ihana mies, ihana suhde - tai sitte ei

Mulla on ollu kepeä ja hyvä olo tänään, mutta kun piipahdin miehen luona, tärisi jalat ja tunsin etten ole mukavuusalueella yhtään. Ja vaikka esim. viime viikolla ei ollut ihmeempiä sattumuksia, niin miehen kanssa kun vietin enemmän aikaa niin väsyin ja masennuin jotenkin.



Nyt kun sitten on omia menoja niin miehen mielestä olen etääntynyt ja vaikea, hyljeksin häntä.



Auttakaa joku mua.

Oikeastaan varmaan haluat meiltä voimaa ja apua erotaksesi, mutta ei me voida sitä sulle täältä käsin antaa. Sun täytyy itse löytää tarvittava voima itsestäsi.



Ajattele itseäsi millaiseksi tulet jos jatkat suhdetta hänen kanssaan vielä toiset viisi vuotta. Mieti millaista on elää loppuelämä suhteessa, jossa täytyy olla varpaillaan, miettiä sanojaan kun lähtemällä voisit joku päivä löytää rennon suhteen, jossa voi olla oma itsensä.

Ajattele lastasi, joka joutuu kasvamaan ilmapiirissä, jossa koko ajan hänen äitiään syyllistetään kaikesta.



Ero ei varmasti tule olemaan helppo tuon kaltaisesta miehestä. Hän tulee laittamaan kaiken sun viaksi, syyllistämään jne. Voimia!

kiitos oikeasti 22.



Voimaa ja rohkasua kai tarvin.



Olen käynyt mtt:llä juttelemassa tilanteesta ja siellä terapeutti sanoi, että kyllä mä irtioton otan, kun seinä tulee vastaan. En vain tiedä miksi kiusaan itseäni, miksi haluan yrittää loputtomasti kun ei mun yrittäminen riitä.



Ap

Itse en jaksaisi moista.

Mies taas soitti. Oli empaattinen ja ystävällinen, halusi tietää mitä oikein tapahtui, kun mukava ja leppoisa yhdessäolo muuttuikin tappeluksi. Oli oikein asiallinen, lempeä ja mukava. Kertoi omat tuntemuksensa ja kokemuksensa, toivoi edttä asiat selviää ja mukava yhdessäolo jatkuu. Ei pihaustakaan syyttelyä tai muutakaan negatiivista.



Ääh.

Mies taas soitti. Oli empaattinen ja ystävällinen, halusi tietää mitä oikein tapahtui, kun mukava ja leppoisa yhdessäolo muuttuikin tappeluksi. Oli oikein asiallinen, lempeä ja mukava. Kertoi omat tuntemuksensa ja kokemuksensa, toivoi edttä asiat selviää ja mukava yhdessäolo jatkuu. Ei pihaustakaan syyttelyä tai muutakaan negatiivista.

Ääh.

Kun on niitä "hyviä aikoja". Sitten tulee taas huonoja aikoja, ja alat uskoa, että se johtuu siitä, että katsot väärin, olet liian lihava, tai äänensävysi on väärä...

Ja jos/kun eroatte, hän tulee syyttämään sinua kaikesta, todennäköisesti myös esittää äärimmäisen rakastavaa ja yrittää tehdä kaikkensa saadakseen sinut takaisin, ja kun se ei onnistu, niin sitten suuttuu...

reality check: pitäisin tuollaista suhdetta ihan hirveänä ja sairaana, enkä harkitsisi sekuntiakaan miehen kanssa jatkamista, ja olen varma, että samoin myös kaikki normaali-itsetuntoiset terveet ihmiset. Olen myös varma, että ulkopuolinen näkisi, että tuo miehen lempeys on teeskentelyä ja epäaitoa. Harvoin sanon näin suoraan, mutta jätä se.

tässä vaiheessa musta on alkanut myös tuntumaan, että empatia ja lempeys on epäaitoa. En vain ole absoluuttisen varma ja olen 'koukussa' mieheen. Olin todella pohjalla kun tapasimme ja söin psyykelääkkeitä pari ekaa yhdessäolovuotta. Mies ikäänkuin hoivasi kuntoon, tarjosi paikan auringossa luonaan. Olin alkuun saikulla ja mies elätti, minä hoidin kodin. Näin jälkeenpoäin katsoen meidän ongelmat alkoivat niihin aikoihin kun mun toipuminen oli niin pitkällä etten enää tarvinnu lääkkeitä. Ja usein riidan aikana mies vetää tuon lääkekortin esiin ja on kovasti sityä mieltä että olen niin sekaisin että tarvisin lääkitystä. Ja tekee sen tekeytyen huolestuneeksi.



Ap

aikaa sitten. Maailman paras ratkaisu. Kukaan ei enää hauku mun kaikkia vaate- musiikki -elokuva ym. valintoja. Elämä tuntuu nykyään hyvältä, rauhalliselta ja elämisen arvoiselta. :)



Ja mun mieheni, varsinkinkin eron kynnyksellä, lupasi maat ja taivaat ja oli kaikin puolin hurmaava ja täydellinen. Mutta se esitys ei enää uponnut.

seuraavan kerran kun menet sinne laita päähäsi uimalasit ja pahvirullista tehdyt kiikarit, ja kyylää oikeen kunnolla vieressä kaikkea mitä tekee. oikeesti, sä saat tehdä vaikka niin, sulla on oikeus katsoa sitä äijää ihan miten sinä ikinä haluat ja just niin kuin susta tuntuu. Seuraavaksi sitten tunnet ja ajattelet väärin, ja jos siihenkin alistut niin se on menoa sitten..

mies on sairas.

Mieleen tuli erinäisiä tapauksia aiemmilta ajoilta. Esim. oli sovittu, että menen sukuloimaan ja mies hoitaa eläimeni sillä välin. Miehellä on itsellä myös lemmikkejä ja niiden lomahoito on aina ollut mun hommia. No, lähdin sitten reissuun, viikko piti olla. Kolmen päivän jälkeen ilman ennakkovaroitusta mies soittaa ja ilmottaa teljenneensä eläimet pihalle ja ettei jaksa enää ruokkia ja juottaa niitä. Että täyshoito loppu nyt tähän, asiasta ei keskustella. Eipä siinä sitten paljoa vaihtoehtoja ollut ku palata vauhdilla kotiin.



Kuinka syvällä sitä voi ihminen olla ettei tajua.. Eikä saa revittyä irti kun eihän tää oikeasti voi olla tervettä. Kai.

Mieleen tuli erinäisiä tapauksia aiemmilta ajoilta. Esim. oli sovittu, että menen sukuloimaan ja mies hoitaa eläimeni sillä välin. Miehellä on itsellä myös lemmikkejä ja niiden lomahoito on aina ollut mun hommia. No, lähdin sitten reissuun, viikko piti olla. Kolmen päivän jälkeen ilman ennakkovaroitusta mies soittaa ja ilmottaa teljenneensä eläimet pihalle ja ettei jaksa enää ruokkia ja juottaa niitä. Että täyshoito loppu nyt tähän, asiasta ei keskustella. Eipä siinä sitten paljoa vaihtoehtoja ollut ku palata vauhdilla kotiin.



Kuinka syvällä sitä voi ihminen olla ettei tajua.. Eikä saa revittyä irti kun eihän tää oikeasti voi olla tervettä. Kai.

Oikeesti, hae apua ja lopeta toi pelleily.

Ota vastuu omasta elämästäsi ja lapsesta.

Mieleen tuli erinäisiä tapauksia aiemmilta ajoilta. Esim. oli sovittu, että menen sukuloimaan ja mies hoitaa eläimeni sillä välin. Miehellä on itsellä myös lemmikkejä ja niiden lomahoito on aina ollut mun hommia. No, lähdin sitten reissuun, viikko piti olla. Kolmen päivän jälkeen ilman ennakkovaroitusta mies soittaa ja ilmottaa teljenneensä eläimet pihalle ja ettei jaksa enää ruokkia ja juottaa niitä. Että täyshoito loppu nyt tähän, asiasta ei keskustella. Eipä siinä sitten paljoa vaihtoehtoja ollut ku palata vauhdilla kotiin. Kuinka syvällä sitä voi ihminen olla ettei tajua.. Eikä saa revittyä irti kun eihän tää oikeasti voi olla tervettä. Kai.

jamassa exäni kanssa. Ota ero! Ja erotilanteessa tuollainen mies saattaa heittäytyä arvaamattomaksi ja uhkailla itsemurhalla ja muullakin. Voimia!

ja molemmat haluaa yrittää. Mies vaikuttaa olevan vilpittömästi pahoillaan.

Mikähän siinä on, että suhde tökkii aina vaan vaikka kaikki asiat oli sovittu ja selväksi puhuttu? Tänään tuli tuon edellisen riidan jälkeen ekan kerran sellanen olo, et huomasin varovani olemistani miehen seurassa. Ok, hän oli väsyny, mutta voiko sillä selittää aina kaiken huonon käytöksen? Mä en jaksa varoa, hipsiä tai muutakaan. Noin muuten mies on ollu kuluneen kuukauden siirappista siirappisempi, puhunu paljon kuinka ihana olen ym. Se vaan tuntuu jotenki falskilta. Ei voi mitään. Kuitenki kun mies on vapaalla ja rentoutunu, meillä on tosi kivaa yhdessä. Niitä hetkiä vaan on arjessa aika vähän.



Ap

olet vatvonut näitä asioita jo pitempään. Olen samaa mieltä edellisten kanssa, miehesi ei ole normaali. Kannattaisi nyt miettiä omaa ja lapsesi hyvinvointia. Tollasesta miehestä kärsii aina kuitenkin eniten lapsi, enemmän kuin uskotkaan. Minulla on kokemusta, isäni oli kuin miehesi ja hän kohteli äitiäni kuten miehesi kohtelee sinua. :-( voimia...

Olen tätä vatvonut todella kauan, siis vuosia. Menee paremmin, menee huonommin ja kun menee huonommin niin mietin näitä. Nyt vain tuntuu että ne hyvät jaksot aina vain lyhenee. Jos käytöksessä ei näy ne imelät sanat niin mitä niillä tekee? Vaikka päivän hokisi ruusuja ja samppanjaa, mutta kesken lauseeni toteaa 'hohhoijaa' ja kävelee pois kuuntelematta mitä olin sanomassa niin mitä niillä kauniilla sanoilla tekee? Miksi ne ei näy käytöksessä asti? Ja kuitenkin kun lähden kotiin ja mies töihin, hän kiittelee mukavasta päivästä, toivoo että pian nähtäisiin taas vaikka kun olimme siellä niin tuntui että olisi parempi että emme olisi.



Viikkoon ei kunnolla nähty. Mua mietityttää että mitä se meinaa ettei mulla ollut sen viikon aikana oikeastaan ikävä. Oli ihan kiva taas nähdä, mutta olisin hyvin voinut olla näkemättäkin.



Mun suurin ongelma on se, etten luota tunteisiini vaan jään miettimään että kumpaa miehessä pitäisi uskoa; käytöstä vai puhetta.

Älä kiinnitä liikaa huomiota narsistipuheisiin. Ei miehen tarvise olla pohjimmiltaan paha. Ei häntä tarvitse diagnosoida sairaaksi hirviöksi. Hänellä saattaa olla joku häiriö, mutta toisaalta hän saattaa vain olla vaikea ihminen. Varmasti hän jollain tavalla välittää sinusta. SILTI sinun pitää erota ja ottaa etäisyyttä mieheen oman mielenterveytesi ja elämänilosi takia.



Olet aivan oikealla tiellä, kun laitat ensin lapsen asiat kuntoon, etkä polta siltoja mieheen. Elatuksen jälkeen järjestä lapsen tapaamiset niin, että isä joutuu vastaamaan lapsesta riittävästi yksin. Lapsen ja isän suhteen tulevaisuus riippuu nyt siitä, että sinä jaksat työntää lasta hänelle. Lapsi kyllä selviää isän oikuista, kun hänellä on tasapainoinen äiti toisessa kodissa, mutta isän hylkäystä lapsi ei terveenä kestä.

kuullostaa aivan liian tutulta, kaikkien jutut täällä. onneksi on ero vireillä ja pääsen pois. onneksi minulla on läheiset suhteet omiin vanhempiin, muuten olisi tässä matkassa tullut hulluksi.