Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sektion kokeneita?
21.06.2011 |
Minkälaisia kipuja teillä oli viikko sektion jälkeen? Kuinka kauan söitte kipulääkkeitä ja mitä lääkkeitä?
Kuinka iso maha oli sektion jälkeen ja missä vaiheessa se palautui normaaliksi mahaksi?
Itsellä on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä olo, mutta yhdestä kohtaa vihloo välillä ihan kuin puukolla iskisi (vasemman nivustaipeen yltä). Samoin välillä kun särkylääkkeiden vaikutus vähenee, vatsa alkaa painaa ja tuntuu hieman kivuliaalta.
Vatsa on vielä viikon jälkeen TODELLA suuri. Äitiyshousut ovat kovassa käytössä ja maha näytää siltä, että voisin olla rv 25-30 tällä hetkellä...
Haluaisin siis tietää, missä vaiheessa vatsa näyttää ja tuntuu normaalilta.
Kommentit (23)
ja syön normaalisti Buranaa kuukautiskipuihin, mutta sektion jälkeen en enää kotiin tultuani tarvinnut särkylääkettä lainkaan. Eli jos kipua oli, johtui se jostain liikkeestä, joten sitä pystyi itse säätelemään, se kipu ei siis tullut tyhjästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on vauva on 2 vuotta ja pallovatsa ei ole hävinnyt vieläkään. Vyötärönympärys on 116 cm ja housukoko 46. Puserokoko on 40/42. Eli mulle se pallomaha jäi pysyvästi, tosi helposti turpoaa esim ruoan jälkeen.
En siis muuten ole lihava, mutta vatsa turpoaa tosi helposti.
Söin sairaalassa (4vrk) kaikki lääkkeet mitä annettiin. Kotiin pääsin coctaililla vahva Burana (800mg) + vahva Panadol (1000mg) 8h välein. Kun leikkauksesta oli viikko, niin jätin Panadolit pois. Olisiko leikkauksesta ollu 2 viikkoa kun siirryin 400mg Buranaan. Ja siitä viikko niin pikkuhiljaa jätin lääkkeet kokonaan. Olen TOSI kipuherkkä, joku muu varmasti pärjää paljon vähemmällä.
Se 6vko nostelukielto tuli ainakin minulla tarpeeseen. Vähänkin voimaa vaativissa jutuissa haavan/arven olemassaolon huomasi parhaiten ja taas muisti vielä kuukausi leikkauksen jälkeen, ettei ole vielä kunnossa.
Maha on iso vielä pitkään. Mutta katsoppa alateitse synnyttäneiden mahoja: ihan yhtä isoja nekin ovat... Odota 3kk ihan rauhassa ennen kuin sovitat lempifarkkujasi päälle...
Eka oli hätäsektio ja kipupumppua ei ehditty laittaa. Sain kipulääkkeeksi kaksi panadolia kolme kertaa päivässä. Jälkeenpäin eräs lääkäri totesi, että olin ollut käytännössä ilman kipulääkitystä. Lääkitys oli vähäinen, koska pumppasin maidon teholla olevalle vauvalleni.
Toisessa laitettiin kipupumppu, joka oli muistaakseni pari, kolme päivää. Lisäksi jotain kipulääkkeitä. Kipuja ei saisi olla, koska pitää pystyä liikkumaan normaalisti. Muutoin tulee kiinnikkeitä, joista on myöhemmin harmia.
Kysy synnäritlä tai neuvolasta, minkä verran voit ottaa lääkettä ja silti imettää. Vatsa on suuri yhtä kauan kuin alakutta synnyttäneillä. Kyllä se vatsa aika kauan pömpöttää ja äitiyshousut ovat tarpeen muutaman viikon. Itse en halunnut laihduttakaan, koska halusin imetyksen onnistuvan. Hoikistua ehtii myöhemminkin. Tikkien poistamisen jälkeen älä nostele mitään, ettei haava aukene.
Vatsa ei palautunut normaaliksi, koska leikkaushaavaa jouduttiin venyttämään paljon vauvan ulosautossa (vauva oli vaaatimattoman kilon ennen leikkausta tehtyä painoarviota). Tästä johtuen arven päälle jäi sellainen venähtänyt ihopussi. Kahden aiemman alatiesynnytksen jälkeen vatsanahka palautui suoraksi.
Synnytyksestä on nyt jo yli vuosi. Olen 170 cm pitkä ja painan 58 kg, joten luuriuku en kuitenkaan ole, mutta alatiesynnytyksissä samoilla jälkimitoilla vatsanahka palautui ihan suoraksi. Käyn säännöllisesti ohjatuissa jumpissa ja punttisalilla 3-4 kertaa viikossa.
Arpi itsessään parani hienosti ja siististi. Tavallallisia housuja pystyin alkaa käyttämään vajaan kuukauden kuluttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sisäkerrokset tulehtuu tosi usein. Ja hyvin nopeasti. mene huomenna lääkäriin tai kättärille, jos asut pääkaupunkiseudulla.
Mulla eka sektio todella kivulias ja pääsin eroon särkylääkkeistä varmaan parin viikon päästä. Kivut tulivat jo heti leikkauksen jälkeen kun en saanut tarpeeksi kivunlievitystä (näin ainakin lääkäri perusteli asiaa toisessa sektiossa)
Toisessa sektiossa otettiin edellinen kokemus ja sain tarpeeksi särkylääkitystä heti leikkaussalista päästyä. Seuraavana päivänä olin jo lähes kivuton ja pääsin liikkumaan normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kipulääkkeitä söin pari vkoa putkeen juuri siitä syystä aivan säännöllisesti, ettei kipua tulisi, tämän jälkeen vähensin lääkitystä vähän kerrallaan ja sitten otin enää tarvittaessa. Kyllä niitä alussa kannattaa pari vkoa syödä, ei ole haittaa imetykselle niistä, mutta kivuista on.
Vatsa palautui yhden sektion ja raskauden jälkeen kauniiksi, mutta ei enää toisen. Arpia jäi vatsanahkaan ja roikkuva tyhjä pussi, vaikka muuten en lihava olekaan. Tämä on luultavasti perinnöllistäkin, toisilla kudokset löystyy herkemmin ja toisilla palautuu paremmin. En ole varma onko varsinaisesti asialla sektion kanssa tekemistä. Julkkiksethan kiristyttää sektion yhteydessä vatsalihakset paikoilleen yhtä kireäksi kuin ennen sektiota :P
Burana 400mg-600mg + Panadol 500-1000g söin eli tuhdit oli lääkkeet, mutta jo synnäriltä mua suositeltiin noin niitä käyttämään alkuun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suht tuore leikkaus takana (joulukuu 2010) ja parannuin siitä todella nopeasti. Sairaalassa kun seuraavana päivänä leikkauksesta piti nousta vessaan, se oli aivan kauheeta, meinas lähtee taju, ku oli maannu sängyssä niin pitkään, mutta sitten siellä sairaalassakin ruoan haku omaan huoneeseen, suihkussa käynti yms. onnistu tosi hyvin.
Kipulääkkeitä söin sen 5päivää mitä olin sairaalassa, ja niitä en tarvinnut enään kotona. Haava oli kipeä jos yski/aivasti, ja välillä kun vaihtovaippaa saatto poika potkasta jalalla just haavaan...
Ja maha mullakin on iso vielä, ihan siitä syystä että rakastan herkkuja ja kuntoillahan ei saa 6kk (näin mulle sanottiin) tai siis vatsalihaksia ei sais tehdä. Nii siksi tämä uimarengas on seuranani
En saanut sairaalasta mitään hoito-ohjeita. Onkohan sellaisia jossain?
Eli pari viikkoa kannattaisi syödä lääkkeitä ja jos sen jälkeen kipuja niin sitten ei ole normaalia?
Oliko teillä muilla tuollaisia "puukotus-kipuja" jotka olisivat kohdistuneet vain yhteen paikkaan?
Ja muutamissa viikoissa vatsa voisi pienentyä sitten ilmeisesti.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi sisemmistä ompeleista kiristi ja kipu tuli siitä. Sattui esim. sängystä ylös noustessa. Kipu loppui kun ompeleet suli. Buranaa ja Panadolia söin muutamana päivänä sektion jälkeen. Voimaton olo oli kuitenkin muutaman viikon ajan, enkä jaksanut kävellä kuin postilaatikolle.
Mulla takana 3 sektiota. 2 leikattu sivuttain, ja yksi pystyyn. sivuttain leikatut vihloi reunoista. ja ne haavat aukenikin sieltä hieman. kannattaa tarkkailla haavaa. ja aika pienestä muutoksesta jo lähteä lääkäriin. ja lääkkeistä. mulla oli tonninen panadoli ja 600 burana. ja noilla voi imettää turvallisin mielin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitten en enää tarvinnut kipulääkettä. Ensin meni jotain voimakkaita morfiinijohdannaisia sitten ihan tavis buranaa. Kivut olivat viikon verran todella, todella kovia ja kävely oli vaikeaa.
Maha pieneni sektion jälkeen yllättävän nopeasti. Tai tuntui vain oudolta nähdä taas varpaansa... Ei se koskaan entiselleen tullut, mutta riitti minulle. Kannattaa käydä tarkistuttamassa ettei ole esim virtsatulehdusta jos on kovin kipuja. Se voi usein iskeä sektion jälkeen.
jos sektiohaava osui tiskipöydän reunaan. Vuoden jälkeen tuo kipu alkoi hävitä ja nyt ei tunnu enää mitään.
mulla on vauva on 2 vuotta ja pallovatsa ei ole hävinnyt vieläkään. Vyötärönympärys on 116 cm ja housukoko 46. Puserokoko on 40/42. Eli mulle se pallomaha jäi pysyvästi, tosi helposti turpoaa esim ruoan jälkeen. En siis muuten ole lihava, mutta vatsa turpoaa tosi helposti.
taidat ahtaa vatsasi väkisin niihin housuihin? taulukoiden mukaan tuonkokoiselle "kuuluisi" isompi koko.
Sektiosta nyt 4 vuotta.
Muistan päinvastoin hämmästelleeni miten nopeasti parannuin niinkin isosta operaatiosta. Söin varmaan jotain särkylääkettä alkuun kylläkin.
Vatsa oli iso pitkään, mutta niin kai se voi olla alatiesynnytyksen jälkeenkin.
On mulla edelleenkin röllykkä siinä arven päällä lötköttämässä.
kun kotiuduin, kysyin lääkäriltä, mitä lääkettä voin kotona syödä. Lääkäri vain totesi ohimennen että burana neljäsatasta. Olin ihan itku kurkussa kun en tajunnut pyytää mitään vahvempaa ja ajattelin että lääkäri ei suostuisi edes määräämään kun tuolla tavalla sanoi. Kyllä ne ensimmäiset päivät kotona olivatkin ihan kauheita. Mies jotui tekemään kaiken kun minulla oli niin kovat kivut. Minulla on vieläkin tunne, että leikkauksessa ei kaikki mennyt aivan niinkuin olisi pitänyt.
Mulla on sama tilanne, että tuolta nivusista (yleensä toisesta, harvoin toisesta) tulee sellainen puukotus-kipu juuri kylkeä kääntäessä tai sängystä noustessa. Mutta ilmeisesti siis on toivoa, että nuo menevät ajan kanssa ohi.
Kysyisin vielä, että missä vaiheessa nuo puukotus-kivut teillä loppuivat kokonaan?
ap
Alue: Aihe vapaa
Mutta olin todella kipeä haavan kohdalta 2 viikkoa. Kipulääkkeet eivät auttaneet yhtään enkä päässyt esim. sängystä ylös ilman apua. Myös nauraminen sattui niin paljon että se päättyi lopulta aina itkuun. 1,5 viikon jälkeen alkoi haavasta vuotaa nestettä ja sen jälkeen sain antibiootin joka auttoi kipuun ja muutenkin paransi haavan.