arka aihe...

...se on niin helppoa ohotella ja ihmetellä toisten tekosia... ihan niinkuin itse olisi parempi...



Jokainen taaplaa tyylillään.....

Ei kukaan normaalijärjellä varustettu sitä epäile, mutta on hyvä, että sinulla on itsetuntoa myös, ettei kukaan tule sinua jyräämään mielipiteillään.



Tsemppiä sinulle ja perheellesi!

Uusi lapsi asuu luonasi ja saa jakamattoman aikasi ja huomiosi. Nuo vanhemmat " puolisisarukset" eivät tule koskaan antamaan sitä anteeksi sinulle, eikä hänelle.



Puhun kokemuksesta.

miten tästä(kin) saadaan näin mustavalkeeta???



Toivotaan että lapset ei vihaa äitiään joka " jätti" lapset asumaan isänsä luo?? entäs jos olis toisin päin? vihaisko lapset sitten isäänsä jos ne " saivat" asua äidin kanssa....



Miten tästä saadaan näin yksinkertaista?

oikeasti pelotti avata suu, vaikka näin anonyymistikin... olette ihania...kaikkea parasta myös teille, enkeleitä elämäänne...olen sanaton.

mutta varsin hyvä sellainen!



Varmasti jokainen meistä lukiessaan sitä ajatteli " voi kauheaa, kuinka kamala ja vastuuton äiti" - ja kuitenkin isät tekevät tätä jatkuvasti, ja sitä ei kauhistella läheskään niin paljon.



Hyvä herätys asiaan provon muodossa!

olet vastuullinen ja kypsä äiti, joka ajattelee lasten etua ja asettaa lasten hyvinvoinnin kaiken edelle.



Varmasti on jatkuva ikävä lapsia, mutta aikuinen osaa asettaa omat tunteensa lasten edun taakse.



Hienoa ja tsemppiä!

Olet ajatellut asiaa selvästi paljon... koitahan pärjäillä ja pärjätä kritiikinkin kanssa. Hienoa ja kiitos että avasit oman henkilökohtaisen ja kipeän aiheen...

Ihanaa joskus näinkin päin. Monesti on niitä suhteita joissa isältä nitistetään isyys ja mahdollisuus elämään lastensa kanssa. Surullista! Ihanteelistahan varmasti olisi että asiat vaan saataisiin sovittua liikoja riitelemättä vanhempien välillä. Ei kai sillä ole väliä hoitaako äiti vai isä kunhan toinen hoitaa. Itselleni olisi kyllä vaikea erota lapsistani, mutta jokaisella on syynsä - eikä erot helppoja koskaan ole.