Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

olen 15v teiniäiti ja joo kyllä kaduttaa

Vierailija
05.07.2011 |

että pidin lapsen. lapsi on hiukan yli 1kk ikäinen ja olen ihan poikki.. kaipaan ystäviäni ja muuta elämää kuin vauvan itkua ja vaipparallia päivin öin. kai tää on vaan jotain alku vaiheen hämmennystä tms. enkä tarkoita etten rakastaisi tytärtäni, rakastan häntä eniten maailmassa ja hänen takia on vain pakko jaksaa vaikka mikä olisi.

Kommentit (59)

Vierailija
1/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koit tämän nyt rankemman kautta. Muista että lapsi on viaton kuitenkin, että älä väsymistäsi häneen kaada.



Vierailija
2/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

olet tehnyt ison päätöksen elämässäsi! Toivottavasti sinulla on tukiverkko ympärilläsi, että voit edes joskus hengähtää hieman? Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo - voimia ja ihanaa kesää sinulle ja tyttärellesi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

voi olla tosi rankkoja, vaikka olisi minkä ikäinen tahansa. Minä sain juuri toisen lapseni (olen 32) ja olin ihan poikki ensimmäiset kaksi kuukautta, kun lapsi huusi useita tunteja päivittäin.



Usko pois, kohta alkaa helpottaa ja saat levätä enemmän. Vuoden päästä tästä lapsi on jo ihan erilainen, paljon helppohoitoisempi. Ja vaikka rakastat lastasi jo nyt, niin rakkauskin vain kasvaa joka päivä ja vuosi vuodelta ja antaa aina enemmän voimia kun väsyttää. Sinä olet tehnyt rohkean päätöksen kun tulit äidiksi noin nuorena, siitä hatunnosto sinulle. Kaikki menee varmasti hyvin, vaikka alku onkin rankkaa.



Mutta sen neuvon antaisin, että YKSIN ei ole pakko kenenkään jaksaa. Jokainen äiti tarvitsee joskus apua lapsen hoidossa, ja on lapsenkin paras, että äiti ottaa lastenhoitoapua vastaan jos on väsynyt. Sellaista superihmistä ei olekaan, joka ei tarvitsisi lepoa ja unta sekä ystävien seuraa. Ota siis apua vastaan jos sitä on tarjolla!

Vierailija
4/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

voi olla tosi rankkoja, vaikka olisi minkä ikäinen tahansa. Minä sain juuri toisen lapseni (olen 32) ja olin ihan poikki ensimmäiset kaksi kuukautta, kun lapsi huusi useita tunteja päivittäin.

Usko pois, kohta alkaa helpottaa ja saat levätä enemmän. Vuoden päästä tästä lapsi on jo ihan erilainen, paljon helppohoitoisempi. Ja vaikka rakastat lastasi jo nyt, niin rakkauskin vain kasvaa joka päivä ja vuosi vuodelta ja antaa aina enemmän voimia kun väsyttää. Sinä olet tehnyt rohkean päätöksen kun tulit äidiksi noin nuorena, siitä hatunnosto sinulle. Kaikki menee varmasti hyvin, vaikka alku onkin rankkaa.

Mutta sen neuvon antaisin, että YKSIN ei ole pakko kenenkään jaksaa. Jokainen äiti tarvitsee joskus apua lapsen hoidossa, ja on lapsenkin paras, että äiti ottaa lastenhoitoapua vastaan jos on väsynyt. Sellaista superihmistä ei olekaan, joka ei tarvitsisi lepoa ja unta sekä ystävien seuraa. Ota siis apua vastaan jos sitä on tarjolla!

Voimia! Kunhan lapsi vähän kasvaa, niin sitten varmaan jaksat miettiä muutakin elämää ja huomaat, että yllättävän paljon asioita voi tehdä vauvan kanssa.

Vierailija
5/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

omat vanhempani ja siskoni joka on minua 6 vuotta vanhempi on tukena ja tarjoaa apua useinkin, mutta en niinkään ole ottanut sitä vastaan. Poikaystäväni tekee töitä viikot muualla ja tulee viikonlopuiksi kotiin se piristää huomattavasti. ystäväni on todella etääntyneet ja niillä on omat juttunsa, eivät kai oikein ymmärrä minun päätöksiä ja elämän tapaa nykyään. tänään lähdetään vanhempien kanssa mökille ja olemme lauantaihin asti siellä.. jospa siinä saisi vähän rentoutua ja levättyä.

Vierailija
6/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja ei en ole mikään "tiuski".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esikoinen halusi ensimmäisen kuukautensa viettää vain ja ainoastaan sylissä ja otti vain vartin torkkuja. Oli juhlaa päästä viemään roskia!



Sanoisn, että kun kaksi-kolme vuotta kestät, niin helpottaa. Tuntuu toki pitkältä ajalta, mutta yllättävän äkkiä se menee pienen ihmisen kehitystä katsellessa.



Koska lapsi on itselläsi, niin pääset hänen kehitystään seuraamaan, eikä seitsemän vuoden kuluttua tarvitse nyyhkiä, kun et olekaan saattelemassa nyyttiäsi koulutielle.



Lapsi ottaa paljon, mutta vielä enemmän se antaa.

Vierailija
8/59 |
07.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se ole mikään merkki maidon laimeudesta tai vähyydestä!



Jos vauvan paino nousee ja pissavaippoja tulee tarpeeksi, vauva saa ihan varmasti tarpeeksi maitoa, jos sen vaan antaa aina halutessaan imeä rintaa.



Ja ei, se ei jatku ikuisesti, vaan parin kuukauden kuluttua vauvalla on jo ihan erilainen syöntirytmi, eikä tarvitse olla koko aikaa imettämässä.



Sinänsä en ota kantaa korvikkeen antamiseen, mutta olisi hyvä, että edes ihan perusfaktat olisi hallussa. Ettei taas tule yhtä jolta "maito vaan loppui". Koska juuri niin sen saa loppumaan: alkamalla antamaan korviketta varmuuden vuoksi tai vain siksi, että tulkitsee vauvan viestit/ omien rintojen tuntemukset täysin väärin. Ja mikään pumpattu maitomäärä ei kerro siitä, mitä vauva saa herutettua rinnasta. Mä en ole koskaan saanut pumpattu ayhtään, mutta kolme lasta on pitkään imetetty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joudut nyt kasvamaan aikuiseksi aika lailla nopeammin kuin ikätoverisi, joten voi tosiaan olla että he eivät ymmärrä sinua eivätkä tajua, että lapsi muuttaa elämää. Mutta hyvät uutiset ovat, että lapsen kanssa ja lapsen kanssa saat elämäsi varrella paljon uusia ystäviä. On muitakin, jotka saavat lapsensa nuorina, ja sinulle olisi varmasti paljon iloa löytää heitä samalta paikkakunnalta. Voisit kysyä vaikka neuvolasta, onko paikkakunnalla kerhoa esikoisensa saaneille äideille. Vaikka olisit porukan nuorin, huomaat pian että samat kysymykset askarruttavat sekä nuoria että vanhempia äitejä ekan lapsen kanssa.



Vaikka nyt kaduttaisi (mikä on muuten ihan normaali ja yleinen tunne kun vauva on vielä noin pieni, eikä häneen ole vielä kunnolla tutustunut) niin mielialasi paranee kun aikaa kuluu. Lapsivuodeaika on kolme kuukautta juuri siksi, että vasta kolmen kuukauden päästä synnytyksestä äiti alkaa selvitä hormonihumalastaan ja toipua oikeasti raskausajan rasituksista.



Hienoa että sinulla on koko perhe tukenasi. Lapsestasi tulee varmasti koko perheen silmäterä ja sinulle suuri ilon ja ylpeyden aihe.

Vierailija
10/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei voi kyllä taas muuta sanoa... lapsi raukka. siis et sinä vaan se sinun lapsi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

saat apua,koska mun mielestä tuo on helppoa aikaa verrattuna 1-2 ikävuoteen..

Vierailija
12/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja niin, aika hassua miten lapsella voi olla lapsi:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Turha itkeä kaatunutta maitoa.

Vierailija
14/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan tiinan kirjotukselta. ihan yhdys sana virheineen kaikkineen:D ja tiinahan on mökillä tällä hetkellä:D voi pikkuista tiuskia

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

vasta rupeavat miettimaan lapsen hankintaa, sulla on iso itsenainen nuori ja paaset elamaan omaa elamaasi/rakentamaan uraa tai ihan miten vaan haluat. Kaikilla se pikkulapsiaika on rankkaa; ihmiset vain paattavat elaa sen eri aikoina.

Vierailija
16/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että kirjoittaja on tämä Tiuski! :D Aivan kuin ei olisi muita teiniäitejä kuin hän! ja monella on tuon ikäisenä jotain kirjoitusvirheitä, aivan kuin monella vaikka nelikymppisellä:)

Vierailija
17/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

huvittavaa on se, kuinka ap pakeni paikalta häntä koipien välissä heti kun tätä alettiin epäillä tiuskiksi.. eli oliskos sittenkin jotain perää:D

Vierailija
18/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja sanoi lähtevänsä mökille ja ei varmaan halua kuluttaa siellä aikaa koneella istumiseen?

Vierailija
19/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ymmärrystä näille teiniäideille. Onhan se rankkaa. Kun tulee äidiksi, pitää omat tarpeet ja halut (en tarkota seksi) pistää hetkeksi sivuun. Ei ole herkkua näille keskenkasvuisille. On se tälle kolmekymppisellekin joskus vaikeaa, vaikka mieskin auttaa. Esim nyt haluaisin vaan istua koneella, kun olen koko päivän mennyt lasten ehdoilla, mutta 1-vuotias itkee aina vaan välillä luokseen tuonne makuuhuoneeseen. Heräsi siis yöunilta huutamaan, hampaita ehkä?

Vierailija
20/59 |
05.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

omat vanhempani ja siskoni joka on minua 6 vuotta vanhempi on tukena ja tarjoaa apua useinkin, mutta en niinkään ole ottanut sitä vastaan. Poikaystäväni tekee töitä viikot muualla ja tulee viikonlopuiksi kotiin se piristää huomattavasti. ystäväni on todella etääntyneet ja niillä on omat juttunsa, eivät kai oikein ymmärrä minun päätöksiä ja elämän tapaa nykyään. tänään lähdetään vanhempien kanssa mökille ja olemme lauantaihin asti siellä.. jospa siinä saisi vähän rentoutua ja levättyä.


pöllöähän se on, ota ihmeessä kun kerran tarjotaa, monella on niin ettei kukaan ole sitä apua tarjoamassa!!

turhaan yrität väsyttää itseäsi, ja kohta et sitten enää jaksakkaan...

keinuva sitteri on kyllä hyvä hankinta!

http://www.lastentarvike.fi/irj/portal/anonymous?guest_user=tukku&Navig…

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi viisi