Mikä pakko uusperheitä on perustaa? Seurustelkaa

ovat aikuisia, menkää sitten avioon tai muuttakaa yhteen.

ovat aikuisia, menkää sitten avioon tai muuttakaa yhteen.

ja tehdä sitten yhteisiä lapsia? HAH, kaikkea sitä kuuleekin. Miksi minun pitäisi kärsiä miehen ja sen exän toimimattomasta liitosta?

että ne jotka jo asuvat yhdessä, pitäisi muuttaa erilleen. Vaan jo seurustelun alkuvaiheessa päätetään, että ei muuteta yhteen. Turha täällä niiden on päätään aukoa, jotka ovat asuneet uusperheenä jo vuosikaudet.

että ne jotka jo asuvat yhdessä, pitäisi muuttaa erilleen. Vaan jo seurustelun alkuvaiheessa päätetään, että ei muuteta yhteen. Turha täällä niiden on päätään aukoa, jotka ovat asuneet uusperheenä jo vuosikaudet.

pitäisi pysyä hiljaa?

lapsia? Onko se lapsi joku syy millä uusi kumppani sitoutetaan itseensä? Eikö molemmille riitä että vaan seurustellaan ja eletään yhdessä ilman yhteisiä lapsia?

Pelkäättekö eronneet että se uusi kumppani karkaa paremman mukaan jos ette heti sido häntä itseenne lapsen tai avioliiton avulla?

Omasta halustaan yhdessä oleville riittää kyllä seurustelusuhdekin, molemmilla omat asunnot.

sitä en ymmärrä miksi niitä lapsia pitää jokaisen seurustelukumppanin kanssa tehdä.

Uusperheitä on ollut historian aamuhämäristä saakka ja varmasti joukkoon mahtuu niin hyviä kuin huonojakin aivan samalla tavalla kuin ydinperheitä.

Nykyään ei ole mitään moraalitonta suhteessa, joka ei päädy avioliittoon. Työnteon ja arkielämän järjestämisen kannalta ei ole välttämätöntä, että joka talossa on mies ja nainen. Ihmiset saavat ihan vapaasti perustaa uusperheitä, mutta miksi erillään asuminen parisuhteessa on niin outo asia. Ruotsissa puhutaan särbosta, osapuolet voivat olla lapsettomia tai lapsellisia.

että ne jotka jo asuvat yhdessä, pitäisi muuttaa erilleen. Vaan jo seurustelun alkuvaiheessa päätetään, että ei muuteta yhteen. Turha täällä niiden on päätään aukoa, jotka ovat asuneet uusperheenä jo vuosikaudet.

Meille oli hyvin selvää, että muutetaan sitten jossakin vaiheessa yhteen ja yritetään ehkä lastakin. Miehellä niitä kun ei ollut yhtään. Vai olisiko kenties pitänyt todeta, että etsi lapseton, en minä voi perhettä perustaa koska on jo yksi lapsi ennestään?

Uusperheitä on ollut historian aamuhämäristä saakka ja varmasti joukkoon mahtuu niin hyviä kuin huonojakin aivan samalla tavalla kuin ydinperheitä.

Nykyään ei ole mitään moraalitonta suhteessa, joka ei päädy avioliittoon. Työnteon ja arkielämän järjestämisen kannalta ei ole välttämätöntä, että joka talossa on mies ja nainen. Ihmiset saavat ihan vapaasti perustaa uusperheitä, mutta miksi erillään asuminen parisuhteessa on niin outo asia. Ruotsissa puhutaan särbosta, osapuolet voivat olla lapsettomia tai lapsellisia.

miehen kanssa, jolla oli entuudestaan lapsi? Kun kaikki me emme ole psykopaatteja, riivinrautoja, muuten vaan hulluja exiä na nyxiä vaan ihan normaaleja ihmiisä, jotka osaavat elää ja antaa toisten elää. Lapsi kasvaa ja voi hyvin, asuu meillä ja tapaa äitiään silloin tällöin. Miksi meidän olisi odottaa 13v että olisimme voineet muuttaa yhteen ja saada yhteisiä (minun ensimmäisiä ja ainoita) lapsia ja miehen lapselle sisaruksia? Miksi ihan ensimmäisenä ajatellaan, että minä hyljeksin miehen lasta ja tapellaan äitinsä kanssa jne. kun näin ei ole? Miksi ydinperhettä pidetään onnelana, mistäs niitä uusperheellisiä putkahtelee, jos ei entisistä paskoista ydinperheistä, näin kärjistettynä?

tässä ketjussa on paljon uusperheitä, joissa asiat ovat hyvin.



Mutta todellisuutta on, että tulevaisuudessa ihmisten elintasoa ja elämänlaatua määrittää yhä enemmän lapsuudessa ollut perhetilanne. Nyt sellaisia saattaa olla vaikkapa vanhempien koulutustaso: korkeasti koulutettujen aikuisten lapsilla on tilastollisesti edessään helpompi elämä. Tulevaisuudessa tulemme huomaamaan, että perhekuviot ja lapsen asema niissä teettää samanlaisia tilastollisesti merkittäviä korrelaatioita hyvinvoinnin kanssa.



Silti olen sitä mieltä, että myös matalasti koulutettujen ja eronneiden täytyy saada rakastua ja tehdä lisää lapsia. Pitäisi ennemminkin keksiä yhteiskunnallisia keinoja tukea uusperheissä asuvien erolapsien asemaa.

Missäköhän kohtaa lainaamassasi tekstissäni kielsin tekemästä niin? Luepa kerta uudelleen.

tässä ketjussa on paljon uusperheitä, joissa asiat ovat hyvin.

Mutta todellisuutta on, että tulevaisuudessa ihmisten elintasoa ja elämänlaatua määrittää yhä enemmän lapsuudessa ollut perhetilanne. Nyt sellaisia saattaa olla vaikkapa vanhempien koulutustaso: korkeasti koulutettujen aikuisten lapsilla on tilastollisesti edessään helpompi elämä. Tulevaisuudessa tulemme huomaamaan, että perhekuviot ja lapsen asema niissä teettää samanlaisia tilastollisesti merkittäviä korrelaatioita hyvinvoinnin kanssa.

Silti olen sitä mieltä, että myös matalasti koulutettujen ja eronneiden täytyy saada rakastua ja tehdä lisää lapsia. Pitäisi ennemminkin keksiä yhteiskunnallisia keinoja tukea uusperheissä asuvien erolapsien asemaa.

perustavat uusperheitä ja korkeasti koulutetut elävät ydinperheissään?

hih, kaikkea sitä kuulee kun av:llä pyörii :D

oikeutettu mestaroimaan toisten elämää? Huolehdi omastasi ja jätä muut huolehtimaan omistaan.

Heikkoitsetuntoiset kiirehtivät sikiämään ja sitouttamaan kumppaninsa itseensä.

Heikkoitsetuntoiset kiirehtivät sikiämään ja sitouttamaan kumppaninsa itseensä.

sinusta kaiken oleellisen.

Jos ydinperhe on onnela, mitä niitä uusperheitä sitten tulee?

lapsia? Onko se lapsi joku syy millä uusi kumppani sitoutetaan itseensä? Eikö molemmille riitä että vaan seurustellaan ja eletään yhdessä ilman yhteisiä lapsia?

eiköhän niitä lapsia tehdä halusta saada lisää lapsia... Eli ihan täysin samasta syystä kuten ne muutkin lapset. Tietty jos on katkera exä sitä voi olla hankala ymmärtää.

Onneksi osa tajuaa, että niitäkin on moneen lähtöön, kuten ydinperheitäkin. Minulla on onnekseni lähipiirissä fiksuja ihmisiä ja miehen exän kanssa ollaan hyvissä väleissä, yhdessä hoidetaan lapsen asioita lapsen parhaaksi. Näin on toimittu jo kohta 14v. Toki tiedän sitten täysin päinvastaisiakin tarinoita, niin ydin-kuin uusperheistä.

tätä nykymeininkiä tehtailla lapsia jokaisen seurustelukumppanin kanssa. Eikö aikuisten ihmisten seurustelu todellakaan onnistu ilman avoliittoja ja lasten tekemisiä?

Miksi aikuiset eivät osaa "vain" seurustella, varsinkin jos kummallakin on jo lapsia?