Lue keskustelun säännöt.
Oonko ihan väärässä, kun minusta koululla ei ole oikeutta kieltää pyöräilemästä koulumatkaa?
11.07.2011 |
Monessa koulussahan moinen on pieniltä kielletty. Minä olen kuitenkin siinä käsityksessä, että laki ei anna tuollaiseen kieltoon oikeutusta.
Olenko väärässä vai oikeassa, tietääkö täällä kukaan?
Kommentit (65)
mutta pakko tuohon kävelyasiaan. Meillä on päiväkotimatka 3 km, minulla (opettajalla) ei ole ajokorttia. 5-vuotiaani joko kävelee, potkulautailee tai pyöräilee päiväkotimatkan reippaasti suuntaansa ja valittamatta. On tehnyt näin jo vuoden verran, siitä lähtien kun ei halunnut enää istua minun pyöräni istuimessa. Ajaa hienosti ilman apupyöriä ja seuraa liikennettä, vaikka toki minä vastaan ratkaisuista esim. kadunylityksissä. kävelee reippaasti .. matkaan menee kävellen noin 30-35 minuuttia.
Päiväkodilta sitten itse jatkan koululle joko jalan taikka pyörällä vielä kilometrin matkan. Joka päivä. ja meidän koulussa kyllä iso osa opettajista kävelee parin kilometrin työmatkansa, harva viitsii ajaa mokomaa matkaa autolla. Mutta sellaista se taitaa täällä pk-seudulla olla, muutaman kilometrin matkat mennään jalan tai fillaroiden tai julkisilla, harvoin omalla autolla... kaksi kilometriä ei ole matka eikä mikään, aikuinen kävelee sen vartissa ja ekaluokkalainen 20-25 minuutissa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulu voi täysin laillisesti järjestyssäännöissään kieltää tuomasta polkupyörää kouluun tai koulun alueelle. Järjestyssäännöt eivät ole laki, mutta niiden oikeutus on annettu perusopetuslaissa.
Sen sijaan jos lapsi pyöräilee kotoa vaikkapa koulun viereiselle ostarille ja jättää pyöränsä sinne, koululla ei ole asiaan mitään sanottavaa. Siitäkään huolimatta, että lain mukaan koulumatkoilla tapahtuneiden tapaturmien hoito on maksutonta.
Ja muuten, kunta ei todellakaan ole velvollinen kustantamaan koulukuljetusta mihinkään muuhun kouluun, kuin siihen lähimpään, ja siihenkin vain mikäli matka on yli viisi kilometriä.
Ennen suurempia mutu-vääntelyitä suosittelen lukemaan huolella perusopetuslain. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
(Sieltä muuten löytyy myös mielenkiintoinen kohta oppilaan velvollisuuksista. Lyhyt mutta ytimekäs.)
mutta pakko tuohon kävelyasiaan. Meillä on päiväkotimatka 3 km, minulla (opettajalla) ei ole ajokorttia. 5-vuotiaani joko kävelee, potkulautailee tai pyöräilee päiväkotimatkan reippaasti suuntaansa ja valittamatta. On tehnyt näin jo vuoden verran, siitä lähtien kun ei halunnut enää istua minun pyöräni istuimessa. Ajaa hienosti ilman apupyöriä ja seuraa liikennettä, vaikka toki minä vastaan ratkaisuista esim. kadunylityksissä. kävelee reippaasti .. matkaan menee kävellen noin 30-35 minuuttia.
Päiväkodilta sitten itse jatkan koululle joko jalan taikka pyörällä vielä kilometrin matkan. Joka päivä. ja meidän koulussa kyllä iso osa opettajista kävelee parin kilometrin työmatkansa, harva viitsii ajaa mokomaa matkaa autolla. Mutta sellaista se taitaa täällä pk-seudulla olla, muutaman kilometrin matkat mennään jalan tai fillaroiden tai julkisilla, harvoin omalla autolla... kaksi kilometriä ei ole matka eikä mikään, aikuinen kävelee sen vartissa ja ekaluokkalainen 20-25 minuutissa!
JOS pitää kiinni rattaista. Mutta en todellakaan ala raahata joka muksua liikkeelle aamuvarhaisella ja sitten taas uudestaan päivällä, kun oikeasti pitäisi olla nukkumassa. Siitä hommasta sain esikouluaikana tarpeeksi - ja niin saivat nuo pikkusisaruksetkin.
Jos taas rattaita (tai edes hoputtavaa aikuista) ei ole mukana, lapsi laahustaa, jää tutkimaan perhosia, seisahtelee, haaveilee. Pyöräillessään pysyy paljon paremmin asialla kuin kävellessään. Olen ihan varma, että poika myöhästyy koulusta joka ainoa aamu. :(
Autolla meillä ei koskaan ole kuljettu alle 10 kilometrin matkoja.
ap
Sen sijaan jos lapsi pyöräilee kotoa vaikkapa koulun viereiselle ostarille ja jättää pyöränsä sinne, koululla ei ole asiaan mitään sanottavaa.
ihans ama, jättääkö lapsi pyörän viereiselle ostarille vai koulun raja-aidan ulkopuolelle. Kunhan se jää ulkopuolelle, jos koululla ei ole pyörille paikkoja.
rattaista luovuttiin kun lapsi oli 3 eikä niitä siihenkään mennessä kovin paljoa käytetty. Kai lapset on sitten erilaisia, ei meidän poikaa tarvitse kauheasti hoputtaa vaan kävelee ihan reippaasti ja juttelee siinä juttujaan. Menee samaa vauhtia kuin hitaat aikuiset -- sekä pyörällä että kävellen. En osaa kuvitella ettei kävelisi 2 vuoden kuluttua 3,5 kilometrin koulumatkaansa ihan reippaasti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rattaista luovuttiin kun lapsi oli 3 eikä niitä siihenkään mennessä kovin paljoa käytetty. Kai lapset on sitten erilaisia, ei meidän poikaa tarvitse kauheasti hoputtaa vaan kävelee ihan reippaasti ja juttelee siinä juttujaan. Menee samaa vauhtia kuin hitaat aikuiset -- sekä pyörällä että kävellen. En osaa kuvitella ettei kävelisi 2 vuoden kuluttua 3,5 kilometrin koulumatkaansa ihan reippaasti...
Vaan hoitolapsia tai pikkusisaruksia. Tuo on tyypillinen perhepäivähoitajan muksu, oppinut pitämään kiinni rattaista kulkiessaan. Ja erilaisiahan lapset on, tuo meidän esikoinen on aika lailla ADD-tyyppi, välillä oon jo miettinyt, pitäisikö viedä tutkimuksiin, mutta todennut, että olkoon. Pitää nyt katsoa, miten koulussa alkaa pärjätä.
ap
päättävät, koska lapsi voi pyöräillä kouluun. Vakuutukset maksamme itse, joten käsittääkseni koululla ei ole tähän mitään sanottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun lapsella koulumatka 2.5 km suuntaansa. ekaluokalla en heti päästänyt yksin kävelemään kun isoja teitä matkalla. kävellen saattaminen oli todella tuskastuttavaa kun piti hoputtaa, nuoremmat istuivat vielä rattaissa tuolloin. kun lapsi alkoi kulkea koulumatkan yksin ekaluokan keväällä, se kesti yhteen suuntaan 45 min. jos pani juoksuksi saattoi ehtiä puolessa tunnissa, mutta piti juosta kyllä suurin osa matkasta. nyt koulumatkaa on kuljettu jo toinenkin vuosi ja aika vain pitenee. harvoin selviää kotimatkasta alle tunnissa, kun jää juttelemaan kavereiden kanssa tai leikkimään. mikä ei tietysti kauheasti haittaa. aamulla matka menee vähän nopeammin mutta ei silti alle puolessa tunnissa vieläkään jos ei juokse osan matkaa.
ihmiset ovat kauhistelleet tuota pitkää koulumatkaa. mutta jos ajallisesti katsotaan niin ei siinä tule vielä edes päivän liikunnan tarve täyteen. sinä päivänä kun on liikunnan kaksoistunti pyrin viemään toiseen suuntaan. muuten mielestäni tekee lapselle vain hyvää se kävely raittiissa ilmassa (asutaan pikkukaupungin laidalla) eikä matka ole liian vaarallinen. ensi vuonna saa mennä sit pyörällä, en ole pitänyt sitä tarpeellisena aiemmin mutta ensi syksynä saa sitten mennä, on jo pyöräillyt muutenkin lähiympäristössä.
koulun vanhempainillassa pyydettiin vanhempia että lasten pitäisi kävellä kouluun että he saisivat tarpeeksi liikuntaa. ettei turhaan kuskattaisi autolla.
mun lapsella koulumatka 2.5 km suuntaansa. ekaluokalla en heti päästänyt yksin kävelemään kun isoja teitä matkalla. kävellen saattaminen oli todella tuskastuttavaa kun piti hoputtaa, nuoremmat istuivat vielä rattaissa tuolloin. kun lapsi alkoi kulkea koulumatkan yksin ekaluokan keväällä, se kesti yhteen suuntaan 45 min. jos pani juoksuksi saattoi ehtiä puolessa tunnissa, mutta piti juosta kyllä suurin osa matkasta. nyt koulumatkaa on kuljettu jo toinenkin vuosi ja aika vain pitenee. harvoin selviää kotimatkasta alle tunnissa, kun jää juttelemaan kavereiden kanssa tai leikkimään. mikä ei tietysti kauheasti haittaa. aamulla matka menee vähän nopeammin mutta ei silti alle puolessa tunnissa vieläkään jos ei juokse osan matkaa.
ihmiset ovat kauhistelleet tuota pitkää koulumatkaa. mutta jos ajallisesti katsotaan niin ei siinä tule vielä edes päivän liikunnan tarve täyteen. sinä päivänä kun on liikunnan kaksoistunti pyrin viemään toiseen suuntaan. muuten mielestäni tekee lapselle vain hyvää se kävely raittiissa ilmassa (asutaan pikkukaupungin laidalla) eikä matka ole liian vaarallinen. ensi vuonna saa mennä sit pyörällä, en ole pitänyt sitä tarpeellisena aiemmin mutta ensi syksynä saa sitten mennä, on jo pyöräillyt muutenkin lähiympäristössä.
koulun vanhempainillassa pyydettiin vanhempia että lasten pitäisi kävellä kouluun että he saisivat tarpeeksi liikuntaa. ettei turhaan kuskattaisi autolla.
Ei vaan tuosta meidän lapsen kävelytahdista ole mitään aututta, kun päivän liikuntaa lasketaan. Sellaista valumista tuo on, kun ajatukset ovat jossain kaukana kaukana mielikuvitusmaailmassa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan tuosta meidän lapsen kävelytahdista ole mitään aututta, kun päivän liikuntaa lasketaan. Sellaista valumista tuo on, kun ajatukset ovat jossain kaukana kaukana mielikuvitusmaailmassa.
ap
Mitenkähän turvallista se pyöräily mahtaa olla, jos ajatukset leijailee missä sattuu?
Mitenkähän turvallista se pyöräily mahtaa olla, jos ajatukset leijailee missä sattuu?
ja mieti samalla sitä, minkähän takia minä itse en aio antaa vielä lapselleni lupaa pyöräillä kouluun...
ap, joka lisäksi mielestään jo kerran sanoi, että pyöräillessä lapsi keskittyy huomattavasti paremmin kuin kävellessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja yleisesti ottaen, minkälaista esimerkkiä näyttävät vanhemmat, jotka eivät välitä koulun säännöistä, vaikka niillä ei lainvoimaa olisikaan? Lapsien turvaksi ja hyvinvoinniksihan nämä säännöt on kuitenkin tehty!
Näyttävät oikeaa esimerkkiä siinä mielessä, että autoritäärisiä ja perusteettomia sääntöjä voi kyseenalaistaa. Niitä voi jopa jättää noudattamatta, jos niillä ei ole mitään virkaa tai lainvoimaa.
Kyseesähän on vain yhtä idioottimainen sääntö kuin se, että kouluun ei saisi tulla punaisessa paidassa.
Kyse on asiasta johon koululla ei ole mitään päätäntävaltaa.
Mites nyt tämä tulee perustelluksi? Mielestäni polkupyöräkielto pienillä on todella perusteltu. Pienet eivät vain osaa yhtä hyvin seurava liikennettä. Lisäksi pieniä on niin erilaisia, vaikka joku olisikin tarkempi (seikka johon en luottaisi, sillä tarkkakin lapsi herpaantuu impulssin yllättäessä) on luokissa taatusti niitä jotka eivät vielä osaa. Tässä on mielestäni vanhempien vedettävä yhtä köyttä, sillä en itse haluaisi olla se vanhempi joka ony toiminnallaan yllyttänyt jonkun "osaamattomamman" lapsen hilpaisemaan pyörällä kohtalokkain seurauksin.
Yhteiskunnassa pitää osata toki olla kriittinenkin, mutta jos kaikkien yhteiseksi yleiseksi hyväksi on tehty joku sääntö tai suositus, tulisi sitä kaikkien noudattaa. Jos oma hyvä siitä vähän kärsii, niin pitäisi ajatella myös toisia.
9
Se on sääntö, johon vanhemmat ovat sitoutuneet. Paljon turvallisempaa kaikille, kun 120 oppilasta jättävät pyöränsä kotiin. Kyseessä iso koulu, jonka ympäristössä on koulun alkaessa ja päättyessä melkoinen kuhina.
Ja tosi asia on, että tuon ikäisten huomiokyky on aika rajallinen. Minä en toivo kellekkään koulumatkalla onnettomuuksia...en kävelijöille enkä pyöräilijöille. Pyöräilijä voi myös ajaa jonkun kävelijän päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse opettajana naapurikunnassa ja lapseni käyvät koulua asuinkunnassamme ja kummassakin kunnassa kunta korvaa koulumatkatapaturmat. Tarkistin asian vielä kuntien sivuilta nyt. Tällä perusteella on mielestäni ihan oiketettua, jos kunta kieltää pieniltä pyöräilyn kouluun, sillä maksajina he kuitenkin toimivat vahingon sattuessa.
En ymmärrä hyvän ja turvallisen säännön olevan jollekin vanhemmalle kunnan holhousta. Jos vanhemmat eivät itse asiaa tajua, on hyvä, että joku huolehtii ja muistuttaa, että pieni lapsi ei ole vastuullinen toimija liikenteessä.
Mitä muuta lapsesi tulee tekemään, kun opetat, että koulun säännöt ovat turhia ja niitä voi itse soveltaa haluamallaan tavalla.
...Koululla ole sitten oikeutta kieltää lastasi näpräämästä puhelinta tunnilla. Tai velvoittaa tekemään kotitehtäviä. Ymsyms.
Kouluilla ja muilla laitoksilla on aina sääntöihin hyvä syy. HYVÄ syy. Jos lapsi oppii kunnioittamaan koulua ja koulun sääntöjä pienestä pitäen, ei varmaankaan tulevalla työpaikalla tule olemaan mitään ongelmaa. Mutta jos vanhemmat luovat sääntöihin poikkeuksia, esim. varaamalla joka vuosi etelän reissun pari viikkoa jälkeen syysloman sen syysloma ajankohdan sijaan, annetaan lapselle kuva, ettei mitään sääntöjä ole tarkoitettu takitilleen noudatettaviksi.
Mietis sitä.
Jokaikinen ekaluokan oppilas siis tuli vähintään tuon päivänä pyörällä kouluun. Että näin suuria eroja on kouluissa ja käytännöissä.
Eli koulu voi vallan hyvin laittaa erilaisia kieltoja pyörien parkkeeraamiseen koulun alueelle. Ei kaikilla kouluilla ole tarpeeksi tilaakaan pihalla pyöräparkille, jos iso osa oppilaista tulisi pyörällä. Jos oppilaat tulevat pyörällä koululle ja jättävät pyöränsä koulun alueen ulkopuolelle, niin ei koulu sille mitään voi.
mutta ei voi kieltää pyöräilemistä kouluun. Pyörä pitää sitten jättää koulualueen ulkopuolelle. Ongelmaksi tulee sitten pyörän säilyttäminen koulun ajaksi. Suositushan tuo on.
Teet lapsellesi palveluksen, jos annat kuvan, että 2km on ihan käveltävissä oleva matka 2 krt päivässä. Lapsesta tulee terve ja liikunnallinen. Meidän lapset ovat kävelleet 2km matkat edestakaisin (kauppaan) jo parivuotiaasta asti! Nyt kouluiässä he eivät ikinä valita missään, että eivät jaksaisi kävellä kilometrien matkaa. Liikunta on lapselle hyväksi, ei rangaistus!
Osaatkos sinä arvata, miksi minä itse en anna omalle lapselleni ainakaan alkusyksystä pyöräilylupaa? Mutta en minä laita muksuani kävelemään kahden kilometrin matkaa aamuin iltapäivin joka ikinen päivä yhtään sen enempää kuin on pakko. Ei ne opettajat ja rehtorikaan tuollaisia matkoja kävele... ap, jonka lapsella on kyllä vakuutukset omastakin takaa
Sitä varten on poliisi. Ja kun poliisi kysyy, koulu on hyvin myötämielinen.
Näyttävät oikeaa esimerkkiä siinä mielessä, että autoritäärisiä ja perusteettomia sääntöjä voi kyseenalaistaa. Niitä voi jopa jättää noudattamatta, jos niillä ei ole mitään virkaa tai lainvoimaa.
Kyseesähän on vain yhtä idioottimainen sääntö kuin se, että kouluun ei saisi tulla punaisessa paidassa.
Kyse on asiasta johon koululla ei ole mitään päätäntävaltaa.