Koskaan ei tule "sitä oikeaa hetkeä"

vuodessa teillä on lapsi kun jätätte ehkäisyn, jos hyvin käy.



- vuokralla voi asua



- työtilanteet voi muuttua, mutta se on sitten murhdittava kun ajankohtainen.



Jos ajattelet, että ensin hyvä työ, asunto, auto, tms niin voit joutua odottelemaan 40 vuotiaaksi ja sitten onkin jo kohta myöhäistä...



Nyt on hyvä aika tehdä lapsia kun työt epävarmoja, heti kun määräaikaisuus loppuu.



On lapsia tehty ennenkin 90-luvun lamassa ja hyvin päästy eteenpäin.

T: 95 vuonna lapsen saanut, silloin juuri valmistunut, työtön, vuokralla (mies oli töissä)

Ja jotenkin haluaisin olla naimisissakin ensin... Ja kesähäät. On hankalaa. Jos vaikka kesähäät ensi kesäksi ja sitten perhehaaveita.

Ei ne haaveet jahkailemalla toteudu. Häät voi viettää koska vain.

juuri tuon miehen kanssa loppuelämäsi, sillä

"if there is a will, there's a way"...

on vain tartuttava hetkeen ja jos haluatte lapsia, niin alkakaa niitä tekemään.

Naimisiin voitte mennä vaikka maistraatissa jos vaikka tänä kesänä. Omistusasuntoa ei tarvi aina olla. Tsemppiä!

olen päättänyt haluta olla. Olen koko elämäni epäröinyt kaikkea ja epäilen varmaan vastaisuudessakin. Jos haluan perheen ja lapsia, pitää tietää, että haluaa.



Järjellä, ei sydämellä.



ap

Ei kukaan voi tietää, koska sinulla on omistusasunto, häät, vakityö jne. Jos et kestä epävarmuutta, voit odotella oikeaa aikaa maailman tappiin asti.

isot asiat, kuten tuo pitää tehdä tunteella.



Naimisiin maistraatissa tänä kesänä, ei järjellä ajatellen sitten kun on rahaa isoihin häihin. Lapsi alulle heti. Olet jo liikaa jahkannut.



Et tiedä oikeasti millaista elämä on perheen ja lapsen kera ennenkuin elät sitä.

Lasta voi yrittää tehdä oikeaan aikaan mutta onko koskaan sellaista? Oletko vakityön saaneena ollut riittävän kauan samassa työpaikassa? Onko asunnon hankittuasi riittävästi jo lyhentänyt lainaa ym. Aina on jotain jos ajattelee. Lapsi ei välttämättä myöhemmin tule helposti ja voi olla vammainen ym. Pitäisi kunnioittaa luontoa ja tehdä lapsi oikeaan aikaan eli silloin kun on nuori. Ihmistä ei ole tarkoitettu lisääntymään keinotekoisesti. Siinä leikitään jumalaa.

ei kai kukaan ajattele noin??

Nyt eletään kuule sellaista maailman aikaa, että sun haaveet jää kokonaan toteutumatta, jos odotat, että ne tapahtuu "oikeassa" järjestyksessä. En minäkään ymmärrä tuota noin pitkää odottelua, kun aivan yhtä hyvä lopputulos syntyy muullakin suoritusjärjestyksellä.

ei kai kukaan ajattele noin??

Katsoo vaan miten reagoidaan vauvapalstalla.

Raskausaikana valmistuin opinnoissa. Juuri aiemmin oltiin menty naimisiin (raskaana olin jo silloinkin). Oma talo saatiin, kun lapsia oli jo kaksi. Vakituista työtä ei ole mulla vieläkään. Mies taas ei ole ikinä ollutkaan palkkatyössä vaan omissa töissään.



Kerropa mitä vikaa meidän elämässä pitäisi olla. Kun ei ole. Rahahuolia ei ole ollut. Eikä meidän elämän käänteitä ole paheksuttu.

itsemurhan, jos nyt lyhyen työuran jälkeen hankkiudun raskaaksi, eikä sitten ole työtä, johon palata...



Siis eikö kukaan muu mieti tällaisia? Raha- ja ura-asioita?



ap

ja nyt viidennelle ei löydy mitenkään oikeata saumaa. Ja tämä johtuu täysin työkuvioista.



Olis vaan pakko alkaa löytyä, koska olen jo 39 v. Ei ole enää aikaa miettiä, et taas olis parempi työ tiedossa.

totta kai monet miettivät nimenomaan raha- ja työasioita. Mutta oikeasti: koska on uralla sellainen hyvä aika tehdä lapsia? Aina on se tilanne, että uran vuoksi olisi hyvä tehdä sitä tai tätä. Ei sitä hyvää hetkeä tule.



Rahaa tietenkin on hyvä ajatella, mutta eipä sitä nyt mitään kymppitonnien säästöjä tarvitse olla.



Isoa asuntolainaa nyt ei kannata ottaa juuri silloin kun on pienimmät tulot, mutta eipä se vauva vielä tilaa tarvitse. Asuntoa voi vaihtaa sitten kun on takaisin työelämässä.

ja nyt viidennelle ei löydy mitenkään oikeata saumaa. Ja tämä johtuu täysin työkuvioista.

Olis vaan pakko alkaa löytyä, koska olen jo 39 v. Ei ole enää aikaa miettiä, et taas olis parempi työ tiedossa.

Missä lapsesi ovat kun olet töissä? Kannattaisiko lapsikatras jättää pienemmäksi jos työ on noin tärkeää. Ei silloin ole aikaa lapsille.

Meillä ajattelin myös niin, että pitää olla naimisissa, vakityö jne.. ja kuitenkin samaan aikaan, että sitä sopivaa aikaa ei välttämättä koskaan tule..



NOH.. Menimme kuitenkin ensin naimisiin ollessani 29 (seurusteltu silloin 2 v, "vasta") ja aloimme tekemään lasta. Vakipaikankin olin siihen mennessä saanut. Ensimmäiseen puoleenvuoteen ei kuulunut mitään, kunnes sitten tulin raskaaksi.. Ja meni kesken vasta viikolla 12. Eli tähän meni yht aikaa 9 kk siitä kun lapselle oli annettu lupa tulla.. No, sitten odotettiin menkkoja jälleen keskenmenon jälkeen alkavaksi.. ja onneskseni tulinkin "JO" toisista kuukautisista raskaaksi uudelleen. Lapsi syntyi keskosena ja kaikki on nyt hyvin.. mutta kun se elämä ei aina mene niin kuin sen suunnittelee. Siksi on hyvä löysätä pipoa ja antaa mennä vaan! Jos kuitenkin niitä lapsia haluat. Ei ole väliä oletko naimisissa, onko vakityö, oma asunto jne.. Kaikkea ei voi ehkä saada.



T: nyt 31 v, 6 kk vanhan lapsen äiti, vakityö, naimisissa, mutta vuokra-asunto (ja siis lapsi sai tulla jo silloin kun olin sen 29.. nyt vasta se lapsi on, aika kuluu nopeaan!!)

Minulla on monta ystävää jotka ovat odottaneet sitä oikeaa hetkeä liian pitkään ja katuneet sitä syvästi jälkeenpäin. Tartu hetkeen!

mutta joskus pitää luottaa, että elämä kantaa. Jos on korkeakoulututkinto ja työkokemusta, ei ole mitään syytä ajatella ettei töitä voisi saada.



Vakipaikastakin voi joutua irtisanotuksi. Mikään ei tässä maailmassa ole varmaa.



Nimim. määräaikainen työsuhde ja vauvaa yrittävä