Muilla kotiäiti-äitejä?

Minun äitini oli kotona ikänsä, koulutuksena keskenjäänyt kansakoulu.



Sitten kun isäni kuoli, töpeksi kaikki raha-asiansa, hassasi isän jättämän perinnön ja oli muutenkin täysin sietämätönä ripustautuva taakka.



Koko lapsuuteni paasasi kuinka heittää elämänsä hukkaan ja uhrautuu meidän lasten takia. Joo, tuolla koulutusmäärällä olisikin varmaan luotu hurja ura ja lyöty työelämässä rahoiksi jne.



Kaiken tämän jälkeen jaksaa haukkua minua! Kun olen kouluttautunut akateemisesti (ihan itse iltakoulun kautta koko ajan työssäkäyden) ja haluan tehdä töitä.



Hänestä _minä_ olen huono äiti, hylkään lapseni, olen rahanahne jne.



Ja siis minä sain vain isäni jälkeen pienen perinnön. Kaiken muun äitini on pannut jo sileäksi. Pölli jopa orvoneläkkeeni!



Lapseni ovat olleet kotona niin, että esikoinen meni vain eskariin, ei siis koskaan ollut päiväkodissa ja kuopus oli neljän, kun meni osa-aikaisesti hoitoon.



En voi käsittää miten ihmeessä hän kehtaa!