Lue keskustelun säännöt.
Mihin hävitämme kompostin sisällön?
26.06.2011 |
Komposti on ihan täynnä haisevaa ja kuhisevaa mössöä.
Mies on kerran tyhjentänyt kompostia nurmikolle kaivettuun maahan,
mutta se antaa sellaisen ravinnepommin, että siinä kohdassa kasvaa sitten kaikkea ja kovaa!
Eli ei oikein pelitä pienehköllä omakotitontilla...
Mihin ja miten niistä mössöistä pääsee eroon?
Sinne ei enää mahdu yhtään mitään ja olemme joutuneet laittamaan roskikseen biojätteet.
Kommentit (14)
mikä komposti kyseessä?
Tyhjentäkää se nyt ihan ensimmäiseksi ja perustakaa se uudelleen. Pohjalle kuivaa puutarhajätettä. Sitten kerroksittain kuiviketta ja sitä mössöä. Jos kaikki ei mahdu, niin laittakaa loput odottamaan vaikka saaviin siksi aikaa että komposti vajeentuu. Kääntäkää kompostia vähintään kerran viikossa, käske miehesi käydä aamukusella kompostiin (virtsa sisältää typpeä). Tästä eteenpäin sitten saman verran kuiviketta ja jätettä, muistakaa kääntää säännöllisesti kompostia.
Kun komposti käynnistyy kunnolla, alkaa se vajentua nopsaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kokemusta kahdesta kompostista, avomallista joka ei toiminut, ja suljetusta joka toimi erittäin hyvin.
Puutarhassa olevaan kannettomaan kehikkoon ei kannata laittaa paljon muuta kuin puutarhajätettä (lehtiä, ym) sillä Suomen oloissa siitä tulee helposti sateiden yhteydessä liian märkä. Liian märkä komposti mätänee, eli ei toimi kuten pitäisi.
Seuraavan asunnon suljettu komposti toimi hyvin, lykkäsin sinne keittiöstä biojätteetkin kesäisin. Talvella sitä ei voinut käyttää koska lämpötila oli liian matala, kompostori oli eristämätön. (Eristettyä lämpökompostoria voi käyttää vuoden ympäri, mutta ne maksavatkin moninkertaisesti.)
Kompostoinnissa on siis kaksi jujua: kosteus ja lämpötila. Kompostia pitää välillä pöyhiä ja kääntää, liian tiukkaan runttaaminen aiheuttaa äkkiä hapen puutteen ja sitten tulee mädäntyneen haju.
AP:n kompostori kaipaa tosiaan paljon kuiviketta, pienissä erissä, pöyhien.
toinen muhii ja toista käytetään, kumpikaan ei haise... eli kariketta täytyy olla tarpeeksi
sit ylivuotinen multa käytetään kasvimaahan ja kukkapenkkeihin suunnillee suhteessa 1:1 hiekan, turpeen tai mullan kanssa
eipä tartte lannottaa
joo, tottakai se kastuu joka sateessa, mutta tokihan se myös kuivuu joka paisteessa ja ilman paistettakin, koska on yhteydessä maahan. Noin ylipäänsä mun mielestä avokomposti on paljon helpompi saada toimimaan kuin suljettu.
Avokompostin toiminnan salaisuus on se, että jätettä on noin 10 sentin kerroksina niin että joka kolmas kerros on "Ilmastointi" karkeilla oksanpätkillä jms. ja muut kaksi kerosta on ruohoja ja lehtiä jms ja sit jotain missä on vähän typpeä seassa (esim jälkikompostoinnin tarpeessa olevaa talousjätekompostia tai ihan raakaa talousjätettä, jos ei olla taajamassa).
SUljetun kompostin toiminnan salaisuus on oikean kosteuden ja vähintään viikottaisen sekoittamisen yhdistelmä. Jos on kuivaa, lisää vettä, jos on märkää, lisää kuiviketta - ja sekoita aina.
helvatan pahalta, vaikka ihan pomminvarmasti toimii, lämpötila on 65+ astetta.
Jälkikompostoin lämpökompostorista tulleen puolivalmiin tuotteen lehti- ja kasvikompostin seassa, ja kasvatan näin saamassani isossa jytkyssä sitten kaikenlaista syötävää kiertoviljelyperiaatteella.
Voihan sen toki lykätä sitten vaikka puskien juurelle tai perennapenkkiin - mutta jos puutarhan idea on nurmikko ja oraphilaja-aita, kannattaa tosiaan ehkä heivata se kompostori.
Tai miksi et laittaisi kompostia orapihlajan juurelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joo, tottakai se kastuu joka sateessa, mutta tokihan se myös kuivuu joka paisteessa ja ilman paistettakin, koska on yhteydessä maahan. Noin ylipäänsä mun mielestä avokomposti on paljon helpompi saada toimimaan kuin suljettu. Avokompostin toiminnan salaisuus on se, että jätettä on noin 10 sentin kerroksina niin että joka kolmas kerros on "Ilmastointi" karkeilla oksanpätkillä jms. ja muut kaksi kerosta on ruohoja ja lehtiä jms ja sit jotain missä on vähän typpeä seassa (esim jälkikompostoinnin tarpeessa olevaa talousjätekompostia tai ihan raakaa talousjätettä, jos ei olla taajamassa). SUljetun kompostin toiminnan salaisuus on oikean kosteuden ja vähintään viikottaisen sekoittamisen yhdistelmä. Jos on kuivaa, lisää vettä, jos on märkää, lisää kuiviketta - ja sekoita aina.
Jos siellä on vähänkin jotain syötäväksi kelpaavaa, seuraavaksi on piha rottia täynnä.
Se jää hyvin piiloon pensaiden lehtien alle ja toimii samalla katteena, joka estää samalla rikkaruohoja kasvamasta.
Jos teillä on edes pieni kasvimaa, voi kompostorin tyhjentää syksyllä sadonkorjuun jälkeen ja sekottaa kasvimaan multaan. (Keväällä en suosittele, ellei komposti ole taatusti kypsää, koska se voi vielä sisältää kasvua haittaavia aineita.)
Jos kompostinne haisee, se on liian märkä. Hyvin toimiva komposti ei haise.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avokompostiin ( sellainen puinen kehikkö vaikka) huussikuiviketta/turvetta/purua yms kuiviketta, sitä mössöä ja hiekkaa. Sekoita ja kääntele kesän ajan kerran kuukaudessa ja ensi keväänä levitä nurmikolle/kukkapenkkiin
on kompostori, johon laitamme keittiöstä tulevat biojätteet. Valmiin kompostin laitan syksyllä perennapenkkeihin. Puolivalmiin kompostin laitan puutarhajäte kompostiin ja annan olla siinä vielä muutaman kesän. Sitten sekoitan kasvimaahan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eivätkä sitten tule ajatelleeksi, että jonnekin se tuotoskin on lykättävä...
Ja sitä on PALJON (=satoja litroja)!
Se kuhisee kaikenlaisia ällöjä ötököitä,
eli itse en ainakaan puuttuisi siihen kuin avaruuspuku päällä.
Yäk.
t: ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eivätkä sitten tule ajatelleeksi, että jonnekin se tuotoskin on lykättävä...
Avokin olisi pitänyt alusta asti hoitaa kompostia.
t: ap
Teillä on ilmiselvästi liian MÄRKÄ komposti, hankkikaa nyt aluksi reippaasti kuiviketta.
johon voisi mättää tästä ensimmäisestä mössöä ja sitten laittaa kuiviketta mukaan...
Hyi yäk. Melkein yrjöän jo pelkästä ajatuksesta...
("kivat" r-hormonit saavat ällöämään kaikkea...)
t: ap