauskempaa). Töistä tullessa lenkitys, jonka jälkeen varmaan molempien omistajien on syötävä jotain -> sisäkoira voi olla omistajansa seurassa kun tämä kokkaa ja syö, ulkokoira taas ei. Tämän jälkeen toki ulkokoiran omistaja voi mennä touhuamaan koiran kanssa tarhaan, mutta kuinka moni siellä viettää pakkasella koko illan tai edes yli tunnin? Sisäkoira on taas koko ajan omistajansa kanssa. Sitten iltalenkki, jonka jälkeen ulkokoira tarhaan ja eroon omistajastaan, sisäkoira taas saa olla jälleen koko illan ja yön omistajansa seurassa (tiedän monia koiranomistajia, joilla koirat nukkuvat jonkun perheenjäsenen sängyssä).
Siis en tarkoita millään tavalla kritisoida "hyvää" ulkokoiran pitoa, en vaan mitenkään tajua miten ulkokoirat "eivät ole yhtään sen enempää yksin" kuin sisäkoirat.
syssyyn muun tekstin kanssa, sorry :-/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap:n ei kannata ottaa kotiinsa minkäänlaista koiraa, ellei mene ensin itse kokeilemaan, sanotaan nyt vaikka kymmenkunta vuotta, pihamaalla asumista, kovimmillakin talvipakkasilla. ja muista, sisälle et sitten mene.
ap:n ei kannata ottaa kotiinsa minkäänlaista koiraa, ellei mene ensin itse kokeilemaan, sanotaan nyt vaikka kymmenkunta vuotta, pihamaalla asumista, kovimmillakin talvipakkasilla. ja muista, sisälle et sitten mene.
Samaa mieltä. Pennun pitäisi kuitenkin saada olla sisällä (mitään koiraa nyt ei yksin pentuna vain rätkäistä pihalle) ja koiran tulisi myös tarvittaessa sisälle päästä. Entä jos jokin sairaus pakottaisi sisälle oton? Nivelrikkoista koiraa en jäisellä maalla pitäisi, saati leikkaushaavan kanssa olevaa. Entä jos koira ei viihtyisikään pihalla tai karkailisi alituiseen ja haukkuisi taukoamatta? Koiraa ei voi ottaa ulkokoiraksi, jos sillä ei ole koskaan mahdollisuutta sisäelämään allergian takia. Ulkona asuvatkin koirat yleensä pääsevät sisälle tarvittaessa hoitoon, myös ne huskyt. Ja yksinäinen koira ei ole kaunis näky. Ehkä nyt tuntuu siltä, että kyllä me paljon pihalla ollaan. Entäs loskasää, talvi jne? Oletteko lähes koko vapaa-aikanne pihalla säässä kuin säässä? Koiraa ei voi vain unohtaa päiviksi pihalle oman sairautensa tms takia. Ruusuiset kuvitelmat voivat kariutua hyvin pian, koira ei ole vain paijattava hyvän sään pihalelu. Ja koira pitää kouluttaa, ei se ole valmis pihapiski samantien. Ja jos se ei olisikaan sellainen, että kestää lapsilta mitä tahansa.
Lukeekohan ap tätä enää vai onko ottanut asenteen: "te kaikki täällä ootte ilkeinä, en kuunteleenkuunteleenkuuntele!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja "valmiit" koirat eivät välttämättä tule toimeen tiettyjen lasten kanssa. Luovutettavat sakut eivät ole kaikkein selväpäisempiä. Saku ei muutenkaan ikinä ole ulkokoira, sammarikaan ei yksin pihalle sovi. Aikuinen luovutettava koira on aina riski, sellaista en ottaisi allergiseen lapsiperheeseen. En kyllä allergiaperheeseen koiraa muutenkaan ottaisi.
ja tarkoitus olla koiran kanssa siellä ja touhuta. Osa perheestä on allergisia, joten ei voi ottaa sisätiloihin kuin rajoitetusti.
ap
ps. Onko ilkeät vastaukset aina se fiksuin tapa täällä aloittaa vastaaminen...?
Koiran tulee voida olla sisälläkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole mitään koiran elämää!! Koira kuuluu ihmisten lähelle!
Kaikenlaisia välkkyjä sitä tähän maailmaan mahtuukin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saksanpaimenkoira ulkokoiraksi myös talvella..
Sen voi jättää juoksunarun päähän tai teljetä aitaukseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäli haluatte, että koira on ihmisläheinen ja lapsirakas niin sen täytyy elää ihmisten lähellä ja saada lipaista aina tasaisin väliajoin lasta.
Jos pistätte koiran ulos niin laumaeläin ahdistuu eristyksissä eikä todellakaan ole tasapainoinen kaveri ja perheenjäsen teille.
kakkosta, koira ei ole mikään pihakoriste vaan tarvitsee seuraa.
joka tarvitsee lauman elääkseen koiran elämää.
Ihmisperhe on koiran lauma, ja ihmisen pitäisi ymmärtää, että koira todellakin on osa perheen kokonaisuutta sen jälkeen, kun koira ihmisen toimesta laumaan otetaan.
jättäkää se please ottamatta. Mikä ihmeen järki on ottaa koira, kun sen tarkoitus on vain olla vuodet ympäriinsä pihalla???
ja tarkoitus olla koiran kanssa siellä ja touhuta. Osa perheestä on allergisia, joten ei voi ottaa sisätiloihin kuin rajoitetusti.
ap
ps. Onko ilkeät vastaukset aina se fiksuin tapa täällä aloittaa vastaaminen...?
ilkeä!
EI ALLERGIA perheeseen koiraa! Ihan samalla tavalla ne oireet tulee ulkonakin, kun koiraa silittää jne.
Ja tuskinpa te kuule olette 24/7 ulkona??
Eli ihan totta, hankkikaa pehmo puudeli tai robotti koira!
Suomessakin ulkokoiria edelleen on, mutta se onkin eri asia ovatko ne onnellisia ja elävätkö ne parasta mahdollista elämää mikä niillä voisi olla.
Yksi koira on todennäköisesti yksinäinen siellä pihalla, ellei kyse ole maatalosta tms. missä on koko ajan ihmisiä touhuamassa ja koira saa olla mukana. Useammalla koiralla on sen sijaan jo vähän seuraa toisistaan, mutta nekin kaipaavat silti ihmisen kanssa puuhailua ja ehdottomasti lenkitystä, pelkällä pihalla oleskelu ei korvaa kaikkea liikuntaa mitä koira tarvitsee.