amiksen kautta yliopistoon?

,joka väitteli tohtoriksi tietojenkäsittelytieteestä. Oma tahto ratkaisee. Lukio tarjoaa valmiuksia yliopisto-opiskeluun, mutta ko. valmiudet voi saada muualtakin. Siis, jos jokin asia erityisesti kiinnostaa, niin sen varmasti oppii. Oli se koulu mikä hyvänsä. Ammattikoulun jälkeen yliopistoon pitää hakea eriyisvalinnassa. Siitä saa tietoa oman alueen tiedekunnasta, jotka nykään ovat vissiin ns. "schooleja" Sekaan vaan!

Riippuu todella paljon alasta! Mahdollinen on, mutta vaatii töitä! Eniten varmasti hankaluutta noin yleensä ottaen aiheuttaa vieraat kielet. On aloja, joissa yliopistossa lähes kaikki tenttikirjat ovat englanniksi, joten kielitaito pitää jossain hankkia jos meinaa opinnoissa pärjätä.



Mutta esim. laborantin tutkinnossa amiksessa luetaan kemiaa pitemmälle kuin lukiossa, joten jos sen jälkeen hakeutuu yliopistoon lukemaan kemiaa, niin varmasti pääsee jopa helpommalla kuin se lukion käynyt... Eli riippuu alasta.

on aika suhteellinen käsite. Nyrkkisääntönä voisin sanoa, että jos peruskoulussa lukuaineitten kanssa ei ole ollut ongelmia, ja suhteellisen pienellä vaivannäöllä on saanut hyviä tai kiitettäviä arvosanoja, niin vähän isommalla vaivannäöllä tulee pärjäämään yliopisto-opinnoissakin.



Lukio ehkä auttaa tuossa välissä siinä mielessä, että opiskeluun tulee rutiinia, ja opiskeltavat asiat kasvavat vähitellen laajuudeltaan. Mutta opiskelutekniikkaa voi opetella myös, ja jos haluaa paikkaan, jossa käsitellään isoja asiakokonaisuuksia, niin niitä pitää oppia käsittelemään.



Ja no, jos pääsykokeista pääsee sisään, niin varmasti pärjää opinnoissakin. Vaikka yo-tutkinnon arvosanoista saa lisäpisteitä, niin niistä hyötyvät vain ihan parhaiten menestyneet. Valtaosa kilpailee keskenään siinä kiintiössä, jossa huomioidaan vain pääsykoepisteet.



Ainahan voi myös kokeilla avoimessa yliopistossa kurssia tai paria, ja päätellä niiden perusteella, että ovat yliopisto-opinnot se oma juttu.

Ei läheskään kaikki lukiostakaan halua yliopistoon vaan valitsee lukion a) vanhempien määräyksestä tai b) kun eivät tiedä, mikä kiinnostaisi tai c) kun kotipaikkakunnalla on vain lukio mutta ei sopivaa amista, ja haluaa olla vielä kotona.



Pääsykokeilla amiksesta yliopistoon mennään, ja vielä helpommin ammattikorkeakouluun. Tai sitten avoimen väylän kautta, kun on opiskeltu riittävästi avoimessa yliopistossa. Se helpottaa myös pääsykokeissa selviytymistä.



Itse olen suorittanut muinaisen opistoasteen, eli ei ihan amista mutta siihen aikaan se valmisti nimenomaan tiettyyn ammattityöhön eikä ollut erityisen yleissivistävä. Kasvatus- ja hallintotiedettä olen opiskellut, eikä mitään vaikeuksia ole ollut. Ainoastaan vieraat kielet, tai siis se toinen kotimainen, mutta nekin on suoritettu ensimmäisellä yrityksellä hyväksytysti.

Englanninkielisten tenttikirjojen kohdalla korvasin kirjallisilla lahjoilla sen , mitä ymmärryksessä menetin.

kolme on metsänhoitajia ja yksi terveystieteiden maisteri.

Hän on opiskellut kauppaoppilaitoksessa merkonomiksi ja sitten liikunta-alaa. Jätkä haki TKK:lle opiskelemaan konetekniikkaa ja pääsi pääsykokeista läpi, mutta koska hänellä ei ole teknisen alan ammattitutkintoa alla, oli hänen luettava autonasentajan koulutuksesta ne ammatilliset mekaniikan kurssit täyttääkseen vaatimukset. Mutta en usko sen olleen hänelle ylivoimaisen vaikeaa ;D

Tulipahan vaan mieleen että miksi ihmeessä on mahdollista edes tehdä kaksoistutkintoa, jos ilmankin pääsee yliopistoon? Omasta mielestäni yliopisto on paikka ylioppilaille, eli jos sinne halajaa niin ylioppilaaksi pitää kirjoittaa. Kai nykyään muutenkin pääsee mutta se vie aika paljon pohjaa tuolta kaksoistutkinnolta.



Yhteenvedettynä: ammattikoulusta ammattikorkeakouluun, ylioppilaana yliopistoon. Ei ole mitään järkeä mennä lukioon ja sieltä ammattikorkeaan, vaan jos haluaa pitää ovet avoinna molempiin suuntiin niin tekee kaksoistutkinnon. Turha inistä siitä että pääseekö jollain tutkinnolla helpommin yliopistoon kuin toisella, kun ne on selvästi suunniteltu eri tarkoituksiin.

Pari maisteria tiedän, minä itse toinen niistä, jotka eivät ole ylioppilaita. Kasvatustiede on aika helppo tapaus ja avoimen yliopiston kautta voi myös päästä moniin tiedekuntiin.



Lukio on ammattikoulua parempi sellaisilla aloilla, joilla tarvitaan matemaattisia aineita ja kieliä. Mutta kyllä minä selvitin kasvatustieteellisen englanninkieliset tenttikirjat pelkällä kehnolla peruskouluenglannilla.



Sujuva luku- ja kirjoitustataito ovat yliopisto-opinnoissa hyödyllisiä, olipa koulupohja mikä tahansa.