Lue keskustelun säännöt.
Mikä teitä ISOJEN koirien omistajia vaivaa?
14.07.2011 |
Todella usein kun on pienen koiran kanssa lenkillä, vastaan tulee jonkun lehmän kokoisen mötikän omistaja. Oma pieni koirani ei pidä varsinkaan isoista koirista, vaan todella pelkää niitä, ja näyttää sen myös. Käyttäytyy siis aggressiivisesti ja yrittää paeta.
Todella, TODELLA usein noissa tilanteissa ison ( ja hilpeän&ystävällisen ) koiran omistaja päästää sen ison koiransa suoraan pienen koiran luokse, ja kun sanoo, että älä päästä, niin sieltä tulee iloisesti, että " ei tää tee mitään, tää on tosi kiltti".
Joo, mutta kun ei kiinnosta. Mun koira pelkää, eikä halua tehdä tuttavuutta sun koiraasi, vaikka se olisi itse koirien Dalai Lama, ja syleilisi rakkaudellaan koko maailmaa.
Joten voitteko te isojen koirien omistajat vähän ajatella sitä omaa koiraanne pidemmälle? Ja ei, se ei ole mitenkään söpö ja hauskaa, kun pieni koira yrittää pitää puoliaan ja menee pakoon, yrittää näykkiä isompaa jne.
Kommentit (22)
ja toinen 10kg.
Me EI moikkailla ketään lenkillä.
Kaikista (koirakot, pyöräilijät...) mennään ohi lyhyellä hihnalla.
Toivoisin, että jokainen opettaisi koiransa kävelemään vasemmalla puolen, sillä mikään ei ole niin ärsyttävää kuin se, että ei osata pitää sitä omaa koiraa siellä pientareen puolella (kuljen tien vasenta laitaa niin jalkakäytävällä ja maantiellä).
Toinen juttu on se, että älkää hyvät immeiset nostako niitä koirianne syliin. Vähemmästäkin ne pikku koirat kuvittelee olevansa maailman napoja, joiden on sieltä korkealta hyvä räksyttää.
Kaverin kanssa meillä oli isot koirat ja meinattiin kanssa nostaa ne syliin kun vastaan tuli moisia sylikoiria...miltä sekin ois näyttänyt kun on yli 40kg koira sylissä ja huutelen..."tää sitten pelkää noita pikkukoiria, voitteko mennä nopeesti ohi!"
Sosiaalistakaa, ne koiranne ni ei tarvi alkaa täällä vonkumaan kun toinen niin pelkää tai rähjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tehnyt töitä sosiaalistakseni sitä. Toko-kentällä se osaa olla rentona vieraiden koirien keskellä, eikä räkytä, mutta kävelyllä sillä on taipumusta pelätä isoja koiria. Välillä meni jo aika hyvin, mutta nyt tuli taas takapakkia, kun mökillä kävelyllä pari suurta kaukasianpaimenkoiraa ryntäsi tielle pihastaan. Onneksi ne eivät käyneet sentään kiinni, mutta eivät ne myöskään iloisesti häntä heiluen lähestyneet koiraani...
Koirapuistossa taas oli saksanpaimenkoira pienten puolella ja omistaja sanoi, että "se on ihan kiltti", mutta kun se huomasi koirani arkuuden, niin sitten se rupesikin jahtaamaan sitä.
Tuollaiset kohtaamiset todella saavat koirani pelkäämään entistä enemmän.