Mitä tässä nyt oikein voi tehdä? Tai sanoa tytölle?

Auttaisiko yhtään, jos tytölle valaisisi asiaa siltä kannalta että joillakin on vielä paljon oppimista kauniin ja asiallisen käytöksen suhteen? Tosille se vaan on hyvin hyvin vaikeaa ja sellaiset lapset kyllä usein kärsivät siitä itsekin. Saavat huonoa palautetta ja saattaa olla kavereistakin pulaa. Tuollainen luokkakaveri on oikeastaan vähän säälittävä reppana.

Pari kertaa olen pojan livenä nähnyt ja jätkä on tosi pienikokoinen (vissiin kaikkein pienimpiä heidän luokallaan) ja olen sitäkin tytölle sanonut, että poika saattaa kokea meidän tytön myös kokonsa puolesta uhkaavana ja räkyttää siksi, kun tuntee itsensä ehkä vähän altavastaajaksi... Meidän tytöllä on mittaa yli 135cm meinaan.



Ja vielä jos on vähän vaikeaa koulussa, niin mielellään sit mollaa niitä, jotka pärjää ihan kohtuullisesti.



Toisaalta tyttö sit säälii tota poikaa. Jossain vaiheessa yritti kovasti olla sen kaveri, mutta eihän siitä mitään tullut...



Itselläkin on niin hemmetin kädetön olo... Enkä kyllä kadehdi pätkän vertaa opettajan hommaa tuolla luokalla! Syksyllä tulee sit taas uus ope (jolle tuo poika keväällä tutustumiskäynnillä kuulemma haistatteli myös...), kun entinen jää eläkkeelle. Saa nähdä mitä sitten tapahtuu. Itelle tuli vaan mieleen, että vanha ope lähtee varmaan ansaittuja eläkepäiviään viettämään riemusta kiljuen - ja uus on jo valmiiksi ihan tukka pystyssä, kun ajatteleekin mihin on joutumassa (mä varmaan ainakin olisin :D)

on tasan yks alakoulu ;P



Toivoa kai sopii, että siirtäisivät ihan koulun puolesta sen pojun vaikka pienluokalle...



ap

Kuulostaa tavalliseen luokkaan integroidulla erityislapselta. Opettaja ei vaitiolovelvollisuuden vuoksi tietenkään sanoa mitään muuta kuin, että "homma on hoidossa".



Toivottavasti tuleva opettaja osaa hanskata tilanteen vähän eläkkeellejäänyttä paremmin.

ja vielä ikävämpää todeta että sinun olisi pitänyt puuttua asiaan jo aikaisemmin. kyseessä on siis selkeästi kiusaaminen eikä sitä tarvitse kenenkään sietää ainakaan tuossa mittakaavassa. jos opettajan kanssa juttelu ei auttanut, olisi pitänyt ryhtyä viemään asiaa eteenpäin, ja jos kerran kyseinen poika kiusasi myös muita oppilaita, olisi tietenkin kannattanut ottaa yhteyttä muihin vanhempiin ja tehdä yhdessä valitus.



tyttäresi on jo kärsinyt tarpeeksi. vakuuta hänelle että ensi vuosi ei tule jatkumaan samalla lailla, että asioihin tullaan puuttumaan jos sama peli uhkaa jatkua. hänen täytyy myös saada nyt purkaa kokemansa vääryys ja mielestäni sinun täytyy kuunnella. sinun olisi pitänyt aikuisena ja lapsesi äitinä pitää hänen puoliaan jo aiemmin.

Syksystä saakka opettajaa pommitin, välillä paremmin, välillä huonommin tuloksin. Erityisope oli mukana kuvioissa, mitään ei tapahtunut.



Meillä on itselläkin erityislapsi (tytön pikkuveli) joka ei tosin ole vielä koulussa ja todella toivon, että jos hän aikanaan tarvitsee pienryhmää, hänet tosiaan sinne laitetaan, eikä väkisin pidetä luokassa toisia häiriköimässä. Meidän poika ei tosin ole mitenkään todennäköinen häirikkö vaan se hemmo, joka unohtuu hiljaa nysväämään jotain omiaan luokan nurkkaan ja unohtaa, missä ylipäätään on... Hänen kanssaan tyttö on kyllä tottunut tulemaan toimeen.



Taitaa ipana jotenkin vetää oikein noita erityisiä puoleensa, kun hälle lätkästiin sit kummioppilaiksikin kaksi poikaa - pienluokalta... (Noh, alkukankeuksien jälkeen se sentään alkoi sujua ihan ok.)



Mukaanko mun pitää sinne kouluun mennä?



Onneksi tytöllä on paljon hyviä ystäviä, niin tyttöjä kuin poikiakin, joten ihan yksin ei tarvii sinnitellä, vaikken vieressä seisoiskaan.

Syksystä saakka opettajaa pommitin, välillä paremmin, välillä huonommin tuloksin. Erityisope oli mukana kuvioissa, mitään ei tapahtunut.

Ensin opettajaan, sitten tämän esimieheen (rehtori) ja sitten siitä ylöspäin. Jos vain opettaja ja erityislapsen vanhemmat pyytävät sitä pienluokkaa, tms. niin välttämättä mitään ei tapahdu.

että yritin keskustella open kanssa myös meidän oman tenavan osuudesta tässä sotkussa. Ope kun joskus syksyllä sanoi, että meidän tytöllä on vähän tapana huolehtia liikaa muiden asioista (tiedän!) ja se ärsyttää joitakin... (Kuten nyt vaikka pikkuveljeä ;D)



Tarkennusta tähän en sen enempää koskaan saanut, enkä edelleenkään tiedä, onko meidän muksulla jotain omaa lusikkaa sopassa vai onko hän oikeasti vain uhri ja kotona sit vaan käskin tytön hoitaa ensin oman koulunsa, omat kynät ja kuminsa ja huolehtimaan mielellään vasta sitten jonkun muun tehtävien sujumisesta, jos joku kysyy apua...

Ei tollasta kannata katella yhtään jos syksyllä alkaa taas, pahenee koko ajan. ja vaikka et oikeesti tietäisikään tyttös osuustta asiaan niin sinähän vastuullisena vanhempana otat asiasta selvää! Siis että joka tapauksessa asia kuuluu selvittää riippumatta siitä ärsyttääkö tyttösi vai ei, sekin täytyy saada loppumaan jos näin olisikin. Sano opelle että niin kauan aiot mennä tahoja ylöspäin...rehtori, sivistystoimenjohtaja... yms ja vaikka opetushallitus ellei asia muuten saa selvyyttä! Kuka puolustaa sinun lastasi ellet sinä itse! ja muuten minulla on tästä oma kokemus ja tällä hetkellä olen hem...tin tyytyväinen että pidimme päämme vaikka joskus vähän harmittikin olla "se hankala vanhempi" .

Tässä on käyty nyt läpi häirikköpojan pituus, ulkomaanmatkat jne. Taitaa sitä muiden asioista huolehtimista olla perheessä enemmänkin. Tytärtä kannattaa tosiaan neuvoa hakeutumaan pois pojan seurasta niin paljon kuin voi. Kiusaamista jne. ei tarvitse hyväksyä, mutta tässä poika vaikuttaa olevan ennemninkin epäsuosittu reppana, joka on konfliktissa kaikkien kanssa, eikä erityisesti terrorisoi juuri tytärtäsi.



Tässä tulee se opetus, että aina on olemassa erityisen negatiivisia ihmisiä, jotka eivät osaa käyttäytyä kauniisti muita kohtaan. Silloin kannattaa vältellä koko tyyppiä. Jos tyttäresi esim. ojentaa häirikköä pikkuvanhaan tyyliin, se vain provosoi tätä tyyppiä. Yritä ainakin kesälomalla kääntää keskustelu muihin aiheisiin, älkää perheenä mietiskelkö häirikön toimintaa.

enemman tyttosi reagoi pojan sanomisiin niin sita enemman se yltyy sanomaan.