onko mitenkään mahdollista saada mies?
siis tälläinen mies enään yli 30v yh jolla 2 lasta.
Itsestään huolta pitävä,perhekeskeinen,silti työ tärkeä,mukava luonne,avoin,seurallinen.
Niin ja kuvittelenko vain:olen ihan nätti, pidän huolta itsestänija olen normaalipainoinen mutta makkaraa vähän vatsassa,mukava luonne kuulemma,kiltti,epävarma,ujo,hiljainen,niin ja masennusta sairastan. Siinäpä se. Eli nuoruuden haave jääkö vain haaveeksi? Haaveilenko ihan utopistista ja turhaa?
Kommentit (18)
Kerro itsestäsi lisää....
Kuinka paljon lapset ovat kanssasi?
Kauanko on erostanne`?
Etsitkö vakavaa suhdetta?
Mitkä ominaisuudet naisessa ovat tärkeimmät sinulle?
Millaisen elämäntilanteen toivoisin itsellesi 5 vuoden kuluttua.
Terv. n35 =)
anaaliseksin alkeet, niin miehenä voin sanoa että sinulle riittää vientiä :)
Ehkä natsaa sitten jonkun kivan miehen kanssa...
Jos osaat anaaliseksin alkeet, niin miehenä voin sanoa että sinulle riittää vientiä :)
Ehkä natsaa sitten jonkun kivan miehen kanssa...
Ehkei se kuitenkaan ole paras tapa käydä treffeillä että tarjoaa anaaliseksiä ja toivoo että joku toivosikin vähän enemmän.
epävarma,ujo,hiljainen,niin ja masennusta sairastan.
olisitko valmis ottamaan mieheksesi itsesi kaltaisen?
poistuu heti kun tapaat miesta pari kertaa, siitä olen varma. Ja jospa tuon masennuksen saat jollain lääkkeillä kuriin, niin eipä kai sekään haittaa..
Juu, löydät miehen, mutta pääsetkö niitä minnekään katselemaan? Onko kaveria mukaan seikkailemaan ulos ja juttelemaan miesten kanssa?
ei ole kaveria. Työkavereita olen houkutellut mutta aina menoja. =( Niin ja yksi kaveri asuu taas kaukana. En halua miestä ihan niiiin kaukaa. =(
jos kykenet olemaan miehen seurassa ei-epävarma, ei-hiljainen etkä masentunut, niin mikä ettei. Haluaisitko itse itsellesi masentuneen miehen? Niin ja mullakin on ko diagnoosi mutta pystyn esittämään tervettäkin, jonka vuoksi miehen saaminen ei ole ongelma.
ei ole kaveria. Työkavereita olen houkutellut mutta aina menoja. =( Niin ja yksi kaveri asuu taas kaukana. En halua miestä ihan niiiin kaukaa. =(
Ja kaveri uloslähtemiseen puuttuu. Voi kun asuttaisiin samassa kaupungissa ja uskallettaisiin vaihtaa tietoja niin pääsis katselemaan miehiä =)
Olen kylläkin sinua hieman vanhempi, joten et taitaisi lähteä kanssani "mummopaikkoihin"=D
en vain ole small talkissa kovin hyvä. =(
Niin ja jännitys on alussa suurin ja katoaa enempi sitten kun tuntee toisen. Mutta en tiedä...
Olen normaali töissä käyvä ja osaan olla puheliaskin välillä ja kysellä. Välillä vaan saattaa tulla kiusallisia hiljaisuuden hetkiä, koska jännitän. En tiedä meneekö ajan kanssa ohi. Jännitän näitä miehiä jotka saattaisi kiinnostaa.
ap
niin tottakai löydät miehen. Ja vielä nätti, se riittää jo monille miehille, että pääsee keskustelemaan kunnolla, joten nyt sinut pitäisi vaan saada miesten lähettyville..
jännittävät miehiä, jotka ovat niitä kiinnostavia. Se on vaan mentävä juttelemaan. Ja hei, mitä haittaa vaikka sanot jotain typerää tai mokaat jotenkin, ne on aina korjattavissa!
Tuosta kuvauksestasi voin allekirjoittaa kaiken muun paitsi tuon epävarmuuden ja ujouden sekä masennuksen.
Eli nätti, itsenäinen, itsestäni huolehtiva, kiltti jne olen. Silti on nyt 1,5 vuotta mennyt erosta, enkä ole kertaakaan käynyt esim. ulkona siinä mielessä, että "etsisin" miestä.
En tiedä miten siihen pystyisin. Haluaisin parisuhteen ja luotettavan mukavan ja fiksun kumppanin ja sellainen voisin itsekin olla.
Ero vaan tuntui syövän itseluottamustani ja luottamusta muutenkin sen verran, että en kykene tekemään etsinnässä aloitetta...
Nettitreffeille en uskalla...
No, ehkä joku ihme sattuu kohdalleni ja saa poimia tämän herkun talteen :)
Tsemppiä sinullekin...
ei ole kaveria. Työkavereita olen houkutellut mutta aina menoja. =( Niin ja yksi kaveri asuu taas kaukana. En halua miestä ihan niiiin kaukaa. =(
Ja kaveri uloslähtemiseen puuttuu. Voi kun asuttaisiin samassa kaupungissa ja uskallettaisiin vaihtaa tietoja niin pääsis katselemaan miehiä =)
Olen kylläkin sinua hieman vanhempi, joten et taitaisi lähteä kanssani "mummopaikkoihin"=D
ja en kyllä tunnusta olevani ikärasisti. =) Tosin ihan hirveän vanhat miehet ei kiinnosta ainakaan jos näyttävät vielä vanhoilta. Niin ja etelä-suomi
ap
Tuosta kuvauksestasi voin allekirjoittaa kaiken muun paitsi tuon epävarmuuden ja ujouden sekä masennuksen.
Eli nätti, itsenäinen, itsestäni huolehtiva, kiltti jne olen. Silti on nyt 1,5 vuotta mennyt erosta, enkä ole kertaakaan käynyt esim. ulkona siinä mielessä, että "etsisin" miestä.
En tiedä miten siihen pystyisin. Haluaisin parisuhteen ja luotettavan mukavan ja fiksun kumppanin ja sellainen voisin itsekin olla.
Ero vaan tuntui syövän itseluottamustani ja luottamusta muutenkin sen verran, että en kykene tekemään etsinnässä aloitetta...
Nettitreffeille en uskalla...
No, ehkä joku ihme sattuu kohdalleni ja saa poimia tämän herkun talteen :)
Tsemppiä sinullekin...
Sama juttu että itseluottamus on mennyt vuosien myötä.
Nettitreffeistä myös hyviä ja huonoja kokemuksia. En itsekään oikein niitä uskalla. On kaikenlaista liikkellä ja ei yhtään tiedä millainen toinen on ja voi valehdellakin.
ap
se itseluottamus takaisin. Erossa ei ole mitään hävettävää ja se on NIIN yleistäkin.
Ulos ja sassiin ihmisten ilmoille vaikka sitten yksin, sekään ei ole häpeä, niin löydät varmasti itsellesi mielenkiintoisen kaverin.
Lapsia 2 jne jne..