Miten suhtautuisit jos lapsesi isovanhempi
"puolipakottaisi" perheenne laivaristeilyille n.6-8x/vuodessa, ostaisi 5v ikäiselle kännykän ja 8v lahjaksi kosketusnäytöllisen, ostaisi erilaisia vaatteita ja kenkiä alvariinsa jne.jne
Kommentit (16)
Ei ole kummallakaan mummolla tuollaiseen varaa.
Lapsille ostetuista lahjoista kiittäisin kauniisti ja sanoisin, että todellakaan ei tarvitse noin kalliita ostaa. Risteilylle minua ei voi pakottaa, lähtisin silloin, kun se minusta olisi hyvä idea, ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Jos lapset haluaisivat mennä, niin voisivat mennä mummin kanssa useamminkin. Oletetaan tässä, että isovanhempi on terve ja luotettava ihminen.
vanhempi sulla. Toivottavasti kysyy vielä sun lapselta tai sulta minkälaisista vaatteista tykkäätte ettei osta omin päin.
Minä en ymmärrä tuota kulutuksen tai ostamisen sääntelyä. Se, jolla on, ostaa ja antaa.
Risteilylle lähtisin mielelläni, jos isovanhempi osallistuisi kuluihin.
Mä en nyt oikein ymmärrä, kokeeko joku jotenkin huonona asiana sen, että lapsi saa lahjoja ja isovanhempi haluaa olla lapsen kanssa tekemisissä?
Sanoisin, että käydään kerran vuodessa yhdessä jollain kunnon reissulla, eikä montaa tuollaista pientä.
Minun kohdallani ei missään tapauksessa tulisi kyseeseen se, että isovanhemmat 'kävelisivät vanhempien yli' missään asiassa. Tai päivähoitajat, opettajat, kaverien vanhemmat tai kukaan muukaan.
Meitä ei kukaan pakota yhtään mihinkään, kännyköitten ja muiden tavaroiden ostamisesta en tekisi mitään elämää suurempaa ongelmaa.
Eihän niitä lahjaksi ostettuja ole pakko käyttää, ja kai sitä voisi sitten joskus pyytää jotain tiettyä, esimerkiksi suoraan tilaus postimyyntikuvastosta.
mutta vaikka laivalla käyn vain lasten takia, niin hyvin voisin käydä useamminkin, jos joku matkaisi matkan ja buffetin. Lahjat vastaanottaisin mielellään, jos ne olisivat sellaisia mitä lapset haluavat ja käyttävät. Oma anoppini antaa 2 kertaa vuodessa 150 euroa lasten kenkiin tai vaatteisiin. Eihän nuo rahat paljoon riitä, mutta ihan kivaa sponssausta ja anoppi tietää rahojensa menevän hyvään käyttöön.
8 v:lle sellaisen saisi ostaa, kerran vuodessa jaksaisin risteillä isovanhempien kanssa.
kunnon ulkomaanmatkan per vuosi. Ei ole kyllä meillä pelkona, että tällainen skenaario toteutuisi.
Oma anoppini antaa 2 kertaa vuodessa 150 euroa lasten kenkiin tai vaatteisiin. Eihän nuo rahat paljoon riitä, mutta ihan kivaa sponssausta ja anoppi tietää rahojensa menevän hyvään käyttöön.
Miten ihmeessä joku voi kokea että 300€ vuodessa lasten vaatteisiin "ei riitä paljon mihinkään"?
Mielestäni se on summanakin iso, mutta ennen kaikkea se on ihan ylimääräistä hyvää, ei voi lähteä oletuksesta, että isovanhemmat kustantavat lapsen vaatetuksen.
kengät kolmelle lapselle, niin eihän tuolla summalla saa välttämättä edes kaksia kenkiä. Saati sitten, jos ostetaan vedenkestäviä toppavaatteita. Mä laitan paljon rahaa lasten vaatteisiin, koska leikki on lasten työtä, joten kyllä mulla aika paljon enemmän menee vuodessa rahaa kuin se 300 euroa eikä todellakaan ole tarkoitus, että isovanhempien velvollisuus olis maksaa mun perheen kuluja. Ei ollut tarkoitus antaa sellaista kuvaa.
kengät kolmelle lapselle, niin eihän tuolla summalla saa välttämättä edes kaksia kenkiä. Saati sitten, jos ostetaan vedenkestäviä toppavaatteita. Mä laitan paljon rahaa lasten vaatteisiin, koska leikki on lasten työtä, joten kyllä mulla aika paljon enemmän menee vuodessa rahaa kuin se 300 euroa eikä todellakaan ole tarkoitus, että isovanhempien velvollisuus olis maksaa mun perheen kuluja. Ei ollut tarkoitus antaa sellaista kuvaa.
Eikö teillä kierrätetä kenkiä ja vaatteita lapselta toiselle? Jos ostaa esikoiselle hyvät niin muutkin voi käyttää tai jos on eri sukupuolta niin siltikin osan vci kierrättää? Mä olisin ikionnellinen jos saisin 300 € vuodessa lasten vaatteisiin anopilta. Oma anoppini ostaa lapsen synttärilahjaksi jotain halpisrättiä eikä edes yhtään kysy mitä lapsi oikeasti tarvitsee.
rakastaa kovasti lapsenlastaan ja haluaa antaa hänelle kaiken mahdollisen huomion. Sinä päätät mikä on liikaa. Voithan vihjata, että ei kaikkia tarvitse ostaa jos lapsi ei edes toivo tai otatte lahjat kiitollisena vastaan.
5v ei saa kännykkää, jos vaikka joku ostaisi kysymättä, niin kaappiin menisi. 8v saa, mutta ostin itse peruspuhelimen, hienompi tulisi minulle käyttöön.
Vaatteet ja kengät ostan itse lapset makutuomareina eli tod näk toisen ostamat jäisivät käyttämättä ja menisivät uffin laatikkoon tai myyntiin.
Meillä kun EI ole kiinnostunut. En ymmärrä ongelmaasi..
Mutta samalla ehkä yrittäisin toppuutella ostamista, tai kanavoida sen johonkin pienempään kulutukseen edes. Risteilylle lähtisin mielelläni isovanhemman kanssa, jos vaikka saisi hetken ilman lapsia ostoksilla tai baarissa, sillä aikaa kun isovanhempi katsoo heitä..