Pääsenköhän minä sinne TAIVAASEEN - vai mihin...

...oon tässä arjen keskellä matkalla? Toisessa viestiketjussa joku kyseli, että "millainen on kristityn taivas?" Juuri tästä mulla tuli mieleen muutama ajatus, eli etenkin se, että Taivaaseen pääsyä edeltää pari vähän synkempää asiaa - vähän samoin kuin sairaudesta tervehtymistä edeltää mm. oireiden tunnistaminen, lääkäriltä apua pyytäminen, ja hoidon saaminen.

En ole teologian tohtori tai muu oppinut, mutta saanko suositella lukaisemaan kuitenkin :)



Taivas ja pelastumista edeltävät vähemmän iloiset asiat voisivat olla muun muassa syyllisyys, synti ja jopa kadotuksen mahdollisuus. Syntiä voisi kutsua myös "kuolemansairaudeksi", jonka Jumala ilmeisesti näkee realistisemmin ja syvemmin kuin ihminen. Siinä missä ainakin minä olen taipuvainen vähättelemään omia vääriä tekojani ja syntisyyttäni, näkee Jumala sen kaikessa haitallisuudessaan ja jopa tuhoisuudessaan - Hän näkee "hoitamattoman" synnin johtavan ns. kadotukseen kuolemanjälkeisessä elämässä.

Tuo kadotus tai "helvetti" on valitettavasti vain luonnollinen seuraus synnistä ja siitä, jos ihminen yrittää itse kantaa ja selviytyä synneistään. Tästä kuolemansairaudesta voi kristinuskon mukaan selviytyä vain niin, että syyllisen ja syntisen ihmisen ULKOPUOLINEN taho eli Jeesus Kristus ottaa ihmisen synnin kantaakseen, eli vapauttaa ja armahtaa ihmisen tuosta taakasta! Eikö tämänkaltainen uhrautuminen ihmisen hyväksi ole juuri RAKKAUTTA?



Jokainen ihminen - sinä ja jopa minäkin - voi tulla vapautetuksi ja armahdetuksi yksinkertaisesti kertomalla ja tunnustamalla syyllisyytensä ja syntinsä Kristukselle, eli puhumalla Hänelle ihan omin sanoin tai esimerkiksi jotenkin seuraavan tapaisesti: Jeesus Kristus, olen kuullut, että Sinä rakastat minua. Pyydän sinua: Anna minulle kaikki syntini anteeksi ja pelasta minut! Kiitos, että rakastat minua enemmän kuin voin ajatellakaan ja siksi tahdot pelastaa minut kadotuksesta, sekä myös vapauttaa minut synneistäni ja syyllisyydestäni. Kiitos, että tahdot myös parantaa, eheyttää ja uudistaa minua, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Tule todelliseksi minun elämässäni, tule "sydämeeni" asumaan. Ole minunkin elämässäni se, joka todella olet: Herra ja Vapahtaja.



Ainoastaan tällä tavalla vapautettuna ja armahdettuna ihminen voi olla pelastettu jo tässä ja nyt - ja siksi myös kuolemanjälkeinen elämä merkitsee ns. Taivasta; täyttä yhteyttä Jumalaan, täyttä eheyttä, pelastettuna ja vapautettuna olemista, rauhaa, kirkkautta, iloa.

-Lisää aiheesta sympaattisesti ja ymmärrettävästi: http://www.sinuntahtesi.com/rakkaus.html

http://www.fathersloveletter.com/Finnish/#4