Lue keskustelun säännöt.
Uusperhe ja huonejako?
28.06.2011 |
Täällä oli jokin aika sitten aloitus samasta aiheesta, mutta kaipailen ehdotuksia kuitenkin.
Meillä on lasten käytössä 2 makuuhuonetta, joista toinen on todella pieni. Miehellä on edellisestä suhteesta (vahinkoraskaus) 6-vuotias tytär. Meillä on 2 yhteistä lasta, jotka tällä hetkellä jakavat saman huoneen (1v ja 2,5v). Miehen lapsi on meillä pari päivää/yötä viikossa ja hänellä on tähän asti siis ollut oma huone.
Tyttö on kuitenkin todella omistushaluinen ja ainoa lapsi äitinsä luona, eli ei ole oikein tottunut jakamaan mitään. Yritimme jossain vaiheessa laittaa vanhemman yhteisen samaan huoneeseen, mutta tämä ei oikein onnistunut :( Nyt tyttö kiristää ettei tule ollenkaan, jollei saa omaa huonetta. Äitinsä sanelemana tosin, kuinkas muutenkaan... Vielä tilanne on ok, kun yhteiset ovat noin pieniä, mutta parin vuoden päästä tuntuu typerältä seisottaa yhtä huonetta "tyhjillään".
PS. täytyy kai haudata toiveet 3:sta yhteisestä lapsesta, kun ei kaikille riitä huoneet kuitenkaan :( Ja muutto ei tule kysymykseen, koska asumme miehen kotipaikassa. Laajennusta olen jo paniikissa pohtinut, koska oikeasti haluaisin 3 (4) lasta :) Mies ei vain aio suostua. Anteeksi avautuminen, mutta ahdistaa :)
Kommentit (38)
omassaan, pienet yhteisessä, tuon ikäiset eivät edes omaa huonettaan kaipaa, kuusivuotiaalle se voi olla tosi tärkeäkin juttu isän luona.
Jos lapsia on joskus enemmän, niin huoneita voi aikanaan jakaa sitten toisellakin tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidin lapsille ja yhteisille lapsille löytyy kyllä tilaa, mutta miehen lapsille sitä tuntuu olevan aina niin vaikea järjestää "kun se on meillä niin vähän"... Ja exä on vittumainen ja lapsikin vähän hankala (ja exä vielä lapsen avustuksella kiristää isää) ja tässä tapauksessa vielä kyseessä vahinkoraskaus.
Huh. Onnea valitsemallenne tielle.
No kyse oli nyt siitä, ettei se tila kelvannut... Pitäisi olla oma huone. Miksi ihmeessä miehen lapselle pitäisi olla oma huone, eihän yhteisemmekään tule saamaan omaa huonetta...? Niin tai näin, jonkun on pakko jakaa/oppia jakamaan.
et edes miettisi, kuusivuotiaalla olisi oma huone, pienet jakaisivat saman. Sen pitäisi kertoa sinulle jotain.
Lisäksi yhteiset lapsenne saavat olla vanhempiensa kanssa joka päivä, miehesi esikoinen ei, joten pieni hemmottelu ei tee pahaa.
niin ehdotaisin, että kalustatte tuosta pienemmästä huoneesta 6v:lle oman sopen ja sitten kaksi nuorempaa jakamaan sitä isompaa makkaria. Ja sinnehän saattaisi vielä mahtua kolmaskin;)
Meillä alkuun oli viidelle lapselle kaksi makuuhuonetta. Isomman huoneen jakoivat minun lapseni (tyttö ja poika; meillä viikko-viikko sekä mieheni tytär meillä joka toinen viikonloppu). Ja sitten meidän kahdella yhteisellä lapsella oli yhteinen huone.
Tuossa nelisen vuotta sitten saimme laajennusta tehtyä yhden huoneen verran ja nyt jako on seuraava: minun 16v tyttö ja miehen 15v tyttö jakavat yhden huoneen, minun 14v pojalla on oma huone ja yhteiset lapsemme jakavat yhden huoneen.
Meillä miehen tytär on äitinsä luona "ainokainen" ja tottunut siellä erilaiseen elämään, mutta "jakaminen" täällä meillä ei ole koskaan ollut ongelma. Pitkään kaikki viisi jakoivat mökillä yhden huoneen;)
Mutta 6v ja 2,5v ovat niin eri "tasolla", että heitä en laittaisi pidemmäksi aikaa jakamaan huonetta. Jonkunlainen oma soppi tytöllä kuitenkin olisi hyvä teillä olla vaikkei se nyt sitten "oikeaoppisesti" opetakaan jakamaan ja antaa tytön äidille kiristyskeinon
Pienet lapset haluaa olla samassa huoneessa eli sulle asia on ajankohtainen vasta 4v. päästä.
En kyllä sisaruksi erottelisi.
Saavat nukkuessaankin turvaa toisistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin eksäsi kovin kauaa rakensi omakotitaloaan? Ei kai tyttäresi nyt ikuisia traumoja voinut saada siitä, että joutui jakamaan huoneensa jonkun aikaa...?
[/quote]
No rakensi yli vuoden ja tytöt lyötiin samaan huoneeseen toinen oli 2v ja toinen ekalla koulussa!!
Mielestäni tyttö olisi voinut nukkua olohuoneessa yksin,koska isän makkariin hänellä ei ole asiaa kun on uusiäitipuoli.Vain täällä 2 vuotiaalla saa olla asiaa isin makkariin ja tämä 2-v ei ole exmieheni munasta lähtöisin.No ei saanut nukuttua kun toinen kiljuu yöt vielä äitiä!! Traumat tyttäreni on saanut siitä kun exä on pahoinpidellyt minut lapseni 2008 silmienedessä,en sanonutkaan että olisi tästä traumatisoitunut!!
Jokaisen pitää saada nukkua yönsä rauhassa ja 2,5 v ja 1 v huutavat äitiä jos heräävät!!
Eivätkö lapset enää aikuisina yöpyisi kotonanne kun tulisivat käymään? Tai lastenlapset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanteesi kuulostaa ikävältä, mutta... "tämä 2-v ei ole exmieheni munasta lähtöisin" Ei kovin paljon kauniimpi ilmaisu kuin vahinko. Sanotaan nyt sitte suunnittelematon raskautuminen... Miksi edes päästät lapsen heille, jos mies on väkivaltainen? Mistä tiedät, ettei käy käsiksi lapseenkin?
En ymmärrä, miksei tyttösi voinut mennä olohuoneeseen nukkumaan isällään. Tuskin he pakottamalla pakottivat lapsesi samaan huoneeseen...?
Ei 2,5 vuotiaani huuda äitiä herätessään, osaa nukahtaa uudelleen itsekseen tai käydä pissalla ja hiipii herättämään minut. On tottunut jo olemaan herättämättä siskoaan, joka on samassa huoneessa. Ap
Mun kuopus on 7v. ja kysyin juuri eilen häneltä, että miksi olet huoneessasi niin vähän?
7v. viihtyy vielä vanhempien makkarissa ja olohuoneessa.
9v. huone on jo tärkeä ja ei hänkään koskaan huoneessaan ollut nuorempana.
Kuitenkin lapsilla kivat huoneet. Kummallakin telkkari, pleikkari ja tietokone.
Aina pienenä olivat samassa huoneessa, vaikka kummallakin huoneet olivat.
Myös iän ja sukupuolen mukaan tehdä huonejaot, joten kurkistappa sinne peiliin, niin kyllä vika sinusta löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin kilometri matkaa. Mökille mahtuu kyllä 12 henkeäkin nukkumaan ihan mukavasti ja uskon, että lapset perheineen haluavat ennemmin sinne kuin meille kun ovat isompia :) Minun mielestäni voisimme toki laajentaa, mutta mies ei ymmärrä... :/
Ja teille, jotka väittävät että ongelma on minun päässäni ja toisen naisen lapsi, ei pidä paikkaansa. Tyttö on enemmän kuin tervetullut meille, mutta on kovin omistushaluinen. Siksi pelkään, että jos vielä lykkäämme yli 4 vuotta huonesiirtoa, ei siitä tule enää mitään :( Pienemmät eivät esimerkiksi saa koskea mihinkään hänen tavaroihinsa tai mennä hänen huoneeseensa.
oma huone ei ole tärkeä, niin ei se tietenkään ole kellekään TOISELLE lapselle sitä..?
AV-logiikkaa parhaimmillaan...
Meidän 5-vuotias tykkää tosi paljon leikkiä omassa huoneessaan sekä itsekseen että kavereiden kanssa. Huone on hänelle muutenkin tärkeä juuri siksi, että se on HÄNEN oma huoneensa missä hänen tavaransa, sänkynsä yms. ovat, hän saa laittaa julisteitaan yms. seinälle oman makunsa mukaan (toki vanhempien kanssa keskusteltua) eikä kaikkea tarvitse aina jakaa muiden kanssa.
Jos meille tulisi nyt ero ja iskälle "uusi perhe", niin lapsella olisi varmaan todella "tervetullut" olo iskän kotiin, jos siellä joutuisi jakamaan huoneen 2,5-vuotiaan sisarpuolen kanssa...
Toki on pakko oppia joustamaan ja jakamaan, mutta kyllä se aika tylyltä tuntuisi jos sen iskän kanssa vietetty aika olisi muutenkin vaan sen pari päivää viikossa - saati sitten se, että se oma rauha ja oma huone otetaan pois, kun iskän uudet lapset tarvitsevat enemmän tilaa.
Mun kuopus on 7v. ja kysyin juuri eilen häneltä, että miksi olet huoneessasi niin vähän?
7v. viihtyy vielä vanhempien makkarissa ja olohuoneessa.
9v. huone on jo tärkeä ja ei hänkään koskaan huoneessaan ollut nuorempana.
Kuitenkin lapsilla kivat huoneet. Kummallakin telkkari, pleikkari ja tietokone.
Aina pienenä olivat samassa huoneessa, vaikka kummallakin huoneet olivat.
Myös iän ja sukupuolen mukaan tehdä huonejaot, joten kurkistappa sinne peiliin, niin kyllä vika sinusta löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki on pakko oppia joustamaan ja jakamaan, mutta kyllä se aika tylyltä tuntuisi jos sen iskän kanssa vietetty aika olisi muutenkin vaan sen pari päivää viikossa - saati sitten se, että se oma rauha ja oma huone otetaan pois, kun iskän uudet lapset tarvitsevat enemmän tilaa.
kertoo kaiken ap:n asenteesta, valitettavasti.
Ja ei, en ole katkera exä.
Äitinsä sanelemana tosin, kuinkas muutenkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossa 6v tyttö ja 2v tyttö. Eikä tuo 6v todellakaan anna pikkusiskon mennä huoneeseensa ja koskea tavaroihinsa. Kyseessä ei ole mikään omistushalu vaan terve halua pitää huolta omista tavaroista.
Ehkä teillä se ongelma on sinun pääsi sisällä! Miksi ihmeessä 1v ja 2v eivät voi jakaa huonetta ja se 6v saisi pitää oman huoneensa? Ainoa esittämäsi syy on se, että et halua 6v:lle omaa huonetta, vaikka tämä on teillä paljon.
Mitä jos sinä muuttaisit siihen pienimpään huoneeseen, mies ja 6v samaan huoneeseen ja pikkulapset asuisivat samaa huonetta. Sillä tavalla kaikille järjestyisi sitä omaa tilaa, ison makuuhuone olisi sen 6v:n valtakuntaa, jonne ei muilla ole asiaa ja sinä nukkuisit yksin, jolloin ei tulisi lisää vahinkoja.
Tilanteesi kuulostaa ikävältä, mutta... "tämä 2-v ei ole exmieheni munasta lähtöisin" Ei kovin paljon kauniimpi ilmaisu kuin vahinko. Sanotaan nyt sitte suunnittelematon raskautuminen... Miksi edes päästät lapsen heille, jos mies on väkivaltainen? Mistä tiedät, ettei käy käsiksi lapseenkin?
En ymmärrä, miksei tyttösi voinut mennä olohuoneeseen nukkumaan isällään. Tuskin he pakottamalla pakottivat lapsesi samaan huoneeseen...?
Ei 2,5 vuotiaani huuda äitiä herätessään, osaa nukahtaa uudelleen itsekseen tai käydä pissalla ja hiipii herättämään minut. On tottunut jo olemaan herättämättä siskoaan, joka on samassa huoneessa. Ap
Niin siis uuden naisen lapsi on muun miehen,ei lapseni isän,heillä ei ole vielä biologisia uus perheen täydellisiä lapsia,niin kuin sulla!!AP
Uuden naisen tyttö oli 2-vuotta kun laitettiin samaan huoneeseen kun muuttivat yhteen puolen vuoden seukkamisen jälkeen.Täytti marraskuussa 3 -vuotta.Tämä kiljuu äitiään öisin valitettavasti.Uudella naisella on kovat säännöt ei anntannut tyttäreni nukkua kuin omansa kanssa.Ei lupaa olohuoneeseen tai muualle.
täys hitler koko muija.
EI lupaa isän luo jos pelottaa ei lupaa jääkaapille jne.
ELi ihan kuin SINÄ AP;et kohtele ensin ollutta lasta tasavertaisena vaan hän on "vahinko".
Oma lapseni ei ollut vahinko häntä ennen kuoli 2 muuta lasta.Häntä tehtiin 6 pitkää vuotta.
Hyvä jos sun kaksi vuotias ei huuda tämä huusi!Mutta onhan tilanne tällekin vieras kun on uusi isäpuoli ennen ei ole ollut isää ollenkaan tällä lapsella oli haluttu vain pelkkä lapsi ei isää.
itse kohtelen omassa uusperheessäni uusia ja mieheni lapsia sekä omaani tasavertaisesti ,meillä nallekarkit menee tasan!
Niin ja by the way se isä ei ole pahoinpidelyt lastaan vain minut useasti lapsen silmien edessä vuonna 2006 ja 2008.En voi asialle mitään mies on lapsen isä ja lapsella oikeus tavata vanhenpaansa aina siihen saakka kun täyttää 12 vuotta,sitten ei kukaan enää pakota.LAPSI saa päättää itse.Nyt on vaan pakko mennä ellei oikeus tule määräämään tosin.
Mutta edelleen kerrotko miten se lapsi on VAHINKO??? onko se sun mielestä vahinko vai oikeesti?
kivaa elämää sinne teidän uusperheeseen relax ja asiat sujuu paremmin!! Sun lapset on tottuneet nukkumaan kahdestaan eivätkä vielä tartte omaa tilaa.Vahingon on helpompi olla jos hänellä on oma tila ja aikaa oman isänsä kanssa!!
Vain harva 6 v. (joka menee eskariin/on käynyt eskarin) haluaa vapaaehtoisesti jakaa huoneen 2,5 v:n kanssa. Sen sijaan 2,5 v. ja 1 v. voivat vallan mainiosti olla yhdessä pikkuisten huoneessa.
On kaikinpuolin loogista, että huoneet jaetaan niin, että 6 v:lle pieni, oma huone, ja pienemmät lapset isompaan yhteiseen huoneeseen. Hyvä idea on mielestäni tuokin, että pienemmät lapset voivat käyttää 6 v:n huonetta leikkihuoneena silloin, kun 6 v. on äitinsä luona!
Tämä on asia, jota en ymmärrä. Jos ne olisivat kaikki biologisia lapsianne, niin tuskin olisit sitä mieltä, että 6v ja 2.5v samaan huoneeseen ja 1v nukkukoon yksin. Teillä ei pienet tarvitse omia huoneita aikoihin, ja voittehan tehdä sitä 6v:n huoneesta osa-aikaisen leikkihuoneen eli kun 6v ei ole paikalla, pienemmät voivat leikkiä huoneessaan. Teillä muuten on nyt 3 lasta, vaikka eivät yhteisiä ole.
tässä tapauksessahan on kuitenkin kyseessä "omistushaluinen" lapsi, jota äiti vielä julmasti manipuloi ja tyttö on "vain" pari päivää viikossa isän luona - ihan hukkatilaahan se oma huone tuossa tapauksessa olisi, sinne vaan pienten sisaruspuolten kanssa samaan huoneeseen jotta iskän uusille lapsille on riittävästi tilaa.
Toivottavasti ap tajuaa viimeistään siinä vaiheessa, kun ne OMATKIN lapset ovat tuossa iässä että asiassa on kyse paljosta muustakin kuin "omistushalusta" tai "kiristyksestä"...
jossa 6v tyttö ja 2v tyttö. Eikä tuo 6v todellakaan anna pikkusiskon mennä huoneeseensa ja koskea tavaroihinsa. Kyseessä ei ole mikään omistushalu vaan terve halua pitää huolta omista tavaroista.
Kokeilimme siirtää 2,5 vuotiaan samaan sermillä jaettuun huoneeseen, koska molemmat ovat sellaisia huomiohiiriä, etteivät varmasti viihdy huoneessaan kuin nukkumassa... Ajattelin, että jos siirron tekisi aiemmin, voisi se olla kivuttomampaa isoimmalle lapselle kuin se, että juuri murrosiässä se huone tempaistaankin yhtäkkiä pois...? Syteen ja saveen, pitää kai lähteä kohta nikkaroimaan nurkan taakse lisää tilaa.