Mies petti. Ero vai anteeksi anto (kokemuksia)
Miehellä on ollut 2kk suhde toiseen naiseen viestejä laitellut useamman päivässä ja soittanut kun olen nukkunut. Omien sanojensa mukaan on käynyt naisen luona vain pari kertaa (jolloin mela on mennyt mekon alle)
Te ketkä olette kokeneet saman annoitteko anteeksi vai erositko? Kauanko kesti unohtaa asia jos annoit anteeksi?
Entä oliko kyseessä satunnainen yhden illan juttu vai pidempi suhde jos pidempi suhde kauan se oli kestänyt. Ja miten pettäminen selvisi?
Kommentit (73)
kun lapset ovat olleet isällään, kaverillaan, sukulaisillaan tai nukkumassa. Ei siinä välttämättä ole paketista kiinni vaan sattunut nyt osumaan kohdalle ja kemiat kohdanneet.
Pillu on pillua, eikä sitä kaikilta saa, joten kannattaa ottaa sieltä mistä se on helpoiten otettavissa.
kun lapset ovat olleet isällään, kaverillaan, sukulaisillaan tai nukkumassa. Ei siinä välttämättä ole paketista kiinni vaan sattunut nyt osumaan kohdalle ja kemiat kohdanneet. Pillu on pillua, eikä sitä kaikilta saa, joten kannattaa ottaa sieltä mistä se on helpoiten otettavissa.
Ainakin olet se parempi ;) ei venynyt löysä pillu ;)
väitätkö että joka toinen pohjois-karjalalainen
on vastannut tuohon korkeatasoiseen tutkimukseen:D
Luepa tuo toinenkin ketju jossa keskustellaan pettämisestä selviämisestä.
Mitä mies haluaa? Katuuko? Haluaako jatkaa vai erota?
Syrjähypyt
Julkaistu 04.12.2006
Liki kolmasosa suomalaisista näyttäisi tutkimusten mukaan teoriassa sallivan itselleen syrjähypyn. Kaikki eivät kuitenkaan käy vieraissa, vaikka tilaisuus tulisikin. Sukupuolten välinen ero on kuitenkin huomattava. Miehistä syrjähypyn hyväksyisi itselleen 37 prosenttia, mutta naisista vain 20 prosenttia.
Tärkeimmiksi syrjähyppyjä selittäviksi syiksi nousevat läheisyyden tarve ja emotionaalinen riippumattomuus sekä voimakkaat seksuaaliset halut. Syrjähyppy voi olla yhdenillan juttuja, joiden tarkoitus useimmiten on todistaa seksuaalinen kyky. Vakavat, pitkäaikaiset, ulkopuoliset suhteet ovat usein merkki suuresta oman elämän ristiriidasta tai esimerkiksi seurausta epätyydyttävästä suhteesta omaan kumppaniin.
Uskottomuus parisuhteessa on stressaavaa ja kiinnijäämisen pelko ahdistaa. Toisinaan kiinnijääminen on helpotus. Epätyydyttävä suhde joko päättyy, tai suhteen merkitystä joudutaan tarkastelemaan rakentavasti aivan uudesta, tuoreesta näkökulmasta. Varmaa on, että luottamuksen palauttaminen on kova urakka ja loukkaantumiselta ei voi välttyä. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan useimmiten ulkopuolista apua. Auttavia tahoja kannattaa kysyä vaikkapa oman asuinalueen terveysasemalta.
Ehei, haluaisit pystyä mutta keksisit sata selitystä miksi et juuri nyt tekisi sitä!
Mielestäni olet niin tottunut olla loukattavana ja KOLME kokemusta kertoo miten toimisit jatkossakin:)))))))))
Jep, jep. Sinähän sen tiedät. Sen puoleen jätin kolmannen, kun sain tietää pettämisestä. En jäänyt enää roikkumaan.
Jos oikeasti haluaa korjata tekonsa, niin voit harkita jatkamista. Mutta se vaatii työtä. Toisaalta erokin on käytännössä helpompi kun teillä ei ole lapsia. Nämä ovat hirveän vaikeita tilanteita, joihin ei ole yhtä oikeaa ratkaisua.
Jos mies vilpittömästi katuu, on avoin, ei ole rakastunut tuohon toiseen ja on valmis katkaisemaan välit häneen täysin, niin en heti näyttäisi ovea. Mutta jos ei tee mitään näistä, niin sitten tilanne on toinen.
...jos kohtelee sinua hyvin ja tuntee tuskasi. Nöytyy tekonsa edessä, ei puolustele itseään, antaa sinun tehdä kaikki kipeät kysymykset ja on valmis keskustelemaan asiasta riittävän pitkään. Avaa sinulle s-postinsa, kännykkänsä... Lähtee oma-aloitteisesti pariterapiaan. Ei ehdota, että hän ja toinen nainen voisivat vain olla ystäviä.
Kyllä sen tietää...
Syrjähypyt Julkaistu 04.12.2006 Liki kolmasosa suomalaisista näyttäisi tutkimusten mukaan teoriassa sallivan itselleen syrjähypyn. Kaikki eivät kuitenkaan käy vieraissa, vaikka tilaisuus tulisikin. Sukupuolten välinen ero on kuitenkin huomattava. Miehistä syrjähypyn hyväksyisi itselleen 37 prosenttia, mutta naisista vain 20 prosenttia. Tärkeimmiksi syrjähyppyjä selittäviksi syiksi nousevat läheisyyden tarve ja emotionaalinen riippumattomuus sekä voimakkaat seksuaaliset halut. Syrjähyppy voi olla yhdenillan juttuja, joiden tarkoitus useimmiten on todistaa seksuaalinen kyky. Vakavat, pitkäaikaiset, ulkopuoliset suhteet ovat usein merkki suuresta oman elämän ristiriidasta tai esimerkiksi seurausta epätyydyttävästä suhteesta omaan kumppaniin. Uskottomuus parisuhteessa on stressaavaa ja kiinnijäämisen pelko ahdistaa. Toisinaan kiinnijääminen on helpotus. Epätyydyttävä suhde joko päättyy, tai suhteen merkitystä joudutaan tarkastelemaan rakentavasti aivan uudesta, tuoreesta näkökulmasta. Varmaa on, että luottamuksen palauttaminen on kova urakka ja loukkaantumiselta ei voi välttyä. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan useimmiten ulkopuolista apua. Auttavia tahoja kannattaa kysyä vaikkapa oman asuinalueen terveysasemalta.
Että jollekkin olisi oikeasti helpotus jäädä kiinn?
väitätkö että joka toinen pohjois-karjalalainen on vastannut tuohon korkeatasoiseen tutkimukseen:D
Vähintään jokainen ;)
Pettäminen ei olekaan niin paha asia kuin on totuttu kuvittelemaan. Päinvastoin, se saattaa toimia avioliiton pelastajana, väittää Mira Kirshenbaum, kliinisen tutkimuksen johtaja bostonilaisesta tutkimuskeskuksesta.
Kirshenbaumin kirja ”Kun hyvillä ihmisillä on suhteita” julkaistiin tällä viikolla. Kirja on saanut ristiriitaisen vastaanoton siinä esiintyvien mielipiteiden vuoksi. Kirshenbaum selittää väittämänsä taustoja The Observer -lehdelle.
- Tarkoitukseni ei ole rohkaista pettämään puolisoaan. Suhde on kuitenkin aina merkki siitä, että jotain on pielessä ja jonkin on muututtava. Suhde saattaa toimia liikkeellepanevana voimana paikalleen jymähtäneessä tilanteessa. Haluan herättää keskustelua pettämisen hyvistä puolista, koska yhteiskunta suhtautuu asiaan pelkästään kielteisesti, kertoo Kirshenbaum.
Kirshenbaum korostaa puhuvansa kirjassaan kilteistä ja hyvistä ihmisistä, jotka vain etsivät onnea ja rakkautta.
- Kirjani ei ole tarkoitettu “niljakkeille”, jotka hakevat hyväksyntää pettämiselleen, vaan tavallisille kunnollisille henkilöille, jotka tietävät tehneensä virheen.
Kirshenbaumin mukaan ”oikeista syistä” pettäneet olisi vapautettava syyllisyyden- ja häpeäntunteesta, koska ne ovat halvaannuttavia tunteita.
- Avioliiton ulkopuolista suhdetta voidaan ajatella radikaalina, mutta tarpeellisena lääketieteellisenä toimenpiteenä. Voidaan ajatella, että avioliitto on kärsinyt sydänpysähdyksen ja suhde toimii defibrillaattorina.
Kirshenbaum pitää erittäin tärkeänä sitä, ettei avioliiton ulkopuolista syrjähyppyä koskaan paljasteta puolisolle.
- Tekoa ei saa tunnustaa, vaikka toinen kysyisi asiasta suoraan. Suhteesta tai syrjähypystä kertominen tuottaa vain pitkällä tähtäimellä enemmän tuhoa ja tuskaa, sanoo Kirshenbaum, jolla on kolmenkymmenen vuoden kokemus avioliittoterapeuttina.
Kirjan väittämät kyseenalaistaneet tahot ovat lähinnä huolissaan siitä, ettei pettämisen aiheuttamaa tuskaa saisi vähätellä tai unohtaa.
- Kirja menee kenties liian pitkälle, mutta me tarvitsemme tämänkaltaista keskustelua. On mietittävä, mitä teemme asialle sen sijaan että sanomme ”näin ei saa tapahtua”, ja kuitenkin pettämistä tapahtuu koko ajan, toteaa Kirshenbaum.
Koko artikkeli
http://www.uusisuomi.fi/viihde/26259-kiltit-ihmiset-saavat-pettaa
Pettäminen ei olekaan niin paha asia kuin on totuttu kuvittelemaan. Päinvastoin, se saattaa toimia avioliiton pelastajana, väittää Mira Kirshenbaum, kliinisen tutkimuksen johtaja bostonilaisesta tutkimuskeskuksesta. Kirshenbaumin kirja ”Kun hyvillä ihmisillä on suhteita” julkaistiin tällä viikolla. Kirja on saanut ristiriitaisen vastaanoton siinä esiintyvien mielipiteiden vuoksi. Kirshenbaum selittää väittämänsä taustoja The Observer -lehdelle. - Tarkoitukseni ei ole rohkaista pettämään puolisoaan. Suhde on kuitenkin aina merkki siitä, että jotain on pielessä ja jonkin on muututtava. Suhde saattaa toimia liikkeellepanevana voimana paikalleen jymähtäneessä tilanteessa. Haluan herättää keskustelua pettämisen hyvistä puolista, koska yhteiskunta suhtautuu asiaan pelkästään kielteisesti, kertoo Kirshenbaum. Kirshenbaum korostaa puhuvansa kirjassaan kilteistä ja hyvistä ihmisistä, jotka vain etsivät onnea ja rakkautta. - Kirjani ei ole tarkoitettu “niljakkeille”, jotka hakevat hyväksyntää pettämiselleen, vaan tavallisille kunnollisille henkilöille, jotka tietävät tehneensä virheen. Kirshenbaumin mukaan ”oikeista syistä” pettäneet olisi vapautettava syyllisyyden- ja häpeäntunteesta, koska ne ovat halvaannuttavia tunteita. - Avioliiton ulkopuolista suhdetta voidaan ajatella radikaalina, mutta tarpeellisena lääketieteellisenä toimenpiteenä. Voidaan ajatella, että avioliitto on kärsinyt sydänpysähdyksen ja suhde toimii defibrillaattorina. Kirshenbaum pitää erittäin tärkeänä sitä, ettei avioliiton ulkopuolista syrjähyppyä koskaan paljasteta puolisolle. - Tekoa ei saa tunnustaa, vaikka toinen kysyisi asiasta suoraan. Suhteesta tai syrjähypystä kertominen tuottaa vain pitkällä tähtäimellä enemmän tuhoa ja tuskaa, sanoo Kirshenbaum, jolla on kolmenkymmenen vuoden kokemus avioliittoterapeuttina. Kirjan väittämät kyseenalaistaneet tahot ovat lähinnä huolissaan siitä, ettei pettämisen aiheuttamaa tuskaa saisi vähätellä tai unohtaa. - Kirja menee kenties liian pitkälle, mutta me tarvitsemme tämänkaltaista keskustelua. On mietittävä, mitä teemme asialle sen sijaan että sanomme ”näin ei saa tapahtua”, ja kuitenkin pettämistä tapahtuu koko ajan, toteaa Kirshenbaum. Koko artikkeli <a href="http://www.uusisuomi.fi/viihde/26259-kiltit-ihmiset-saavat-pettaa" alt="http://www.uusisuomi.fi/viihde/26259-kiltit-ihmiset-saavat-pettaa">http://www.uusisuomi.fi/viihde/26259-kiltit-ihmiset-saavat-pettaa</a>
Ei sua varmaan haittais vaik ukkos panis kaikkea liikkuvaa?
varmasti onkin jollain tavalla kiintynyt, mutta tuskin rakastunut.
varmasti onkin jollain tavalla kiintynyt, mutta tuskin rakastunut.
eivätkö he ymmärrä kuinka loukkaavat
ei tiikeri raidoistaan pääse.
Haluaisitko kokea uudestaan saman pettymyksen?
En ole joutunut katumaan sitä, että jatkoimme yhdessä. Suhteemme on nyt vahvempi, kuin ennen pettämistä. Mutta ei se kuitenkaan koskaan unohdu...
Mutta jos tilanne olisi ollut se, että meillä ei olisi ollut lapsia, olisin luultavasti kerännyt kamani ja lähtenyt.
Perheellä on niin paljon enemmän pelissä, kuin lapsettomalla pariskunnalla. Perheen takia olin valmis ottamaan riskin jatkosta. Se riski kannatti. Jos meillä ei olisi ollut lapsia, en luultavasti olisi ottanut sitä riskiä, että yhdessä pysyminen ei olisi kannattanut. Olisi kauheaa, mikäli tuo riski realisoituisi vasta, kun lapsia on jo hankittu.
Näitä tilanteita pitää miettiä aina joka kannalta rauhassa. Jokaisen pitää tehdä oma päätöksensä ja edetä sen mukaan.